9B Niemelä Taru
Sanna Marinin ateriaetukohu 1.6.2021
Mistä on oikein kyse, kun puhutaan ateriaedusta? Ateriaedulla tarkoitetaan etua, jolla kustannetaan työntekijän jokin ruokailu (aamiainen, lounas, päivällinen yms). Yleensä etu kuitenkin vähennetään kokonaispalkasta. Sanna Marinin ateriaedusta on nyt noussut ehkä turhankin iso asia.
Pääministeri Marin kertookin STT-Ylen uutisessa Sanna Marin MTV:lle: En aio jatkaa ateriaetua, vaikka se todettaisiin asianmukaiseksi (Yle 1.6.2021) olevan halukas maksamaan käyttämänsä ateriaedun takaisin ja jatkossa huolehtimaan asiasta itse. Marin kertoo myös, ettei haluaisi asiasta isompaa kohua, sillä pyrkii työskentelemään tärkeämpien asioiden eteen.
Tässä kohtaa Marin toimii mielestäni aivan oikein ja tilanteen mukaan. On hyvä, että Marin itse hoitaa asian nopeasti pois alta, ennenkuin asiasta tulee isompaa kohua.
Ateriaedusta noussutta kohua selvittelläänkin Akseli Vanhalan uutisen Pääministeri Marinin saama ateriaetu on ollut jopa 850 euroa kuukaudessa (Ilta-Sanomat 30.5.2021) mukaan. Selvittelyssä ei arvioida Marinin toimia, vaan valtioneuvoston kanslian työntekijöiden toimintaa. Kanslian olisi kuulunut hoitaa tiedotus Marinille ateriaedun suuruudesta ja kaikesta muusta asiaan kuuluvasta.
Tosin on kyseenalaistettavaa, miksi Marin on käyttänyt ateriaetua, kerta on nyt valmis luopumaan siitä kokonaan. Kun ottaa myös huomioon Valtioneuvoston sivuilla pääministerin palkaksi sanotun summan yli 12 000€ jää mietityttämään, että mihin Marin ateriaetua oikein tarvitsee. Perheellä varmasti riittää yli 12 000€ aamiaiseen rahaa. Lisäksi perhe saa virka-asunnossa, jonka toimivuudesta heidän ei tarvitse itse huolehtia. Ei ole toisaalta ihmekään, että tavallisia kansalaisia on ruvennut häiritsemään ateriaetuus.
Onko edes oikein, että pääministerille (ja ylipäänsä Suomen johtajille) annetaan niin paljon erilaisia etuja, jotka eivät kaiken lisäksi kustanna heiltä itseltään mitään? Mielestäni asia ei ole oikeudenmukaista, sillä valtion rahoja kuluu aivan turhan päiväisyyksiin. Poliitikot haluavat todennäköisesti saada jotain aikaa sen sijaan, että asuisivat virka-asunnoissa. Mielestäni asiaan olisi tehtävä jokin muutos. Joko ministerin palkkaa voisi laskea paljon, tai virka-asunnosta tulisi maksaa vuokraa tai muuta sellaista. Onhan aivan järjetöntä, että leikataan tukia ja palkkoja tuollaisten asioiden vuoksi.
Pääministeri Marin kertookin STT-Ylen uutisessa Sanna Marin MTV:lle: En aio jatkaa ateriaetua, vaikka se todettaisiin asianmukaiseksi (Yle 1.6.2021) olevan halukas maksamaan käyttämänsä ateriaedun takaisin ja jatkossa huolehtimaan asiasta itse. Marin kertoo myös, ettei haluaisi asiasta isompaa kohua, sillä pyrkii työskentelemään tärkeämpien asioiden eteen.
Tässä kohtaa Marin toimii mielestäni aivan oikein ja tilanteen mukaan. On hyvä, että Marin itse hoitaa asian nopeasti pois alta, ennenkuin asiasta tulee isompaa kohua.
Ateriaedusta noussutta kohua selvittelläänkin Akseli Vanhalan uutisen Pääministeri Marinin saama ateriaetu on ollut jopa 850 euroa kuukaudessa (Ilta-Sanomat 30.5.2021) mukaan. Selvittelyssä ei arvioida Marinin toimia, vaan valtioneuvoston kanslian työntekijöiden toimintaa. Kanslian olisi kuulunut hoitaa tiedotus Marinille ateriaedun suuruudesta ja kaikesta muusta asiaan kuuluvasta.
