5 Biomolekyylit ja solun kolmiulotteinen maailma

5.1 Hiilihydraatit

Energianlähde
Viljatuotteista, kasviksista, hedelmistä
Hiilihydraatti varastoituu ihmiseen glykogeeninä
Solun rakennusaineina
Osa biomolekyylin rakennetta
Toimii reseptorina, reseptori tunnistaa kolmiulotteisen rakenteen
Fotosynteesi on reaktio, jossa muodostuu sokereita (C6H12O6), sitoo energiaa.
Käänteinen raktio on palaminen, energiaa vapautuu.

Hiilihydraatit jaotellaan:
sokerit ja polysakkaridit.

Sokereita ovat :
monosakkaridit, esim. glukoosi, fruktoosi
disakkaridit, esim. laktoosi, sakkaroosi

Polysakkarideja ovat:
varastopolysakkaridit, esim. tärkkelys, glykokeeni
rakennepolysakkaridit, esim. selluloosa, kitiini

Monosakkaridit ovat polyalkoholeja, sekä aldehydi tai ketoryhmä, aldoosit, ketoosit.

Di- ja polysakkaridit muodostuvat seuraavasti:
kaksi eri molekyylien OH-ryhmää reagoi niin, että lohkeaa vettä ja muodostuu -O- sidos, glykosidisidos.






5.2 Lipidit ja rasvat

Lipidit ovat poolittomia aineita
Lipidejä ovat esim. rasva, kolestroli, rasvaliukoiset vitamiinit, vahat, steroidihormonit

Rasvat ovat ESTEREITÄ
Glyserolin ja rasvahappomolekyylien reagoidessa muodostuu esteri
Rasvat ovat solujen energiavarastoja ja niitä tarvitaan solukalvon rakenteissa

Yleisimpiä ovat triglyseridit, ne sisältävät kolme rasvahappomolekyyliä
Rasvahapot sisältävät parillisen määrän C-atomeja, 10-22 kpl

Pehmeät rasvat sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja (cis-isomeeri) ja ovat kasviperäisia,
poikkeuksena on kookosrasva

Kovat rasvat sisältävät tyydyttyneitä rasvahappoja ja ovata yleensä eläinperäisiä

KOlestroli on pooliton molekyyli ja sillä on steroidirakaenne, muodostuu mm. maksassa
Se on solukalvon rakennusaine, joidenkin hormonienja d-vitamiinin valmistusaine

Lipoproteiini kuljettaa poolitonta kolestrolimolekyyliä veressä

HDL-kolestrolissa, lipoproteiini sisältää enemmän proteiinia, suuri tiheys, hyvä kolestroli
LDL-kolestrolissa, lipoproteiini sisältää enemmän lipidiä, pieni tiheys, huono kolestroli
LDL-kolestroli kertyy kudoksiin ja verisuonten seinämiin ja voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille

5.3 Proteiinit

Proteiineissa esiintyy 20 erilaista aminohappoa, joitakin elimistö ei voi valmistaa ja ne on saatava ravinnosta
Proteiineissa esiintyy vain 2-aminohappoja (alfa-aminohappo), katso MAOL
Aminohapot esiintyvät KAHTAISIONEINA, niillä on korkeat sulamispisteet, likenevat hyvin veteen

Proteiineissa aminohappomolekyylit kiinnittyvät toisiinsa PEPTIDISIDOKSELLA, samalla lohkeaa vesimolekyyli

Proteiinit ovat polypeptidejä, koska ne voivat sisältää monia aminohappomolekyylejä

Proteiinin aminohappojärjestys on PRIMÄÄRIRAKENNE
Proteiinin SEKUNDÄÄRIRAKENNE muodostuu kun ketjun osat kiinnittyvät toisiinsa vetysidoksilla, kierteinen rakenne, alfa-heliksi
Ketjujen väliin voi muodostua myös beta-laskosrakenne

Proteiinit voidaan luokitella rakenneproteiineihin (kollageeni) ja toiminnallisiin proteiineihin (proteiinihorminit - insuliini, entsyymit)

Entsyymit ovat biokatalyyttejä, ne tunnistavat substraatin kolmiulotteisen rakenteen

5.4 Nukleiinihapot

DNA- ja RNA-molekyylit koostuvat NUKLEOTIDEISTÄ ja ovat pitkäketjuisia polymeerejä - polynukleotidiketju

Nukleotidi sisältää
  • sokerimolekyylin, deoksiriboosi - DNA, riboosi -RNA
  • fosfaattiosan
  • heterosyklisen typpiemäksen, viisi erilaista yhdistettä
Sokerimolekyylit liittyvät fossfaattiosiin fosfodiesterisidoksella, lohkeaa vettä