9C SUK 25-26

Runoanalyysi konseptipaperille


ESIMERKKI:


Pyllistä mulle hopeisen kuun reunalta  

- vertaileva runoanalyysi

Rakkaus on varmasti suosituin runojen ja laulujen aihe kautta ihmiskunnan sivistyshistorian. Rakkaudesta ovat kirjoittaneet tsaarit, kuninkaat, tieteilijät, narrit, kerjäläiset ja kirjailijat. Tämä aihe ei ole yhdentekevä; rakkaus voi olla ihanaa, intohimoista, rumaa, julmaa tai ihan mitä vaan.

Vertailevassa runoanalyysissäni tutkin kahden eri runon välittämää kuvaa rakkaudesta. Valitsemani tekstit ovat Runebergin runo Ensimmäinen suudelma (Den första kyssen) ja Leevi and the Leavingsin Kyllikki. Ensimmäinen suudelma on Runebergin teoksesta Idyllejä ja epigrammeja (1830). Leevi and the leavingsin musiikkikappale Kyllikki on kokoelmalevystä Leevi and the Leavings (1983). 

Runebergin ensimmäinen suudelma on tyyliltään kansallisromanttinen. Se on lyhyt runo, joka koostuu kahdesta säkeistöstä. Kyllikki-laulu on genreltään ja tyyliltään suomirockia. Se koostuu 7 säkeistöstä. Säkeistöjen välissä on kertosäkeistö, joka toistuu neljä kertaa. Runo on huomattavasti lyhyempi kuin laulu.

Kyllikki-laulu rakentuu juonellisesti, ja minäpuhuja, oletettavasti mies, kertoo tarinan menneisyyden rakkaussuhteestaan. Runon minä kertoo kesistä, joita rakastetun kanssa sai elää onnellisena. Runon puhujan rakastettu, Kyllikki, kuitenkin karkaa salaa kaupunkiin, löytää toisen ja runon puhuja seuraa entisen rakastettunsa elämää lehdistä: ”Sinä miestenlehdessä pyllistit. - - Ja lehdistä kaiken sinusta luin.”

Runebergin runossa taas kuvataan enemmänkin tunnemaisemaa ja välitetään hetken tunnetilaa:

Hopeisen kuun reunalla istui iltatähti, lehdon hämärästä kysyi tyttö siltä: Sano, iltatähti, mitä ajatellaan taivaissa,kun ensimmäisen suudelman saa rakastettu? Ja taivaan kainon tyttären kuultiin vastaavan”.

Runon ulkopuolinen puhuja kertoo tytöstä, joka kysyy, milloin hän saa ensisuudelmansa, ja taivaan enkelit vastaavat hänelle kysymykseen: ”Maan päälle katsoo taivaan enkelien joukko, ja näkee oman autuutensa heijastuksen”.


Runebergin Ensimmäinen suudelma kuvaa kauniisti ja haikeaan sävyyn tyttöä, joka unelmoi ensimmäisestä suudelmasta. Kyllikki-tekstissä ollaan myös haikeissa tunnelmissa, ja runon puhuja kaipailee vanhan rakastettunsa perään:

Olen kaivannut sinua Kyllikki
Kun kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa. - - Sä olit mun ainut ystävä
Kun oltiin me kesät yhdessä. Enää luotani päästäis sua pois en”

Rakkauden tunteeseen liittyy molemmissa teksteissä rakastetun poissaolo ja sen aiheuttama ikävä ja kaipaus.


Molempien tekstien henkilöhahmot ovat hyvin erilaisia. Kyllikki-runon minäpuhuja on selvästi jo elämää nähnyt, ikääntynyt ”juopporenttu”, kun taas Runebergin runon puhuja kertoo ”tytöstä”, joka viittaa enemmänkin nuoreen ihmiseen – niin nuoreen ja viattomaan, että hän ei ole vielä saanut ensimmäistä suudelmaakaan. Tytöllä on vielä toive rakkaudesta ja rakkauselämä edesssä, kun taas Kyllikin minäpuhuja on seilannut ”kohtalon tuulissa” ja kokenut rakkauksia ja menetyksiä.  

Rakkauden miljöö on hyvin erilainen näissä teksteissä. Runebergin runossa tytön ympärillä on mystinen lehdon hämärä, josta hän katselee iltatähteä, joka istuu hopeisen kuun reunalla. Öinen luontomaisema on idyllinen ja öinen hämärä rauhallinen. Sitä vastoin Kyllikki-tekstissä runon puhuja on kaupunkimiljöössä, jäänyt pystybaareihin roikkumaan, kun myös rakastettu on karannut kaupunkiin: ”mua juopporentuksi pystybaarissa solvataan”.

Mielenkiintoisella tavalla kuitenkin myös Kyllikki-laulussa viitataan luontoelementteihin, taivaan tähtiin ja kuuhun: ”Et tahtonut olla niin kuin muut. Ei sulle kelvannut taivaan tähdet ja kuu. Sä olit niin erilainen”. Ensimmäinen suudelma -runossa kuu ja tähdet ovat metafora rakkauden toiveelle; toive saavuttaa ja saada rakkautta. Kyllikki-tekstissä taivaan tähden ja kuu ovat metafora yhteisestä rakkaudesta ja siitä, mitä runon puhuja olisi Kyllikille halunnut tarjota. Nämä tekstien metaforat ovat hyvin lähellä toisiaan. Kummassakin kuu ja tähdet ovat vertauskuva rakkaudelle, joka on kaukana ja mahdollisesti saavuttamattomissa.

Runojen tyyli kuvata rakkautta on erilainen. Kyllikissä käytetään arkista kieltä ja kuvataan arkista kaupunkielämää. Ensimmäinen suudelma sitä vastoin on perinteisen romanttinen ja idyllinen. Molemmissa kuvataan kuitenkin yllättävän samalla tavalla rakkauden ja rakastetun kaipuuta iästä huolimatta. Se on sielultaan samanlaista kaihoa, kun rakkaus pyllistelee miestenlehdissä tai istuu hopeisen kuun reunalla.




LIITE:


Ensimmäinen suudelma Kyllikki

Hopeisen kuun reunalla istui iltatähti,
lehdon hämärästä kysyi tyttö siltä:
"Sano, iltatähti, mitä ajatellaan taivaissa,
kun ensimmäisen suudelman saa rakastettu?"

Ja taivaan kainon tyttären kuultiin vastaavan:
"Maan päälle katsoo taivaan enkelien joukko
ja näkee oman autuutensa heijastuksen;
vain kuolema kääntää katseensa - ja itkee."

Runeberg, 1848
(suom. Risto Ahti)

Sä olit mun ainut ystävä
Kun oltiin ne kesät yhdessä
Sä olit mun kissanainen
Et tahtonut olla niin kuin muut
Ei sulle kelvannut taivaan tähdet ja kuu
Sä olit niin erilainen

Olen kaivannut sinua Kyllikki
Kun kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa
Sinä miestenlehdessä pyllistit
Ja mua juopporentuksi pystybaarissa solvataan

Sä karkasit salaa kaupunkiin
Et vastannut enää kirjeisiin
Sä löysit kai jonkun toisen
Mä myös jotenkin tänne ajauduin
Ja lehdistä kaiken sinusta luin
Enää luotani päästäis sua pois en

Olen kaivannut sinua Kyllikki
Kun kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa
Sinä miestenlehdessä pyllistit
Ja mua juopporentuksi pystybaarissa solvataan

Sä olit mun ainut ystävä
Kun oltiin me kesät yhdessä
Enää luotani päästäis sua pois en

Olen kaivannut sinua Kyllikki
Kun kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa
Sinä miestenlehdessä pyllistit
Ja mua juopporentuksi pystybaarissa solvataan

Olen kaivannut sinua Kyllikki
Kun kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa
Sinä miestenlehdessä pyllistit
Ja mua juopporentuksi pystybaarissa solvataan

Leevi and the leavings

Oppimistavoitteet ja arviointi

Oppimistavoitteet:

-Osaan tuottaa pohtivaa tekstiä.

-Osaan eritellä runoa ja käyttää runouden käsitteitä.

-Osaan tuottaa vertailevan tekstin

-Osaan kirjoittaa hyvällä. yleiskielellä.

-Osaan käyttää sitaatteja osana omaa tekstiäni.

 

-Arviointi (hyväksytty - hylätty)

-Taidot tuottaa pohtivaa tekstiä (teeman pohdinta)

-Taidot tulkita runoutta ja käyttää kirjallisuuden käsitteitä

- Taidot kirjoittaa ehjä kokonaisteksti vertailevalla rakenteella

-Taidot kirjoittaa hyvällä yleiskielellä

1.Valitse tekstit vertailuun

VALITSE KAKSI ERILAISTA TEKSTIÄ

Valitse jokin symbolismin ajan runoista

Valitse vertailtavaksi jokin nykylyriikan teksti (biisi)

ESIM.

Jumalien keinu (Eino Leino)
https://runosto.net/eino-leino/kangastuksia/jumalien-keinu/

Meren virsi (Eino Leino)
https://runosto.net/eino-leino/halla/meren-virsi/


Hyvä peto (Eino Leino)
https://runosto.net/eino-leino/painuva-paiva/hyva-peto/

Ihminen (L.Onerva)
http://ilonaika.blogspot.com/2018/02/ihminen-mika-olen-tahdenlento-luojan.html



Taide (Eino Leino)
https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/taide-ja-kulttuuri/



ESIM.

- Keinu (Cheek) 
https://genius.com/Cheek-keinu-lyrics

- Vesireittejä (Ultra Bra)
https://genius.com/Ultra-bra-vesireitteja-lyrics


- Peto rakasti sinua (Stam1na)
https://genius.com/Stam1na-peto-rakasti-sinua-lyrics

- Sinun vuorosi loistaa (Juha Tapio)
https://genius.com/Juha-tapio-sinun-vuorosi-loistaa-lyrics



Taiteilijaelämää (Ismo Alanko)
https://lyrics.fi/ismo-alanko/taiteilijaelamaa



2. Kirjoita vertailu

Vertailussa etsitään yhtäläisyyksiä ja eroja

Kirjoita käsin konseptille. Oma nimi oikeaan yläkulmaan.Muista kappalejako.

 

Laadi yhtenäinen, jäsennelty teksti (väh. 200 sanaa), jossa esittelet sekä teosten samankaltaisuuksia että eroja.

Vertailussa

------> vertailet tekstejä (runouden käsitteet) ja
------> 
pohdit suomalaisuuden teemaa (Mitä suomalaisuus on? Millainen Suomi on? Miten runoissa kuvataan Suomea ja suomalaisuutta?)


 1. Nimeä aloituskappaleessa käsittelemäsi teokset: kirjoittajat tai muut tekijät, teosten otsikot ja tekstilajit.


2.
 Etene käsittelykappaleissa yksi näkökulma kerrallaan, esim.

-> esittely: Mistä runot kertovat?

-> erittely: runojen rakenne-erot (Minkä pituiset säkeistöt ja säkeet? Kerrotaanko teksteissä tarinaa vai enemmänkin kuvaillaan vaikka tunteita ja maisemia? Toistuvatko jotkin asiat?)

-> tulkinta: runojen tyylierot (kansallisromanttinen, arkinen, realistinen, ihannoiva tyyli, toteava tyyli?)

-> tulkinta: runojen puhujat (Kuka tekstissä puhuu? Miltä puhuja vaikuttaa? Mitä hän pitää tärkeänä? Kenelle runon puhuja puhuu? )

--> tulkinta: henkilöhahmot (Millaisia henkilöhahmoja puhujan lisäksi runoissa on?)

-> pohdinta: runojen välittämä kuva Suomesta ja suomalaisuudesta (Millaisia suomalaiset ja Suomi ovat runojen mukaan?)


3. Tee lopetuskappale, jossa tiivistät havaintosi.



 


!HUOM HUOM! Muista käyttää sitaatteja todistamaan havaintojasi! Laita sitaatteja käsittelykappaleisiin.
(Merkitse sitaatit kursiivilla).


ESIMERKKI SITAATIN KÄYTTÄMISESTÄ OSANA OMAA TEKSTIÄ.

Keinu-runossa kuvaillaan romanttiseen tyyliin rakastettua, jota runon puhuja vertaa kauniiseen suomalaiseen luontoon.

Nyt kanssani keinuhun käy, 

Mun impeni valkealiina!
Kuin morsian kauniina seisovi luonto 
Iltana helluntain.




Käytä vertailussa vertailevia sanoja.

- molemmissa teksteissä...
- kumpikin kirjoittaja...

- sekä laulu että runo...

- teksteille yhteinen piirre on X...

- toisaalta - toisaalta

- toisin kuin runossa, laulussa...

- tekstien välisenä erona on se, että...

- Laulu..., kun taas runo...

- vaikka laulu..., runo...

Symbolismi

Lähetä KUVA ja kirjoita TEKSTI.

1. Suunnittele itsellesi tatuointi.
2. Mieti erityisesti SYMBOLIIKKAA. Mitä tatuointisi symboloi?
3. Millainen kuva sinun tatuointisi olisi? Jos pyydät tatuointia tekolyltä, kirjoita prompti tähän. Jos etsit kuvan netistä, kirjoita hakusana tähän.
4. Mihin kohtaan kehoa tatuointisi tulisi? Onko tällä merkitystä symboliikan kannalta?
5. KUVA: Voit piirtää tatuoinnin itse tai etsiä netistä mahdollisimman hyvän. Voit myös pyytää tekoälyä piirtämään tatuoinnin puolestasi.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

ELÄMÄKERTA

ELÄMÄKERTAKIRJAN KÄSITTELY (arvosanakerroin 1)
kirja-arvostelu (käsin konseptille) + lukupäiväkirja (Peda.nettiin: sivupalkissa)

- kirja-arvostelu elämäkertakirjasta
- lukutuntityöskentely: LUKUPÄIVÄKIRJAN säännöllinen kirjoittaminen Peda.nettiin.
- Kirjan oltava luettu ja lukupäväkirjan kirjoitettu loppuun asti ke 8.10. (ennen syyslomaa)
- Kirja-arvostelun kirjoittaminen arvioidaan erikseen, mutta sitä ei hyväksytä ilman loppuun asti tehtyä lukupäiväkirjaa. Kirja-arvostelun palautus ennen syyslomaa ke 8.10. ja se kirjoitetaan koulussa.

Kalevala-työt

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Klassikkokirjan esittely

Kirjan tehtävä 5 s.79

Tee klassikon esittely Power Pointissa parin kanssa tai yksin.
Saat kysyä neuvoja tekoälyltä. Ota huomioon, että se voi myös antaa vääriä vastauksia. ÄLÄ KOPIOI TEKOÄLYN TEKSTIÄ, vaan tiivistä tehokkaasti.

1) Kuinka klassikko näkyy yhteiskunnassa tai ympäristössä?
- katujen nimet, kuuluisat rakennukset, lasten nimet...
- mainokset, sanonnat, hokemat...
- klassikon näkyminen muussa taiteessa (esim. maalaustaide, musiikki...)
2) Millaisia eri versioita klassikosta on tehty? (elokuvat, näytelmät, sarjakuvat, pelit, alkuperäistä teosta jäljittelevät teokset , esim. parodiat)
3) Millaisessa kulttuurissa teos on julkaistu (paikka, ajankohta, historiallinen tilanne)
4) miten kirjoitusajankohta näkyy teoksessa (esim. kerrontatyyli, aiheen ajankohtaisuus)
5) Mitä teoksesta on sanottu ja kirjoitettu aiemmin?


Etsi paljon kuvitusta.
Esimerkiksi, jos kirjasta on on tehty erilaisia elokuvasovituksia tai se näkyy erilaisissa mainoksissa, ota ne mukaan esitykseesi.





Tuntematon sotilas - Verneri ja Jonne
Taru sormusten herrasta - Leo ja Jimi
Maailman ympäri 80 päivässä - Filip
Grimmin sadut I-III - Venla ja Emma
Harry Potter - Jami ja Joonas
Seitsemän veljestä - Gennadii
Tiitiäisen satupuu - Minea ja Enna
Liisan seikkailut ihmemaassa - Selina
Nalle Puh - Saimi
Ylpeys ja ennakkoluulo - Elli
Lumikki (Grimmin veljekset) Mirja
Anne Frankin päiväkirja - Jade
Star Wars - Paavo
Muumipeikko ja pyrstötähti - Viljo
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Lähtötilanne-kirjoitus isoon oransiin vihkoon

Kirjoita alla olevan ohjeen mukaan oranssiin vihkoon.

- Vedä marginaalit. Oikeaan reunaan noin 3 ruudun levyinen marginaali, vasempaan reunaan noin yhden ruudun levyinen marginaali.

- Laita otsikko 10. riville.

- Jätä otsikon jälkeen yksi tyhjä rivi.

- Kirjoita suoraan ja siististi ruuturivejä noudattaen marginaalista marginaaliin.

- Tee kappalejako. Jätä kappaleiden väliin yksi kokonainen tyhjä rivi.


1. kappale

Kuvaile koulunaloitustunnelmiasi vähintään 5 virkkeellä. 


2. kappale

Kuvaile motivaatiotasi. Mitkä asiat opiskelussa parantavat motivaatiotasi? Mitkä asiat alentavat motivaatiotasi? Kuinka pystyt itse vaikuttamaan motivaatioosi. Kirjoita vähintään 8 virkettä.


3. kappale

Mitkä asiat vaikuttavat kouluhyvinvointiisi? Kuinka voit itse vaikuttaa hyvinvointiisi? Kuvaile ja kerro. Kirjoita vähintään viisi virkettä. 


4. kappale

Mitkä opiskelutaidot ovat sinun mielestäsi tärkeitä sinulle? Millaisia opiskelutaitoja luulet, että kasilla tarvitaan? Kirjoita vähintään viisi virkettä.


5. kappale

Mitkä asiat ja ketkä ihmiset ovat sinun elämässäsi tällä hetkellä tärkeitä? Mistä nautit tai mitä teet vapaa-ajallasi. Kuvaile vähintään kuudella virkkeellä.

Lähetä viisi kuvaa kesästä

Lähetä viisi kuvaa kesästä. Voit valita, mitä haluat minun tietävän.
Kirjoita kuvaukseen kuvateksti, missä kuva on otettu ja missä tilanteessa, kenen kanssa jne.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Päättöarvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteet 9.lk lopussa

Suomen kieli ja kirjallisuus 9.lk

Päättöarvioinnista, työskentelystä ja tavoitteista lukuvuonna 2025-2026

Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. (OPS 2016)

Suomen kielen ja kirjallisuuden todistusarvosanan muodostuminen

Suomen kielessä ja kirjallisuudessa on neljä osa-aluetta, joita suomen kielen tunneilla opiskellaan ja arvioidaan. Näitä ovat 1) vuorovaikutustilanteissa toimiminen, 2) tekstien tulkitseminen, 3) tekstien tuottaminen ja 4) kielen, kirjallisuuden sekä kulttuurin ymmärtäminen.


1) Vuorovaikutustilanteissa toimiminen:  

esim.

- puheenvuoron esittäminen tuntitilanteessa,

- rakentavan yhteistyön tekeminen erilaisissa tilanteissa toisten kanssa,

- kuuntelutaidot,

- ilmaisutaidot,

- esiintymistaidot,

- omien taitojen arviointi 
- arvosanaa 10 ei voi saada ilman näyttöä osaamisesta esim. esiintymisessä


2) Tekstien tulkitseminen (lukemisen taidot):  
esim.
- tekstinymmärtämisen tekniikoiden käyttäminen,
- oman lukutaidon arviointi,
- erilaisten tekstien tulkitseminen,
- tekstin tutkiminen kriittisesti,
- tietojen arviointi,
- lähteiden luotettavuus,
- useiden kirjojen lukeminen,
- itselle sopivan luettavan löytäminen

3) Tekstien tuottaminen (kirjoitustaidot):

esim.
- omien tekstitaitojen arviointi
- kantaaottavien ja pohtivien tekstien tuottaminen
- tekstin suunnittelu ja jäsentäminen
- sopivat ilmaisutavat ja tyyli
- sujuvan yleiskielen kirjoittaminen
- kirjoittaminen sujuvasti käsin ja koneella
- muistiinpanojen tekeminen
- tekijänoikeuksien noudattaminen

4) Kieli, kirjallisuus sekä kulttuuri:

- nykykirjallisuuteen tutustuminen
- tutustuminen suomen kirjallisuuden historiaan
- kirjallisuuden merkitys
- oma kulttuuri ja kulttuurin merkitys
- kulttuurielämykset
- suomen kielen piirteet
- sukukielet ja murteet
- kulttuuri-identiteetti

Arviointi perustuu monenlaisiin näyttöihin
--> Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla, eri vaiheissa ja erilaisissa oppimistilanteissa.


Suomen kielen todistusarvosanaan vaikuttavat kirjalliset, suulliset ja visuaaliset näytöt, mm. esitelmät, kirjoitelmat, portfoliot, kokeet ja testit, projektityöt, ryhmätyöt. Lisäksi todistusarvosanaan vaikuttavat työskentelytaidot (mm. vuorovaikutus tunneilla ja oppimistilanteissa, osallistuminen, kiinnostus aihetta kohtaan, lukutuntityöskentely, tuntitehtävien ja kotitehtävien tekeminen, sovituissa aikatauluissa pysyminen, oman opiskelun tavoitteellinen suunnittelu).

Arviointi perustuu oppimistavoitteisiin, joita tarkastellaan aina jokaisen oppimiskokonaisuuden kohdalla. 

 

Tukiopetus ja erityisopetus

Tukiopetus= aineenopettajan antamaa opetusta, jota annetaan koulupäivän jälkeen sovittuna aikana.

Erityisopetus= Erityisopettajan antamaa opetusta, jota annetaan oppitunnin aikana tai koulupäivän jälkeen.

Mikäli oppimisessa ilmenee haasteita, kannattaa olla ajoissa yhteydessä opettajaan ja pyytää lisätukea oppimiseen.

 

Opinnoista tiedottaminen

Oppiaineen opintoretkistä ja ajankohtaisista asioista ilmoitetaan Wilmassa. Opintokokonaisuudet löytyvät Peda.net-sivulta.
Seuraa läksyjä Wilmasta.
Kaikki työt säilytetään oppilaiden omissa työkansioissa koululla. Työkansio/yksittäinen työ on huoltajan nähtävillä erillisestä pyynnöstä. Tekemättömät ja palauttamattomat työt ovat arvosanaltaan 4 ja vaikuttavat todistusarvosanaan. 

 

 

Kirjastokortti

Käymme lähikirjastossa säännöllisesti. Lukuvuoden aikana luetaan noin 5-6 kokonaisteosta. Kirjastokäyntejä varten oppilas tarvitsee oman kirjastokortin. Laina-aika on neljä viikkoa. Oppilas huolehtii itse lainan mahdollisesta uusimisesta. Jos oppilas lainaa koulun hyllystä käsikirjastosta kirjan, sitoutuu hän pitämään huolta lainatusta kirjasta. Oppilas korvaa mahdolliset lainakirjalle aiheutuneet vahingot. Kirjaston palveluiden käyttämistaidot kuuluvat oppiaineen arvioitaviin asioihin. Lukutunneilla vahvistetaan ja monipuolistetaan lukemisen taitoja ja käytetään jo itsenäisesti erilaisia lukutekniikoita. Lukutuntityöskentely arvioidaan.  


Digitaaliset oppimisympäristöt

Oppiaineessa käytetään seuraavia digitaalisia oppimisympäristöjä:

- Wilma (Oppilailla on tunnukset: etunimi.sukunimi@oppilas.joensuu.fi)

- Peda.net (Oppilas rekisteröityy käyttäjäksi ja liittyy luokkasivulle.)

- O365 --> Word, Onedrive, Teams, Outlook (Oppilas lataa sovellukset tabletilleen ja kirjautuu sovelluksiin omilla Wilma-tunnuksillaan.)

- Ville.utu.fi (Oppilas kirjautuu Wilma-tunnuksilla. Opettaja antaa salasanan.)

 

LUKUDIPLOMI 

Oppilaalla on mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen lukudiplomi lukuvuoden aikana. Lukudiplomia varten luetaan 5-10 kirjaa, ja siitä saa arvosanahyvityksen 8-10.