OPPIMISEN ILO - perusta elinikäiselle oppimiselle

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Joutsan koulut ovat mukana KiVa-kouluohjelmassa, jonka ohjeiden mukaisesti koulut pyrkivät ehkäisemään kiusaamista ja syrjintää. Koulut tekevät tiivistä yhteistyötä koulukuraattorin, koulun terveydenhoitajan, koulupsykologin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Kouluissa pyritään edistämään hyvää opetusta erilaisilla moniammatillisilla projekteilla. Henkilökunnan ammatillista osaamista päivitetään suunnitelmallisesti mahdollisimman laajasti lukuvuosittain. Tavoitteena on, että oppilaita opettaisi motivoitunut, ammattitaitoinen ja ajassa toimiva kehittämishaluinen henkilökunta. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta ja sosiaalisesta ryhmästä syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista. Joutsan koulut tekevät tiiviisti yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden, esimerkiksi 4H-yhdistyksen, seurakunnan ja urheiluseurojen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, joka huolehtii syrjäytymisvaarassa olevista nuorista erityisesti peruskoulun jälkeen. Ennaltaehkäisevää työtä peruskouluissamme tekevät esimerkiksi opinto-ohjaaja, koulun terveydenhoitaja ja -kuraattori sekä etsivä nuorisotyöntekijä. Myös jokaiseen oppijaan tasapuolisesti, kannustavasti ja kunnioittavasti suhtautuvalla henkilökunnalla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnissa.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Kunnan koulut pyrkivät ohjaamaan oppilaita lukemaan mediaa kriittisesti ja arvottavasti sekä käyttämään eettisesti oikealla tavalla moderneja tietoverkkoja. Inspiroiva, monipuolinen ja moderni oppimisympäristö tarjoaa mm. monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa erilaisia oppilaan kehitystason huomioivia mediakasvatus -projekteja. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta. Joutsan koulut pyrkivät edistämään erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista muunmuassa em. tukevilla projekteilla, teemapäivillä ja vierailijoilla. Koulujen oppilaiden ja mahdollisten oppilaskuntien rooli korostuu erilaisten teematapahtumien järjestelyissä.

ELÄMISEN TAIDOT - hyvään kasvaminen

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Hyvät tavat kuuluvat koulujemme arkeen ja niitä harjoitellaan ja huomioidaan päivittäisessä koulutyössä. Jokainen henkilökuntamme jäsen tuntee koulun säännöt ja kantaa vastuunsa niiden noudattamisesta. Samalla jokainen aikuinen antaa omalla käytöksellään esimerkin hyvien tapojen toteutumisesta käytännössä.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Joutsan kunnassa toimii aktiivinen Nuorisovaltuusto. Yhtenäiskoululla toimii oppilaskunta, joka koostuu 3.-9. -luokkalaisista oppilaista sekä opettajaedustajasta. 1.-2. -luokkalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda asioita oppilaskunnalle oman opettajansa kautta. Kyläkouluilla on omat edustajansa koulujen vanhempainneuvostoissa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

OSALLISUUS - tasa-arvoon kasvaminen

Kulttuuriperintö ja erilaiset kulttuurit

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Kunnan kouluissa tutustutaan mahdollisuuksien mukaan kulttuureihin ja kieliin. Vuosittain esimerkiksi eri yhteisöjen, mm. helluntai- ja evankelisluterilaisen seurakunnan lähetystyöntekijät vierailevat kouluilla. Pääpaino kuitenkin tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan maahanmuuttaja -taustaiset opiskelijat, joiden perheiden kanssa koulut tekevät luontevasti tiivistä yhteistyötä. Mahdollisuuksien mukaan perheiden edustajat vierailevat kouluilla kertomassa omista kulttuureista ja kielistä.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

VASTUULLISUUS - kestävä elämäntapa

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Yhtenäiskoulu pyrkii tekemään yhteistyötä paikallisten alan yritysten, esimerkiksi kunnassa toimivan Joutsan Ekokaasu Oy:n kanssa ja yhtenäiskoulu pyrkii myös tarjoamaan kestävää kehitystä tukevia valinnaisaineita.

Joutsan kyläkoulut tekevät tiivistä yhteistyötä kylillä toimivien yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Kestävää elämäntapaa opiskellaan esimerkiksi Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n, kylien maatilojen ja metsästysseurojen opastuksella.

JOUTSALAISUUS - ylpeys kotiseudusta

Joutsan kunnan tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen ja välittävä maaseutuympäristö, jossa on hyvä kasvaa, oppia ja harrastaa. Koulutoimi on olennainen lenkki kiinnittymiseen omaan kotiseutuun. Koulujen tulee huomioida toiminnassaan paikallinen kulttuuri, perinne ja yrittäjyys. Koulut pyrkivät tekemään hedelmällistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja tavoitteena on, että jokainen Joutsan koululainen voisi olla ja olisi ylpeä omasta kotiseudustaan.