Itsenäiset tehtävät
HI3 Itsenäinen suoritus
Itsenäinen suoritus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tehtävä 1 - Autonomia
Miten autonomia Suomessa näkyi?
Kuinka Suomi kehittyi valtiollisesti autonomian aikana?
Tehtävä 2 - Suomen synty
Aineisto 1
Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (kaski) (1893)
Aineisto 2
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1896)
Aineisto 3
Edvard Isto: Hyökkäys (1899)
Tehtävä 3 - Sisällissota
Pohdi valkoisen ja punaisen osapuolen muotoutumista ja yhteiskunnallisia taustoja. Pohdi myös osapuolten motiiveja sodassa, käyttäen apuna alla olevien marssilaulujen sanoja (Youtube-linkit löytyy otsikoista)
JÄÄKÄRIMARSSI
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill’ armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maallemme soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Kun painui päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan
yks aatos ylpeä pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomessa syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjan taivahan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
Säv. Jean Sibelius
San. Heikki Nurmio
|
1. Pieni Suomen kansa katkoo kahleitansa kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on. Raakaa sortovaltaa vastaan nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat taistohon.
2. Hallitus on vankka kätyrlauma sankka se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan. Urhojansa kansanvalta työntää esiin kaikkialta elämästä, kuolemasta kamppaillaan.
3. Kiihtyy yhä taisto vapauden vaisto köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan. Eipä auta hallitusta piinat kidutus ja tuska urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
4. Virkavallan huolena vankilat ja tuonela tutkimatta hirttäminen, mestaus. Kumouksen sankari sydänveren antavi kallis ompi vapauden lunastus. |
5. Kuinka kauan siellä teurastusta viellä kestää kunnes kansalla on vapaus. Ei nyt taiston tuoksinassa tiedä kumpi voittamassa vallankumous vaiko taantumus
6. Kumouksen myrskyt kapinat ja tyrskyt riehuu valtakunnan äärest äärehen. Siellä hirmuhenget saavat sydänverta janoavat särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.
7. Kylvömme kun tehdään kasvaa kerran tähkään sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus. Silloin Suomen kansanvalta kiittää sankarpoikiansa ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus. |
Tehtävä 4 - Sisällissodan nimitykset
Pohdi eri nimitysten taustoja.
Miten sotaa koskevat nimitykset vaihtelevat eri ikäluokissa? Pohdi syitä näihin eroihin.
Tehtävä 5 - Nuori tasavalta
Aineisto 1
Aineisto 2
Talonpoikaismarssi 1930
Aineisto 3
Tarton rauhan (1920) rajat
Tehtävä 6 - Suomi sodassa
Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon 22.6.1941 Adolf Hitler puhui radiossa Saksan kansalle:
"Liitossa suomalaisten tovereittensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat Norjan valloittajan johdossa samoin kuin suomalaiset vapaussodan sankarit oman marsalkkansa johdossa suojelevat Suomen aluetta."
Risto Ryti sanoi puolestaan radiossa Suomen kansalle 26.6.1941:
"Suomi on joutunut hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliiton puolelta, joka on aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Tämän johdosta Suomi on ryhtynyt puolustautumaan kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin keinoin."
a) Miten Hitlerin ja Rydin esitykset Suomen jatkosodan alusta eroavat?
b) Arvioi heidän esittämiään käsityksiä sen valossa, mitä tiedät jatkosodan syttymisestä.
c) Miten Suomen ja Saksan yhteistyötä jatkosodassa on tulkittu historian kirjoituksessa eri aikoina?
Tehtävä 7 - Vaaran vuodet
Tehtävä 8 - Suomi kylmässä sodassa
Arvio aineistoja apuna käyttäen:
Minkälaisia haasteita Suomen ulkopolitiikkaan liittyi kylmän sodan aikana?
Miten Suomen asemaa tulkittiin Suomessa ja ulkomailla?
Ota kantaa, näkyykö kylmän sodan asetelmat yhä Suomen ulkopoliittisessa keskustelussa.
Aineisto 1
Kari Suomalainen: Keinu (HS 18.12.1959)
Aineisto 2
”Neuvostoliitto haluaa nähdä Länsi-Euroopan ei ainoastaan neutralisoituna, vaan "suomettuneena". - - Suomella on kaikki ulkonaiset kansallisen itsenäisyyden merkit ja symbolit, ja sen perustuslaillinen tasavalta on todella lujaa perua. Mutta on tosiasia, että sen toimintavapautta kaikissa tärkeissä asioissa rajoittaa siinä määrin sen mahtavan naapurin läsnäolo ja painostus, että sitä saattaa oikeutetusti sanoa viime kädessä Neuvostoliiton "imperiumin" lääniksi.”
Lehtimies Iain Hamilton, Baltimore Sun -lehti 3.9.1972
Aineisto 3
”Kun käytetään ilmausta "suomettuminen", viitataan tietenkin Suomen kansainväliseen asemaan, ennen kaikkea Suomen suhteeseen Neuvostoliittoon. - - Kaiken kaikkiaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteen järjestelyt heijastavat tuskin - jos lainkaan - muuta kuin sellaista järkevää harkintaa ja pidättyvyyttä, joka olisi normaalisti tunnusomaista minkä tahansa sellaisen hyvin pienen maan politiikalle, joka elää hyvin suuren ja voimakkaan maan naapurina ja haluaa välttää ristiriitaa sen kanssa.”
Diplomaatti George F. Kennan, Foreign Policy -lehti, kevät 1974
Tehtävä 9 - Suomalainen yhteiskunta sotien jälkeen
Esittele keskeisiä yhteiskunnallisia muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa 1940-luvulta lähtien. Käytä apunasi alla olevia aineistoja.
