Suomalainen tietoyhteiskunta

Suomalainen tietoyhteiskunta


Suomi on korkean teknologian maa ja kansallisella tasolla teknologiamyönteinen kehitykselle ja uusille hankkeille. Suomea on jo pitkään voinut kutsua tietoyhteiskunnaksi.

Tietoyhteiskunnassa arvostetaan ja hyödynnetään tietoa ja nopeaa tiedonkulkua.

Arjessa tietoyhteiskunta näkyy esimerkiksi siinä, että hyvinkin monet palvelut ovat kansalaisten saatavilla sähköisesti.



Kuten mikään yhteiskunta, myöskään tietoyhteiskunta ei ole syntynyt hetkessä, vaan se on vuosikymmenten kehityksen ja monien eri tekijöiden tulosta. Kuten yhdysvaltalainen sosiologi Daniel Bell on 1980 todennut: ”Tiedosta on tullut muutosten perusta, muutosta ohjaava voima ja tuotannontekijä samalla lailla, kuin työ ja pääoma olivat teollisessa vaiheessa.”

Verkottuminen ja globaalius

Verkottumisella tarkoitetaan kahden tai useamman toimijan välistä vuorovaikutusta. Tietoyhteiskunnan näkökulmasta verkottumisen on mahdollistanut tietoteollisuus sekä elinkeinoelämän luomat uudet tekniikan innovaatiot ja sovellukset.

Myös globaalius on osa tietoyhteiskuntaa. Globalisaatio sanana on moniulotteinen ja sillä viitataan moniin ilmiöihin, kuten
  • ajan ja tilan tiivistymiseen eli siihen, että ihmiset pystyvät esimerkiksi matkustamaan yhä helpommin ja nopeammin
  • ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuteen
  • kansainvälistymiseen ja
  • globaaliin markkinatalouteen.
Tietoyhteiskunnalle globaalius tarkoittaa sitä, että eri yhteiskunnat ovat vahvasti kiinni toisissaan ilman maantieteellisiä ja ajallisia rajoja.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä