Rakennellaan hieman sointuja. 

Tyypillisimmät soinnut rakentuvat päällekkäisistä tersseistä. Esimerkeissä perussäveleksi on valittu D.

Duurisointu

Duurisointu rakentuu suuresta terssistä, jonka päällä on pieni terssi. Suuren terssin neljä nauha väliä ja pienen terssin kolme tekevät yhteensä seitsemän nauhaväliä, eli kvintin. Perussävelestä laskettuna duurisointuun kuuluu siis itse perussävelen (tässä D) lisäksi suuri terssi (F#) ja kvintti (A).


Samalta kieleltä on paha soittaa montaa säveltä samaan aikaan, joten etsitään sävelet eri kieliltä:

Mollisointu

Mollisointu taas rakentuu pienestä terssistä jonka päällä on suuri terssi. Perussävelestä laskettuna siis pieni terssi (F) ja kvintti (A).



Etsitään myös näille sävelille muitakin sormituksia.



Sävelten lukumäärällä tai järjestyksellä ei sinänsä ole merkitystä. Jos soinnussa on D, F ja A, se on D-mollisointu. Toki eri sointumuodoilla on oma soundinsa.

Dm barresointuna.

Tämäkin on D-mollisointu

Perussävelen ei välttämättä tarvitse olla matalimpana sävelenä. Tässä Dm -soinnussa matalimpana on soinnun terssi, eli sävel F.

Jos tarkkoja ollaan, niin tämä sointu on Dm/F. Jos soinnun matalin sävel on joku muu, kuin perussävel, kirjoitetaan matalin sävel kauttaviivan oikealle puolelle. Jos joku muu (basisti, pianisti, tuubisti) soittaa jotain vielä matalammalta, ei kauttaviivoista tarvitse piitata.