Muistiinpanot
2. Tieto
- Tiedon klassinen määritelmä (Platon), tieto on 1. perusteltu 2. tosi 3. uskomus.
- Agrippan trilemma = lopulta perusteluja kysyttäessä päädytään joko 1. kehäpäätelmään 2. dogmatismiin tai 3. äärettömään perustelujen regressioon
- Gettierin ongelmat = tiedon klassinen määritelmä on puutteellinen, tarvitaan mahdollisesti jokin neljäs ehto
- Tiede = keino pyrkiä saavuttamaan tietoa tosimaailmasta empiirisin ja kokeellisin keinoin
- Metodologinen naturalismi = vain luonnollisia selityksiä, ei yliluontoa
- Objektiivisuus ja universaalius = tieto ei saa olla subjektiivista, pyrkimys yhteisymmärrykseen ja yleispätevyyteen
- Autonomisuus = tieteen ulkopuoliset tekijät eivät saisi vaikuttaa tieteeseen
- Arvovapaus = tieteellisen tutkimuksen tulisi olla arvovapaata
- Julkisuus = tieteellisen tiedon tulisi olla julkisesti saatavilla, kaikkien käytössä ja kaikkien kritisoitavissa
- Kriittisyys = kaikkea tieteellistä tietoa tulee voida kritisoida vapaasti, dogmatismi ei kuulu tieteeseen
- Itsekorjaavuus = tiede ei ole koskaan valmis, vaan se on jatkuva prosessi
- Falsifioitavuus = tieteellisten väitteiden tulisi olla periaatteessa osoitettavissa vääriksi
- Tiede & valta = tieto antaa valtaa, ja siksi sekä tiedemiehillä on valtaa, ja valtaa pitävät voivat haluta vaikuttaa tieteeeen
- Tieteen ulkopuoliset intressit, kuten politiikka ja raha = jos jotkin tieteen ulkopuoliset intressit pääsevät vaikuttamaan tieteelliseen prosessiin, voi tieteen avulla luotu "tieto" olla värittynyttä
- Normativisointi = esim. lääketieteessä tutkimukset voivat tehdä rajaa "normaalin" ja "epänormaalin" välille, joka saattaa johtaa joidenkin ihmisten marginalisoitumiseen
- Tieteellisen tutkimuksen seuraukset = tieteen avulla voidaan luoda esim. tehokkaampia aseita, kenellä on vastuu tieteen tulosten käytöstä moraalisesti tuomittaviin asioihin?
- Tieteellinen dogmatismi = tieteen sisällä voi muodostua dogmeja esim. koulukuntien piirissä, jolloin tieteellinen metodi ei välttämättä toimi kunnolla
- Tutkijoiden väliset suhteet = tieteilijätkin ovat ihmisiä, myös heidän henkilökohtaiset suhteet voivat vääristää tieteen tuloksia, esim. jos kaksi tieteilijää ovat vihamiehiä keskenään
- Maksulliset tutkimusjulkaisut = tieteen tulisi olla avointa kaikille, mutta nykyisin tieteelliset julkaisut ovat useimmiten maksullisia, jolloin tieteen tulokset eivät ole avoimia kaikille
- Tieteen splinterisoituminen = tieteen edistymisen ja tiedon määrän kertymisen seurauksena tieteen kenttä on hajautunut siten, että kukaan yksittäinen ihminen ei voi hallita enää kaikkea. Tästä voi seurata eri tieteenalojen klikkiytymistä ja estää jargonin takia muiden tieteilijöiden osallistumista tieteenalan keskusteluun, toisaalta tieteidenvälinen keskustelu voi olla vaikeaa jo ajanpuutteen takia
- ”Julkaise tai kuole” = yliopistoissa tutkijoiden odotetaan julkaisevan tietty määrä tutkimuksia tietyssä ajassa. Tästä voi seurata ns. "turhia" tutkimuksia ja estää luovaa ajattelua
- Löysät julkaisukriteerit ja julkaisu maksusta tutkimusjulkaisut = on olemassa tieteellisiä julkaisuja, jotka julkaisevat tutkimuksia rahaa vastaan, tai joiden kriteerin julkaisua varten ovat löyhiä
- Korkeakoulutuksen demokratisoituminen = korkeakoulutettuja ihmisiä on yhä enemmän, ja jokaisen tulee tehdä jonkinlainen tutkimus. Tästä voi seurata ns. "nollatutkimuksia", joita ei kukaan lue ja joilla ei ole mitään merkitystä
- Ketkä tekevät tiedettä, ja vaikuttaako heidän yhteiskunnallinen asema heidän tieteentekoonsa?
- Jürgen Habermasin (s. 1929) mukaan tiedonhankinnan taustalla on aina jokin syy
- Hermeneuttinen tiedonintressi = pyrkimys ymmärtää paremmin inhimillistä toimintaa
- Emansipatorinen tiedonintressi = pyrkimys tuomada esiin esim. yhteiskunnan valtarakenteita ja vapauttaa ihmiset näiden kahleista
- Tekninen tiedonintressi = pyrkimys luoda parempaa teknologiaa tieteen avulla
- Keskinen ongelma klassisessa tiedon määritelmässä on ehto 2., eli että asian ollakseen tietoa, sen tulee olla tosi. Ihmiset eivät voi kuitenkaan ikään kuin kurkistaa suoraa "tosimaailmaan", vaan he elävät aistiensa varassa ja osana kulttuuria, jotka voivat vääristää näkemyksiä siitä, mikä on "totta". Siihen, miten "totuutta" selvitetään, vastaavat epistemologiset (tietoteoreettiset) teoriat
- Mielekkyyden todennettavuusehto = lause on merkityksetön, jos sitä ei voi tutkia
- Vahva empiria = kaiken tulee lähteä havainnosta
- Tieteiden ykseys = yksi metodi, korostaa matematisointia
Ongelmia - Teoreettiset olennot olemattomia
- Havainnon teoriapitoisuus
- Positivismin ”vastakohta”
- Viitekehys luo oman todellisuutensa, ei kielestä riippumatonta todellisuutta
- Tieto suhteellista, tietoa eri lähtökohdista ei voi vertailla
Ongelmia - Relativismi kyseenalaistaa oman totuutensa
- Voiko kaksi vastakkaista väitettä olla yhtä aikaa totta?
- Mikä on sopiva viitekehys? Eikö jokaisella voi olla oma totuus?
- Teoreettiset oliot todellisia
- Tiede voi erehtyä, tiede ”likiarvo”
- Totuus olemassa ihmisistä huolimatta
- Miksi totuus rajoittuisi ihmisaisteihin?
Ongelmia - Havainnon teoriapitoisuus
- Teoriapessimismi
- Jos teoriaa käyttäen saadaan aikaan toimivia asioita, se on totta
- Erehtyväisyyden korostaminen
Ongelmia - Totuus muuttuu koko ajan hyödyllisyyden muuttuessa
- Kaksi keskenään ristiriidassa olevaa asiaa voi olla totta yhtä aikaa
- Onko totuus vain hyödyllistä?
2. Informaation arvoketju
- Data on merkkejä tai symboleja. Se on potentiaalista informaatiota, joka voi tulla välityksen kohteeksi.
- Informaatio on välitettävänä, siirrettävänä tai viestitettynä olevaa dataa. Voidaan sanoa, että informaatio syntyy merkkien (ts. datan) tulkinnasta.
- Tieto on ihmisellä itsellään tietyllä hetkellä oleva näkemys itsestään ja ympäröivästä maailmasta.
- Ymmärrys tarkoittaa tiedon ja merkkien yhdistämistä muiden ihmisten ja ihmisten tekemien esineiden tulevaan tai tapahtuneeseen toimintaa.
- Viisaus on kyky käyttää tietämystä omassa toiminnassaan johdonmukaisesti. Se on toiminnasta saadun kokemuksen ja osaamisen sekä tiedon ja ymmärryksen summa.
2. Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
Maailmankuva
- Totena pidetyt tosiasiaväittämät maailmasta
Maailmankatsomus
- Tietoteoria, maailmankuva & etiikka
Elämänkatsomus
- Maailmankatsomus, näkemys ihmisyydestä & oma rooli maailmassa