Tosin on kyseenalaistettavaa, miksi Marin on käyttänyt ateriaetua, kerta on nyt valmis luopumaan siitä kokonaan. Kun ottaa myös huomioon Valtioneuvoston sivuilla pääministerin palkaksi sanotun summan yli 12 000€ jää mietityttämään, että mihin Marin ateriaetua oikein tarvitsee. Perheellä varmasti riittää yli 12 000€ aamiaiseen rahaa. Lisäksi perhe saa virka-asunnossa, jonka toimivuudesta heidän ei tarvitse itse huolehtia. Ei ole toisaalta ihmekään, että tavallisia kansalaisia on ruvennut häiritsemään ateriaetuus.
Onko edes oikein, että pääministerille (ja ylipäänsä Suomen johtajille) annetaan niin paljon erilaisia etuja, jotka eivät kaiken lisäksi kustanna heiltä itseltään mitään? Mielestäni asia ei ole oikeudenmukaista, sillä valtion rahoja kuluu aivan turhan päiväisyyksiin. Poliitikot haluavat todennäköisesti saada jotain aikaa sen sijaan, että asuisivat virka-asunnoissa. Mielestäni asiaan olisi tehtävä jokin muutos. Joko ministerin palkkaa voisi laskea paljon, tai virka-asunnosta tulisi maksaa vuokraa tai muuta sellaista. Onhan aivan järjetöntä, että leikataan tukia ja palkkoja tuollaisten asioiden vuoksi.
Kehitysvammaiset ja vammautuneet työelämässä 31.5.2021
Maailmalla on paljon ihmisiä, joilla on jokin vamma. Vammaisia on paljon Suomessakin, mutta kehistysvammaliiton sivujen mukaan vain n. 600 kehitysvammaista on työllistyneitä. Isoin osa vammaisista elääkin yhteiskunnan tuilla. Onko oikeudenmukaista, että ihmisiä jätetään työelämän ulkopuolelle vammautuneisuuden takia, sillä nehän ovat asioita, joihin he itse eivät voi vaikuttaa?
Mielestäni kehitysvammaisten syrjintä työelämässä on aika raakaa ja hölmöä. Yhteiskunnan näkökulmasta heidänkin työllistämisestä olisi hyötyä, sillä saataisiin lisää veronmaksajia ja maksettaisiin vähemmän tukia. On myös epäoikeudenmukaista että ihmisiä syrjitään, etenkin kun kehitysvammaiset eivät voi itselleen mitään. Myös kehitysvammaisia tulisi työllistää.
Tässä tulee kuitenkin esiin puolestaa yritysten kanta asiaan. Varmasti monista yrityksistä olisi mukavaa tukea kehitysvammaisia, mutta toisaalta asia ei ole niin yksinkertaista. Yritysten tulee taa'ata, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja asiat toimivat, kuten niiden kuuluu. Jos ihmisen on hankala esimerkiksi ymmärtää tunteita, saattaa hän asiakaspalvelutyössä suuttua asiakkaalle herkästi, joka puolestaan ei pidä asiakkaita tyytyväisinä. Tämän vuoksi kehitysvammaisten työllistäminen saattaa olla haastavaa. Nämäkin asiat kuitenkin voidaan saada toimimaan, jos yritykset lähtevät peliin mukaan!
Kehitysvammaliiton sivuilla todetaan seuraavasti: ''Kehitysvammaisista henkilöistä nykyistä huomattavasti isompi määrä voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Suomessa on tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on sekä koulutus että halua työntekoon.''Tämä tarkoittaa siis sitä, että kehitysvammaisiakin kiinnostaisi elää normaalisti ja tehdä työtä, aivan kuten kuka tahansa muukin kansalainen.
Kuinka kehitysvammaisia oikein saataisiin mukaan työelämään? Asiaa voitaisiin hoitaa kuten nykyisten työllistyneiden kehitysvammaisten kanssa. Ihmisiä tulisi laittaa asian puolesta. Tulisi siis palkata ihmisiä opettamaan/kouluttamaan kehitysvammaisia. Näiden ihmisten tulisi ohjeistaa kehitysvammaisia selkeästi ja aikaa tulisi olla riittävästi. Olisi tärkeää, että asiaa voitaisiin hoitaa pienemmissä ryhmissä tai yksilöittäin, jolloin jokainen saisi tarvitsemaansa tukea. Myös tämänkaltaisen avun antaminen tulisi aloittaa nuorena, jolloin kehitysvammaiset valmistautuisivat työhönsä nopeammin. Tällä hetkellä kehitysvammaisille on luotu oma hanke Palkkaa mut, jolla pyritäänkin työllistämään kehitysvammaisia.
Mielestäni kehitysvammaisia tulisi tukea myös yrittäjyydessä, ja heille tulisi antaa mahdollisuus luoda oma firmansa avustetusti. Tukena voisi olla henkilöitä, jotka myös kouluttavat kehitysvammaisia. Uskoisin monenkin vammaisen olevan innokas lähtemään yrittäjäksi, jos heillä olisi vaan siihen mahdollisuus.
Jokainen voi purkaa omia ennakkoluulojaan kehitysvammaisia kohtaan. Jos törmää kaupassa vammaiseen työntekijään, tulee tätä kohdella aivan samanarvoisesti, kuin muitakin työntekijöitä. Tilanteissa joissa vammainen tekee virheen, tulee pyrkiä asiasta huomauttamisen pehmeyteen ja kohteliaisuuteen. Lisäksi voi pohtia, että onko asiasta tarpeen edes mainita Tämä varmasti luo mukavaa työilmapiiriä vammautunutta kohtaan, ja hän voi kokea olonsa aivan tavalliseksi vammaisuudestaan huolimatta. Tehdään myös kehitysvammaisille tilaa maailmaan!
Mielestäni kehitysvammaisten syrjintä työelämässä on aika raakaa ja hölmöä. Yhteiskunnan näkökulmasta heidänkin työllistämisestä olisi hyötyä, sillä saataisiin lisää veronmaksajia ja maksettaisiin vähemmän tukia. On myös epäoikeudenmukaista että ihmisiä syrjitään, etenkin kun kehitysvammaiset eivät voi itselleen mitään. Myös kehitysvammaisia tulisi työllistää.
Tässä tulee kuitenkin esiin puolestaa yritysten kanta asiaan. Varmasti monista yrityksistä olisi mukavaa tukea kehitysvammaisia, mutta toisaalta asia ei ole niin yksinkertaista. Yritysten tulee taa'ata, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja asiat toimivat, kuten niiden kuuluu. Jos ihmisen on hankala esimerkiksi ymmärtää tunteita, saattaa hän asiakaspalvelutyössä suuttua asiakkaalle herkästi, joka puolestaan ei pidä asiakkaita tyytyväisinä. Tämän vuoksi kehitysvammaisten työllistäminen saattaa olla haastavaa. Nämäkin asiat kuitenkin voidaan saada toimimaan, jos yritykset lähtevät peliin mukaan!
Kehitysvammaliiton sivuilla todetaan seuraavasti: ''Kehitysvammaisista henkilöistä nykyistä huomattavasti isompi määrä voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Suomessa on tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on sekä koulutus että halua työntekoon.''Tämä tarkoittaa siis sitä, että kehitysvammaisiakin kiinnostaisi elää normaalisti ja tehdä työtä, aivan kuten kuka tahansa muukin kansalainen.
Kuinka kehitysvammaisia oikein saataisiin mukaan työelämään? Asiaa voitaisiin hoitaa kuten nykyisten työllistyneiden kehitysvammaisten kanssa. Ihmisiä tulisi laittaa asian puolesta. Tulisi siis palkata ihmisiä opettamaan/kouluttamaan kehitysvammaisia. Näiden ihmisten tulisi ohjeistaa kehitysvammaisia selkeästi ja aikaa tulisi olla riittävästi. Olisi tärkeää, että asiaa voitaisiin hoitaa pienemmissä ryhmissä tai yksilöittäin, jolloin jokainen saisi tarvitsemaansa tukea. Myös tämänkaltaisen avun antaminen tulisi aloittaa nuorena, jolloin kehitysvammaiset valmistautuisivat työhönsä nopeammin. Tällä hetkellä kehitysvammaisille on luotu oma hanke Palkkaa mut, jolla pyritäänkin työllistämään kehitysvammaisia.
Mielestäni kehitysvammaisia tulisi tukea myös yrittäjyydessä, ja heille tulisi antaa mahdollisuus luoda oma firmansa avustetusti. Tukena voisi olla henkilöitä, jotka myös kouluttavat kehitysvammaisia. Uskoisin monenkin vammaisen olevan innokas lähtemään yrittäjäksi, jos heillä olisi vaan siihen mahdollisuus.
Jokainen voi purkaa omia ennakkoluulojaan kehitysvammaisia kohtaan. Jos törmää kaupassa vammaiseen työntekijään, tulee tätä kohdella aivan samanarvoisesti, kuin muitakin työntekijöitä. Tilanteissa joissa vammainen tekee virheen, tulee pyrkiä asiasta huomauttamisen pehmeyteen ja kohteliaisuuteen. Lisäksi voi pohtia, että onko asiasta tarpeen edes mainita Tämä varmasti luo mukavaa työilmapiiriä vammautunutta kohtaan, ja hän voi kokea olonsa aivan tavalliseksi vammaisuudestaan huolimatta. Tehdään myös kehitysvammaisille tilaa maailmaan!
Korona ja eläimet 28.5.2021
Koronavirus eli COVID-19 voi tarttua myös lemmikkieläimiin, kerrotaan Ruokaviraston nettisivuilla. Karjaan (sika, nauta, kana, lammas...) sitä ei ole kuitenkaan vielä huomattu tarttuvan. Eläimillä siinä ei kuitenkaan yleensä ilmene oireita, joten se ei ole eläimille niin vakava, kuin se on ihmiselle. Eläimeltä ihmiselle tarttuva korona on todettu vain osalla eläimistä, mutta esimerkiksi koirilla ja kissoilla sitä ei ole tavattu. Myöskään puutiasiset, hyönteiset tai linnut eivät tartuta virusta. Kanit sen sijaan saattavat levittää virusta eteenpäin myös ihmisiin. Tämän vuoksi ihmisen tulisi välttää eläinten koskettelua, mikäli he sairastuvat koronaan. Onko kuitenkaan oikein jättää lemmikkejä rapsuttelematta, kunnes on terve? Voivatko eläimet tuntea itsensä kaltoinkohdelluksi, jos näin tapahtuisi?
Mielestäni eläimen kannalta parempi olisi saada huomiota, vaikka ihminen olisikin sairas. Etenkin kun korona ei aiheuta useimmille eläimille minkäänlaisia vaivoja. Lisäksi se ei tartu useimmilta eläimiltä ihmiselle, joten se ei muodostaisi tartuntaketjuakaan. Kuitenkin tulisi esimerkiksi pestä kätensä ennen eläimen kanssa rapsuttelua ja kiehnäämistä. Näin voidaan pienesti välttää, ettei se tartu eläimeen. Lemmikkejä ei saa hylätä, sillä ne aivan varmasti luulevat tehneensä jotain väärin, kun yhtäkkiä kaikki huomio katoaa ja heitä vältellään.
Korona tarttuu eläimistä toisiin (jos tarttuu!) samalla tavalla kuin ihmisiin pisara- tai kosketustartuntana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiran tai kissan turkilla eläisi korona pitkään ainakaan. Koronan on todettu elävän pinnoilla vain tunneista muutamiin päiviin, joten eläimen turkin rapsuttamisesta on turha olla huolissaan. Kuitenkin tulisi aina huomioida se, että eläimellä saattaa olla jonkin muu vaarallinen tauti.
On siis mielestäni aivan turhaa eristäytyä eläimistä tartunnan saatuaan. Jos eläimen läheisetkään eivät ole sairaita, ei tulisi eläintä vältellä koronan pelossa. On hyvin pieni riski sille, että eläimestä saisi koronan, joten olisi aivan turhaa antaa eläimelle huono mieli sekä hetkellinen pelko siitä, että tämä olisi toiminut väärin.
Sanna Heikkilän uutisessa Venäjä rokottaaa lemmikkejä koronaa vastaan (Iltalehti, 27.5.2021) kerrotaan Venäjän aloittaneen eläimien rokottamisen koronaa vastaan. Todellisuudessa mietin onko tässä järkeä. On todettu, ettei korona tartu eläimiltä ihmisiin kuin pienellä todennäköisyydellä. Lisäksi on kerrottu, että oireet koronasta ovat hyvin pieniä, joten koronan saanut eläin voi aivan yhtä hyvin sen kanssa tai ilman. Onko siis yhtään järkevää tuhlata yhteiskunnan varoja siihen, että rokotetaan eläimiä?
Mielestäni ajatus on hölmö. Juurikin edellä mainituista syistä olen eläimien rokottamista vastaan, enkä ymmärrä minkä vuoksi ne tulisi rokottaa. Valtio menettää varojaan siinä, kun ostetaan rokotetta eläimillekin. Myös eläin saa sisäänsä rokotetta, vaikkei se sitä tarvisi. Ikäänkuin tunkisi haitta-aineita eläimelle. En näe mitään järkevää syytä eläimen rokottamiseen, ja mikäli minulta kysyttäisiin omien lemmikkieni rokottamisesta koronaa vastaan, vastaisin kieltävästi.
Asia olisikin aivan toisin, mikäli korona voisi tarttua ihmiseen suurella todennäköisyydellä tai se olisi eläimelle yhtä haitallinen. Mutta asiat eivät ole näin, ei siis ole järkeä rokottaa eläimiäkin.
Mielestäni eläimen kannalta parempi olisi saada huomiota, vaikka ihminen olisikin sairas. Etenkin kun korona ei aiheuta useimmille eläimille minkäänlaisia vaivoja. Lisäksi se ei tartu useimmilta eläimiltä ihmiselle, joten se ei muodostaisi tartuntaketjuakaan. Kuitenkin tulisi esimerkiksi pestä kätensä ennen eläimen kanssa rapsuttelua ja kiehnäämistä. Näin voidaan pienesti välttää, ettei se tartu eläimeen. Lemmikkejä ei saa hylätä, sillä ne aivan varmasti luulevat tehneensä jotain väärin, kun yhtäkkiä kaikki huomio katoaa ja heitä vältellään.
Korona tarttuu eläimistä toisiin (jos tarttuu!) samalla tavalla kuin ihmisiin pisara- tai kosketustartuntana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiran tai kissan turkilla eläisi korona pitkään ainakaan. Koronan on todettu elävän pinnoilla vain tunneista muutamiin päiviin, joten eläimen turkin rapsuttamisesta on turha olla huolissaan. Kuitenkin tulisi aina huomioida se, että eläimellä saattaa olla jonkin muu vaarallinen tauti.
On siis mielestäni aivan turhaa eristäytyä eläimistä tartunnan saatuaan. Jos eläimen läheisetkään eivät ole sairaita, ei tulisi eläintä vältellä koronan pelossa. On hyvin pieni riski sille, että eläimestä saisi koronan, joten olisi aivan turhaa antaa eläimelle huono mieli sekä hetkellinen pelko siitä, että tämä olisi toiminut väärin.
Sanna Heikkilän uutisessa Venäjä rokottaaa lemmikkejä koronaa vastaan (Iltalehti, 27.5.2021) kerrotaan Venäjän aloittaneen eläimien rokottamisen koronaa vastaan. Todellisuudessa mietin onko tässä järkeä. On todettu, ettei korona tartu eläimiltä ihmisiin kuin pienellä todennäköisyydellä. Lisäksi on kerrottu, että oireet koronasta ovat hyvin pieniä, joten koronan saanut eläin voi aivan yhtä hyvin sen kanssa tai ilman. Onko siis yhtään järkevää tuhlata yhteiskunnan varoja siihen, että rokotetaan eläimiä?
Mielestäni ajatus on hölmö. Juurikin edellä mainituista syistä olen eläimien rokottamista vastaan, enkä ymmärrä minkä vuoksi ne tulisi rokottaa. Valtio menettää varojaan siinä, kun ostetaan rokotetta eläimillekin. Myös eläin saa sisäänsä rokotetta, vaikkei se sitä tarvisi. Ikäänkuin tunkisi haitta-aineita eläimelle. En näe mitään järkevää syytä eläimen rokottamiseen, ja mikäli minulta kysyttäisiin omien lemmikkieni rokottamisesta koronaa vastaan, vastaisin kieltävästi.
Asia olisikin aivan toisin, mikäli korona voisi tarttua ihmiseen suurella todennäköisyydellä tai se olisi eläimelle yhtä haitallinen. Mutta asiat eivät ole näin, ei siis ole järkeä rokottaa eläimiäkin.
Mitä Valko-Venäjällä oikein tapahtuu? 27.5.2021
Miksi oikeastaan Valko-Venäjän tilanne on niin kohuttu? On totta, että oppositioaktivisti Raman Pratasevitš on pidätetty tarkoituksella pysäytetyltä lennolta, mutta onhan muitakin ihmisiä, joita kohdellaan kaltoin ja vielä aivan syyttä. Miksi siis puhutaan jatkuvasti juuri Valko-Venäjästä?
Valko-Venäjällä on viime vuoden aikana ollut jatkuvasti esillä väkivaltaisia tapauksia ja mielenosoituksia. Paula Tapiolan uutisessa Joukko valkovenäläisiä pyytää Saksaa nostamaan kanteen presidentti Lukašenkaa vastaan ihmisoikeusrikkomuksista (Yle, 5.5.2021) kerrotaan, kuinka asianajajien asiakkaat ovat maininneet monista vääristä pidätyksistä, kiduttamisesta sekä väärinkäytöstä vankilassa olon aikana. Asianajajat ovat myös kertoneet omistavansa enemmän, kuin sata dokumenttia kidutuksista ja muista ihmisoikeusrikkeistä. Nämä teot ovat varmasti järkyttäviä, sillä ihmiset ovat joutuneet hakemaan apua maansa rajojen ulkopuolelta. Olisi aivan kauheaa joutua elämään jatkuvassa pelossa siitä, että omia ihmisoikeuksiani rikotaan. Olisi oikein, jos Lukašenka ja tämän hallinto tuomittaisiin asiasta, eikä heillä olisi mahdollisuutta enää maan johtavaan asemaan.
Tapiolan uutisen mukaan Lukašenkaa vastaan alettiin osoittaa mieltä viime elokuun vaalien jälkeen, kun Lukašenka julistautui voittajaksi. Kansalaiset olivat väittäneet, että vaalit olivat olleet vilpilliset. Maaliskuussa YK:n ihmisoikeusneuvosto olikin ilmoittanut alkavansa kerätä tietoa mielenosoituksessa tapahtuneista väkivaltaisista tapauksista, kuten poliisien liioitellusta väkivallasta. Simo Ortamon artikkelissa Järjestö: Valko-Venäjällä on pidätetty kymmeniä mielenosoittajia ja ainakin viisi toimittajaa (Yle, 27.3.2021) mainitaan Valko-Venäjän poliisin estäneen mielenosoitukset maan hallintoa ja presidentti Lukašenkaa vastaan. Tapahtuneessa oli tapahtunut myös kiinniottoja.
Tapiolan uutisessa kerrotaan myös kuinka pitkään jatkuneissa protesteissa on ollut mukana kidutusta ja kaltoinkohtelua yli 2000 ihmisen kohdalla. Samassa uutisessa kerrotaan myös poliisin pidättäneen tuhansia ihmisiä. Ei ole lainkaan oikeutettua, että ihmisiä kohdellaan kaltoin tai jopa kidutetaan omien oikeuksiensa puolustamisesta. Asialle on tehtävä jotain, jotta Lukašenka saataisiin alas johdosta. On väärin, että Valko-Venäjän epäoikeudenmukaisuuksista tiedetään, eikä asialle ole saatu tehtyä vieläkään mitään. Pratasevitš tarvitsee oikeutta ja tukea, aivan kuten kaikki protesteissa kaltoinkohdellut ja hiljaiseksi jääneet ihmiset. Meidän kaikkien tulisi osoittaa tukea noita ihmisiä kohtaan, ja saada asia puheeksi esimerkiksi omalle presidentillemme.
Pelkästään kaltoinkohtelu on ollut kamalaa ja suvaitsematonta, mutta sen lisäksi Valko-Venäjän poliisi on sulkenut maansa suurimman uutissivusto Tut.by:n. Näin tapahtui, koska sivusto oli uutisoinut tarkasti opposition mielenosoituksista, ja osoittajia vastaan tehdyistä teoista kuten pahoinpitelyistä ja kidutuksista. Näin kerrotaan Yrjö Kokkosen artikkelissa Valko-Venäjän poliisi sulki maan suurimman itsenäisen uutissivuston (Yle, 18.5.2021). Artikkelissa kerrotaan myös Tut.byn toimittajien saaneen tuomioita. Toimittaja Jekaterina Borisevitš tuomittiin kuuden kuukauden vankeuteen, kun hän uutisoi protestissa kuolleesta ihmisestä. Toinen toimittaja Ljubov Kasperovitš on saanut tuomiota 15 päivää luvattomasta marssiin osallistumisesta.
Siis sen lisäksi, että ihmisiä kidutetaan ja pahoinpidellään, rikotaan heidän sananvapauttaan. Valko-Venäjän tapahtumat ovat kauheita, ja hankala ajatella edes, kuinka pahasti asiat ovat todellisuudessa. Mielenosoittajilla on aivan täysi oikeus saada ajatuksensa julki ja tuomita heitä pahoinpidelleet ihmiset.
Valko-Venäjän tapahtumien vuoksi maa heitettiinkin ulos tämän vuoden Euroviisuista, kerrotaan Heikki Heiskasen artikkelissa Valko-Venäjä suljettiin Euroviisuista (Yle, 27.3.2021). Samaisessa artikkelissa kerrotaan Euroviisukappaleen pilkanneen Lukašenkaa vastaan protestoineita oppositioliikkeen jäseniä. Oppositio oli innoissaan, kun maa ei osallistunut kilpailuun. Tästä asiasta olen aivan samaa mieltä. On oikein näyttää maan johdolle, että tapahtumilla on oikeasti merkitystä. Oli aivan oikea ratkaisu jättää heidät pois kilpailusta!
