Sointuja
Sisällys
Sointulaatikko
Avo- ja barresointuja
Avosoinnuista barreihin
Sointujen vaihtamisen harjoittelusta
CAGED – soinnut pitkin kaulaa
Kolmisoinnut yläsetillä
Yleisiä sointukiertoja
Sointuteoriaa
Tarinaa duuri- ja mollisointujen rakenteesta
Sointuja Bluesiin
CAGED – soinnut pitkin kaulaa
CAGED on tapa hahmottaa kitaran kaulaa tuttujen avosointujen kautta. Siitä nimikin tulee.
Sointulaatikkoihin on merkitty soinnun perussävel kirjaimella R. Sointujen C ja A perussävel on siis a-kielellä, sointujen G ja E perussävel on e-kielellä ja D-soinnun perussävel on d-kielellä.
Seuraavaksi rakennamme kaikista soinnuista barret. Se tapahtuu seuraavalla tavalla:
Tehdään sama operaatio myös A-, G-, E- ja D-soinnuille:
Tässä välissä pieni huomio käyttämistäni termeistä. Sointumuodolla viittaan siihen missä asennossa sormet ovat otelaudalla. Sointumuoto ei siis muutu, kun siirrämme sitä eri kohtaan kaulalla. Sen sijaan sointu vaihtuu. Alla olevassa esimerkissä soitamme kok ajan E-duurimuotoista barresointua. Mutta itse sointu on joko F, F# tai G riippuen siitä olemmeko 1., 2. vai 3. nauhavälissä.
Nyt meillä on viisi barresointumuotoa, joista jokaisella voidaan soittaa mikä tahansa duurisointu. Soitetaanpa vaikkapa C kaikilla viidellä eri sointumuodolla:
Tarkastellaan ensin tavallista C avosointua ja A-duurimuotoista barrea. Huomaa, että perussävel on molemmissa samassa kohtaa, eli a-kielen 3. nauhavälissä.
Sävelet a-kielellä:
G- ja E-sointumuodoissa perussävel löytyy e-kieleltä. Sävel C sijaitsee e-kielen 8. nauhavälissä. Niinpä sointu C saadaan niin, että G ja E-sointumuodoilla ollaan e-kielellä 8. nauhavälissä. Eli:
Kaikissa sointumuodoissa perusävel löytyy useammalta kieleltä. Olen selvyyden vuoksi merkinnyt ne sointudiagrammeihin vain yhdelle kielelle. Nyt seuraa poikkeus. E-duurimuotoisessa soinnussa perussävel löytyy myös d-kieleltä. C löytyy siis d-kielen 10. nauhavälistä.
Sävelet d-kielellä:
Vaihdetaan sointua. Perussävel tosiaan löytyy kaikissa viidessä sointumuodossa muualtakin. Muutakin yhteistä sointumuodoista voi löytää, kuten näistä kahdesta tavasta soittaa sointu D huomaamme:
Sointulaatikkoihin on merkitty soinnun perussävel kirjaimella R. Sointujen C ja A perussävel on siis a-kielellä, sointujen G ja E perussävel on e-kielellä ja D-soinnun perussävel on d-kielellä.
Seuraavaksi rakennamme kaikista soinnuista barret. Se tapahtuu seuraavalla tavalla:
- Otamme tutun avosoinnun (esimerkkinä C)
- Sormitamme sen ilman etusormea
- Liu'utamme sointua yhden nauhavälin ylöspäin
- Laitamme etusormen 1. nauhaväliin barreksi
Tehdään sama operaatio myös A-, G-, E- ja D-soinnuille:
Tässä välissä pieni huomio käyttämistäni termeistä. Sointumuodolla viittaan siihen missä asennossa sormet ovat otelaudalla. Sointumuoto ei siis muutu, kun siirrämme sitä eri kohtaan kaulalla. Sen sijaan sointu vaihtuu. Alla olevassa esimerkissä soitamme kok ajan E-duurimuotoista barresointua. Mutta itse sointu on joko F, F# tai G riippuen siitä olemmeko 1., 2. vai 3. nauhavälissä.
Nyt meillä on viisi barresointumuotoa, joista jokaisella voidaan soittaa mikä tahansa duurisointu. Soitetaanpa vaikkapa C kaikilla viidellä eri sointumuodolla:
Tarkastellaan ensin tavallista C avosointua ja A-duurimuotoista barrea. Huomaa, että perussävel on molemmissa samassa kohtaa, eli a-kielen 3. nauhavälissä.
