Jyväskylän yliopiston kirjasto osallistua yliopiston opetuksen ja oppimisen kehittämishankkeeseen, koska kirjasto halusi lisätä ainelaitosten tietoisuutta tiedonhankinnan opetuksen merkityksestä osana opiskelijoiden akateemista "oppimispolkua". Samalla haluttiin päästä eroon tiedonhankinnan koulutuksen irrallisuudesta ja integroida se entistä vahvemin osaksi laitosten opintosuunnitelmia ja samalla yliopiston strategiaa.

Uudessa mallissa tiedonhaku kulminoituu trialogiseen oppimiseen. Käsitteellä ymmärretään sellaista yhteisöllisen oppimisen muotoa, jossa toiminta organisoidaan yhteisesti luotavien ja muokattavien jaettujen kohteiden kehittämisen ympärille (ks. Paavola, 2012). Akateemisessa yhteisössä tällainen jaettu kohde on luotevasti kirjallinen raportti tai vaikkapa tieteellistä tapahtumaa varten tehty posteri.

Tietoasiantuntijan ohjaajarooli konkretisoituu ongelmanratkaisutilanteissa. Ohjaajan tehtävänä on antaa perustiedot tiedonhankinnan ja -hallinnan strategoista ja logiikasta sekä rohkaista tiedonhakijaa tutkimusprosesssin solmukohtien avaamisessa ja solmukohtien kriittisessä tarkastelussa. Nämä solmukohdat ovat tärkeitä siksi, että ne johdattavat opiskelijaa ymmärtämään akateemisen tiedontuotannon prosessin komplisuuden. Solmukohtien problematisointi ja niiden avaaminen vahvistaa tiedonhakijan omaa kompetenssiuskomustaan ja käsitystään osaamisestaan. Opiskelijan tehtävänä on oppia navigoimaan kirjaston tarjoamassa monipuolisessa tietoympäristössä ja hyödyntämään tiedontarpeitaan parhaiten palvelevat tietolähteet. Tämän prosessin aikana hän syventää näkemystään omasta oppiaineestaan ja ainelaitoksen tutkimuksen painopistealueista. Tiedonhankinnan koulutus on siis samalla sosiaalistumista akateemisiin käytänteisiin ja tieteenalojen "heimokulttuureihin".

Opiskelijalle tiedonhankinta geneerisenä taitona on akateemisen asiantuntijuuden peruselementti, jota hän tarvitsee opintojensa jälkeen myös työelämässä. Puhutaan siis elinikäisestä oppimisesta. Työelämätaitona tiedonhankinta tukee asiantuntijan kykyä vastata jatkuvasti komplisoituvien tehtävien hallinnassa ja myös kehittää työtä innovatiivisella tavalla. Kompleksisen tietoympäristön jäsentäminen ja hallinta on tieteenaloista riippumaton taito.