Meidän kaikkien tulisi osallistua omalta osaltamme, jotta saisimme valkovenäläisien äänet kuulumaan ja maan kansalaisille oikeutta. Jokaisen tulisi välittää eteenpäin sanaa Valko-Venäjän ihmisoikeusrikkomuksista, jotta asialle tehtäisiin jotain. Ei riitä, että asiasta vai uutisoidaan. Meidän tulee antaa ilmi, että asia liikuttaa meitä!
Valko-Venäjällä on viime vuoden aikana ollut jatkuvasti esillä väkivaltaisia tapauksia ja mielenosoituksia. Paula Tapiolan uutisessa Joukko valkovenäläisiä pyytää Saksaa nostamaan kanteen presidentti Lukašenkaa vastaan ihmisoikeusrikkomuksista (Yle, 5.5.2021) kerrotaan, kuinka asianajajien asiakkaat ovat maininneet monista vääristä pidätyksistä, kiduttamisesta sekä väärinkäytöstä vankilassa olon aikana. Asianajajat ovat myös kertoneet omistavansa enemmän, kuin sata dokumenttia kidutuksista ja muista ihmisoikeusrikkeistä. Nämä teot ovat varmasti järkyttäviä, sillä ihmiset ovat joutuneet hakemaan apua maansa rajojen ulkopuolelta. Olisi aivan kauheaa joutua elämään jatkuvassa pelossa siitä, että omia ihmisoikeuksiani rikotaan. Olisi oikein, jos Lukašenka ja tämän hallinto tuomittaisiin asiasta, eikä heillä olisi mahdollisuutta enää maan johtavaan asemaan.
Tapiolan uutisen mukaan Lukašenkaa vastaan alettiin osoittaa mieltä viime elokuun vaalien jälkeen, kun Lukašenka julistautui voittajaksi. Kansalaiset olivat väittäneet, että vaalit olivat olleet vilpilliset. Maaliskuussa YK:n ihmisoikeusneuvosto olikin ilmoittanut alkavansa kerätä tietoa mielenosoituksessa tapahtuneista väkivaltaisista tapauksista, kuten poliisien liioitellusta väkivallasta. Simo Ortamon artikkelissa Järjestö: Valko-Venäjällä on pidätetty kymmeniä mielenosoittajia ja ainakin viisi toimittajaa (Yle, 27.3.2021) mainitaan Valko-Venäjän poliisin estäneen mielenosoitukset maan hallintoa ja presidentti Lukašenkaa vastaan. Tapahtuneessa oli tapahtunut myös kiinniottoja.
Tapiolan uutisessa kerrotaan myös kuinka pitkään jatkuneissa protesteissa on ollut mukana kidutusta ja kaltoinkohtelua yli 2000 ihmisen kohdalla. Samassa uutisessa kerrotaan myös poliisin pidättäneen tuhansia ihmisiä. Ei ole lainkaan oikeutettua, että ihmisiä kohdellaan kaltoin tai jopa kidutetaan omien oikeuksiensa puolustamisesta. Asialle on tehtävä jotain, jotta Lukašenka saataisiin alas johdosta. On väärin, että Valko-Venäjän epäoikeudenmukaisuuksista tiedetään, eikä asialle ole saatu tehtyä vieläkään mitään. Pratasevitš tarvitsee oikeutta ja tukea, aivan kuten kaikki protesteissa kaltoinkohdellut ja hiljaiseksi jääneet ihmiset. Meidän kaikkien tulisi osoittaa tukea noita ihmisiä kohtaan, ja saada asia puheeksi esimerkiksi omalle presidentillemme.
Pelkästään kaltoinkohtelu on ollut kamalaa ja suvaitsematonta, mutta sen lisäksi Valko-Venäjän poliisi on sulkenut maansa suurimman uutissivusto Tut.by:n. Näin tapahtui, koska sivusto oli uutisoinut tarkasti opposition mielenosoituksista, ja osoittajia vastaan tehdyistä teoista kuten pahoinpitelyistä ja kidutuksista. Näin kerrotaan Yrjö Kokkosen artikkelissa Valko-Venäjän poliisi sulki maan suurimman itsenäisen uutissivuston (Yle, 18.5.2021). Artikkelissa kerrotaan myös Tut.byn toimittajien saaneen tuomioita. Toimittaja Jekaterina Borisevitš tuomittiin kuuden kuukauden vankeuteen, kun hän uutisoi protestissa kuolleesta ihmisestä. Toinen toimittaja Ljubov Kasperovitš on saanut tuomiota 15 päivää luvattomasta marssiin osallistumisesta.