Sävelet a-kielellä:
G- ja E-sointumuodoissa perussävel löytyy e-kieleltä. Sävel C sijaitsee e-kielen 8. nauhavälissä. Niinpä sointu C saadaan niin, että G ja E-sointumuodoilla ollaan e-kielellä 8. nauhavälissä. Eli:
Sävelet e-kielellä:
Kaikissa sointumuodoissa perusävel löytyy useammalta kieleltä. Olen selvyyden vuoksi merkinnyt ne sointudiagrammeihin vain yhdelle kielelle. Nyt seuraa poikkeus. E-duurimuotoisessa soinnussa perussävel löytyy myös d-kieleltä. C löytyy siis d-kielen 10. nauhavälistä.
Sävelet d-kielellä:
Vaihdetaan sointua. Perussävel tosiaan löytyy kaikissa viidessä sointumuodossa muualtakin. Muutakin yhteistä sointumuodoista voi löytää, kuten näistä kahdesta tavasta soittaa sointu D huomaamme:
Sointuteoriaa
Rakennellaan hieman sointuja.
Tyypillisimmät soinnut rakentuvat päällekkäisistä tersseistä. Esimerkeissä perussäveleksi on valittu D.
Duurisointu
Duurisointu rakentuu suuresta terssistä, jonka päällä on pieni terssi. Suuren terssin neljä nauha väliä ja pienen terssin kolme tekevät yhteensä seitsemän nauhaväliä, eli kvintin. Perussävelestä laskettuna duurisointuun kuuluu siis itse perussävelen (tässä D) lisäksi suuri terssi (F#) ja kvintti (A).
Samalta kieleltä on paha soittaa montaa säveltä samaan aikaan, joten etsitään sävelet eri kieliltä:
Mollisointu
Mollisointu taas rakentuu pienestä terssistä jonka päällä on suuri terssi. Perussävelestä laskettuna siis pieni terssi (F) ja kvintti (A).
Etsitään myös näille sävelille muitakin sormituksia.
Sävelten lukumäärällä tai järjestyksellä ei sinänsä ole merkitystä. Jos soinnussa on D, F ja A, se on D-mollisointu. Toki eri sointumuodoilla on oma soundinsa.
Dm barresointuna.
Tämäkin on D-mollisointu
Perussävelen ei välttämättä tarvitse olla matalimpana sävelenä. Tässä Dm -soinnussa matalimpana on soinnun terssi, eli sävel F.
Jos tarkkoja ollaan, niin tämä sointu on Dm/F. Jos soinnun matalin sävel on joku muu, kuin perussävel, kirjoitetaan matalin sävel kauttaviivan oikealle puolelle. Jos joku muu (basisti, pianisti, tuubisti) soittaa jotain vielä matalammalta, ei kauttaviivoista tarvitse piitata.
Liitteet:
Sointujen vaihtamisen harjoittelu
Valitse kaksi harjoiteltavaa sointua. Esimerkeissä C ja Dm, sekä Dm ja G Vaihda sointuja tasaisessa rytmissä. Metronomi on oiva apuväline!
Ensimmäisessä esimerkissä kukin sointu soitetaan vain kerran. Kun olet soittanut soinnun ryhdy heti vaihtamaan sointua. Tärkeintä on, että seuraava sointu saadaan soitettua oikeaan aikaan. Laske (tai anna metronomin laskea puolestasi) tasaisesti neljään. Sointu tulee aina ykköselle.
Koita visualisoida seuraava sointu ennen kuin nostat sormet edelliseltä soinnulta pois. Sormien on syytä tietää ennalta mihin ne ovat menossa.
Kun edellinen harjoitus sujuu hyvin, sinulla on kaksi tapaa lisätä harjoituksen vaativuutta. Voit nopeuttaa tempoa tai lisätä plektraniskuja.
Seuraavassa harjoituksessa joka tahdissa soitetaankin sointu kahteen kertaan. Niinpä soinnun vaihtamiseen jäävä aika on puolet lyhyempi.
Seuraava vaihe onkin soittaa sointu jokaiselle iskulle:
Ensimmäisessä esimerkissä kukin sointu soitetaan vain kerran. Kun olet soittanut soinnun ryhdy heti vaihtamaan sointua. Tärkeintä on, että seuraava sointu saadaan soitettua oikeaan aikaan. Laske (tai anna metronomin laskea puolestasi) tasaisesti neljään. Sointu tulee aina ykköselle.
Koita visualisoida seuraava sointu ennen kuin nostat sormet edelliseltä soinnulta pois. Sormien on syytä tietää ennalta mihin ne ovat menossa.
Kun edellinen harjoitus sujuu hyvin, sinulla on kaksi tapaa lisätä harjoituksen vaativuutta. Voit nopeuttaa tempoa tai lisätä plektraniskuja.
Seuraavassa harjoituksessa joka tahdissa soitetaankin sointu kahteen kertaan. Niinpä soinnun vaihtamiseen jäävä aika on puolet lyhyempi.
Seuraava vaihe onkin soittaa sointu jokaiselle iskulle: