Taso 5: Kybersodankäynti

Kybersodankäynti

Kybersodankäynti muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:
  • strateginen kybersodankäynti
  • taktis-operatiivinen kybersodankäynti ja
  • kybersodankäynti sotaa alemmissa kriiseissä
Kybersodankäynti on merkittävä osa nykyaikaista kokonaisvaltaista sodankäyntimallia. Kybersodankäynti-käsitteelle ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää ja sitä käytetään hyvinkin laajasti kuvaamaan valtiollisten toimijoiden operaatioita kybermaailmassa.

Kybertoimintaympäristön kautta vaikuttamista ja painostamista voidaan käyttää kriisitilanteessa keinona myös perinteisten sotilaallisten voimakeinojen ohella. Kybersodankäynnin kohteena eivät ole ainoastaan valtioiden asevoimat vaan kohteina voivat olla myös poliittinen päätöksenteko, vaikuttaminen ja talouselämä. Politiikan kohteita voivat olla hallinnon eri organisaatiot, toiminnot ja infrastruktuuri.

Valtiot panostavat puolustusbudjeteissaan yhä voimakkaammin kybersodankäynnin investointeihin. On esitetty arvioita, että maailmassa on noin kymmenkunta valtiota, joilla on kyberkyvykkyys lamauttaa yhteiskunta laaja-alaisesti.

Varsinainen kybersodankäynti edellyttää valtioiden välistä sotatilaa, jossa kyberoperaatiot ovat osa muita sotilaallisia operaatioita. Esimerkkinä tällaisesta voidaan pitää Venäjän ja Georgian välistä sotaa elokuussa 2008. Tällöin useat georgialaiset ja eteläossetialaiset verkkosivut joutuivat 8. elokuuta palvelunestohyökkäysten kohteiksi. Venäjän uutistoimiston RIA Novostin ja RussiaTodayn sivuille hyökättiin ja ne kaatuivat muutamaksi tunniksi 10. elokuuta.

Strateginen kommunikaatio

Strategisella kommunikaatiolla viitataan informaatiosodankäyntiin. Informaatiosodankäynnillä pyritään vaikuttamaan ihmisten mieliin, tahtoon ja asenteisiin sekä esimerkiksi luomaan ihmisille vääristynyt tilannetietoisuus ja näin vaikuttamaan päätöksentekoon ja päätösten seurauksiin. Yhteiskunnallisia kohteita voivat olla kriittinen infrastuktuuri ja informaatioinfrastuktuuri, SCADA-järjestelmät, liike-elämä sekä teollisuus.

YLE:n toimittaja Jessikka Aron haastattelu

YLE:n toimittaja Jessikka Aron haastattelu informaatiosodankäynnistä ja hänen kokemuksistaan Venäjän trollitehtaasta. Katso joko lyhyt versio (n. 6 min)



tai pitkä versio (n. 23 min).

Hybridisodankäynti

Hybridisodankäynti tapahtuu samanaikaisesti useissa ulottuvuuksissa (esim. taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen) ja se voi sisältää
  • tavanomaista sodankäyntiä eli esimerkiksi kahden valtion asevoimien yhteenoton ja/tai
  • epätavanomaista sodankäyntiä eli esimerkiksi sissisotaa ja/tai
  • kybersodankäyntiä, johon kuuluu informaatiosodankäynti.
Kyberiskuja voidaan käyttää ennen perinteisten sotilaallisten hyökkäysten aloittamista tai osana taisteluoperaatioita. Kyberiskuilla pyritään kybersodankäynnissä vaikuttamaan esimerkiksi järjestelmien toimivuuden ohella myös ihmismieliin.

Kuinka merkittävästä uhasta puhumme maailmanlaajuisesti kyberuhkien osalta? Kyberuhat ovat vakavia. Kyberuhat, jotka kulkevat teknologisten uhkien nimikkeellä, ovat olleet vuosia maailman uhkien top 20-listalla ja verkossa liikkuvan tiedon määrän lisääntymisen myötä niihin kohdistuvat uhat lisääntyvät myös tulevaisuudessa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä