ESIMERKKI:


Pyllistä mulle hopeisen kuun reunalta  

- vertaileva runoanalyysi

Rakkaus on varmasti suosituin runojen ja laulujen aihe kautta ihmiskunnan sivistyshistorian. Rakkaudesta ovat kirjoittaneet tsaarit, kuninkaat, tieteilijät, narrit, kerjäläiset ja kirjailijat. Tämä aihe ei ole yhdentekevä; rakkaus voi olla ihanaa, intohimoista, rumaa, julmaa tai ihan mitä vaan.

Vertailevassa runoanalyysissäni tutkin kahden eri runon välittämää kuvaa rakkaudesta. Valitsemani tekstit ovat Runebergin runo Ensimmäinen suudelma (Den första kyssen) ja Leevi and the Leavingsin Kyllikki. Ensimmäinen suudelma on Runebergin teoksesta Idyllejä ja epigrammeja (1830). Leevi and the leavingsin musiikkikappale Kyllikki on kokoelmalevystä Leevi and the Leavings (1983). 

Runebergin ensimmäinen suudelma on tyyliltään kansallisromanttinen. Se on lyhyt runo, joka koostuu kahdesta säkeistöstä. Kyllikki-laulu on genreltään ja tyyliltään suomirockia. Se koostuu 7 säkeistöstä. Säkeistöjen välissä on kertosäkeistö, joka toistuu neljä kertaa. Runo on huomattavasti lyhyempi kuin laulu.

Kyllikki-laulu rakentuu juonellisesti, ja minäpuhuja, oletettavasti mies, kertoo tarinan menneisyyden rakkaussuhteestaan. Runon minä kertoo kesistä, joita rakastetun kanssa sai elää onnellisena. Runon puhujan rakastettu, Kyllikki, kuitenkin karkaa salaa kaupunkiin, löytää toisen ja runon puhuja seuraa entisen rakastettunsa elämää lehdistä: ”Sinä miestenlehdessä pyllistit. - - Ja lehdistä kaiken sinusta luin.”

Runebergin runossa taas kuvataan enemmänkin tunnemaisemaa ja välitetään hetken tunnetilaa:

”Hopeisen kuun reunalla istui iltatähti, lehdon hämärästä kysyi tyttö siltä: Sano, iltatähti, mitä ajatellaan taivaissa,kun ensimmäisen suudelman saa rakastettu? Ja taivaan kainon tyttären kuultiin vastaavan”.

Runon ulkopuolinen puhuja kertoo tytöstä, joka kysyy, milloin hän saa ensisuudelmansa, ja taivaan enkelit vastaavat hänelle kysymykseen: ”Maan päälle katsoo taivaan enkelien joukko, ja näkee oman autuutensa heijastuksen”.

Runebergin Ensimmäinen suudelma kuvaa kauniisti ja haikeaan sävyyn tyttöä, joka unelmoi ensimmäisestä suudelmasta. Kyllikki-tekstissä ollaan myös haikeissa tunnelmissa, ja runon puhuja kaipailee vanhan rakastettunsa perään:

”Olen kaivannut sinua Kyllikki
Kun kohtalon tuuli kaarnalaivaa keinuttaa. - - Sä olit mun ainut ystävä
Kun oltiin me kesät yhdessä. Enää luotani päästäis sua pois en”

Rakkauden tunteeseen liittyy molemmissa teksteissä rakastetun poissaolo ja sen aiheuttama ikävä ja kaipaus.

Molempien tekstien henkilöhahmot ovat hyvin erilaisia. Kyllikki-runon minäpuhuja on selvästi jo elämää nähnyt, ikääntynyt ”juopporenttu”, kun taas Runebergin runon puhuja kertoo ”tytöstä”, joka viittaa enemmänkin nuoreen ihmiseen – niin nuoreen ja viattomaan, että hän ei ole vielä saanut ensimmäistä suudelmaakaan. Tytöllä on vielä toive rakkaudesta ja rakkauselämä edesssä, kun taas Kyllikin minäpuhuja on seilannut ”kohtalon tuulissa” ja kokenut rakkauksia ja menetyksiä.  

Rakkauden miljöö on hyvin erilainen näissä teksteissä. Runebergin runossa tytön ympärillä on mystinen lehdon hämärä, josta hän katselee iltatähteä, joka istuu hopeisen kuun reunalla. Öinen luontomaisema on idyllinen ja öinen hämärä rauhallinen. Sitä vastoin Kyllikki-tekstissä runon puhuja on kaupunkimiljöössä, jäänyt pystybaareihin roikkumaan, kun myös rakastettu on karannut kaupunkiin: ”mua juopporentuksi pystybaarissa solvataan”.

Mielenkiintoisella tavalla kuitenkin myös Kyllikki-laulussa viitataan luontoelementteihin, taivaan tähtiin ja kuuhun: ”Et tahtonut olla niin kuin muut. Ei sulle kelvannut taivaan tähdet ja kuu. Sä olit niin erilainen”. Ensimmäinen suudelma -runossa kuu ja tähdet ovat metafora rakkauden toiveelle; toive saavuttaa ja saada rakkautta. Kyllikki-tekstissä taivaan tähden ja kuu ovat metafora yhteisestä rakkaudesta ja siitä, mitä runon puhuja olisi Kyllikille halunnut tarjota. Nämä tekstien metaforat ovat hyvin lähellä toisiaan. Kummassakin kuu ja tähdet ovat vertauskuva rakkaudelle, joka on kaukana ja mahdollisesti saavuttamattomissa.

Runojen tyyli kuvata rakkautta on erilainen. Kyllikissä käytetään arkista kieltä ja kuvataan arkista kaupunkielämää. Ensimmäinen suudelma sitä vastoin on perinteisen romanttinen ja idyllinen. Molemmissa kuvataan kuitenkin yllättävän samalla tavalla rakkauden ja rakastetun kaipuuta iästä huolimatta. Se on sielultaan samanlaista kaihoa, kun rakkaus pyllistelee miestenlehdissä tai istuu hopeisen kuun reunalla.




LIITE:

Oppimistavoitteet:

-Osaan tuottaa pohtivaa tekstiä.

-Osaan eritellä runoa ja käyttää runouden käsitteitä.

-Osaan tuottaa vertailevan tekstin

-Osaan kirjoittaa hyvällä. yleiskielellä.

-Osaan käyttää sitaatteja osana omaa tekstiäni.

-Arviointi (hyväksytty - hylätty)

-Taidot tuottaa pohtivaa tekstiä (teeman pohdinta)

-Taidot tulkita runoutta ja käyttää kirjallisuuden käsitteitä

- Taidot kirjoittaa ehjä kokonaisteksti vertailevalla rakenteella

-Taidot kirjoittaa hyvällä yleiskielellä

VALITSE KAKSI ERILAISTA TEKSTIÄ

​