Siis sen lisäksi, että ihmisiä kidutetaan ja pahoinpidellään, rikotaan heidän sananvapauttaan. Valko-Venäjän tapahtumat ovat kauheita, ja hankala ajatella edes, kuinka pahasti asiat ovat todellisuudessa. Mielenosoittajilla on aivan täysi oikeus saada ajatuksensa julki ja tuomita heitä pahoinpidelleet ihmiset.
Valko-Venäjän tapahtumien vuoksi maa heitettiinkin ulos tämän vuoden Euroviisuista, kerrotaan Heikki Heiskasen artikkelissa Valko-Venäjä suljettiin Euroviisuista (Yle, 27.3.2021). Samaisessa artikkelissa kerrotaan Euroviisukappaleen pilkanneen Lukašenkaa vastaan protestoineita oppositioliikkeen jäseniä. Oppositio oli innoissaan, kun maa ei osallistunut kilpailuun. Tästä asiasta olen aivan samaa mieltä. On oikein näyttää maan johdolle, että tapahtumilla on oikeasti merkitystä. Oli aivan oikea ratkaisu jättää heidät pois kilpailusta!
Meidän kaikkien tulisi osallistua omalta osaltamme, jotta saisimme valkovenäläisien äänet kuulumaan ja maan kansalaisille oikeutta. Jokaisen tulisi välittää eteenpäin sanaa Valko-Venäjän ihmisoikeusrikkomuksista, jotta asialle tehtäisiin jotain. Ei riitä, että asiasta vai uutisoidaan. Meidän tulee antaa ilmi, että asia liikuttaa meitä!
Raman Pratasevitš 26.5.2021
Kuka oikein on Raman Pratasevitš ja miksi kirjoitan hänestä tänään? Yrjö Kokkosen artikkelissa Kuka on Raman Pratasevitš ja miksi hän on Valko-Venäjän poliisin hampaissa (Yle, 25.5.2021) kerrottaan Raman Pratasevitšin olevan Valko-Venäjäläinen toimittaja ja kirjoittavan lisäksi blogeja. Hän on opiskellut Valko-Venäjällä valtionyliopistossa journalismia, ennen kuin hänet erotettiin yliopistosta vuonna 2018. Pratasevitšiä on syytetty vihanlietsonnasta ja yhteiskunnallisen järjestyksen horjuttamisesta. Mutta mitä hän oikein on tehnyt?
Pratasevitš on nuoresta asti ollut mukana Valko-Venäjän oppositioliikkeessä. Hän julkaisi tietoa VKontakte-sivustolle välittääkseen informaatiota Valko-Venäjän epäoikeudenmukaisista tapahtumista. Kuitenkin viranomaiset löysivät keinon estää tämän välityksen tapahtumista ja Pratasevitš ei pystynyt jatkamaan sitä kautta. Mielestäni jo tässä kohtaa Pratasevitšin ihmisoikeuksia oli loukattu pahasti. Ei ole oikein ollenkaan, että toisen sananvapauteen puututaan. Etenkin kun Pratasevitš ajoi asiaa maansa kansalaisten puolesta, jotta heillä olisi hyvä elää valtiossaan.
2019 Pratasevitš anoi Puolasta poliittista turvapaikkaa ja pääsikin sinne turvaan. Puolassa Pratasevitš kasasi joukon nuoria oppositioliikkeen kannattajia. Pratasevitš perusti heidän kanssaan Varsovaan tekstikanava Nextan, jolla välitettiin tietoa Valko-Venäjän väkivaltaisista tapahtumista sen sensuurista huolimatta. Tärkeimmässä roolissa kanavan kehittämisessä oli mukana Pratasevitšin ystävä Stsiapan Putsila. Valko-Venäjän oppositiolle Nextasta tuli tärkeä tiedonvälityskanava, ja sen avulla viime syksyn mielenosoittajat kutsuttiinkin koolle.
Pratasevitšiä ja Putsilaa vastaan nostettiin viime marraskuussa syyte yhteiskunnallisen järjestyksen horjuttamisesta ja vihanlietsonnasta. Lisäksi heitä on nimitetty terroristeiksi, ja tämä saattaa aiheuttaa heille jopa kuolemantuomion.
Pratasevitš on siis tuonut ilmi Valko-Venäjän julmia tapahtumia. Julkisten tapausten lisäksi Pratasevitš on kertonut omista kokemuksistaan, kuten siitä miten hänet pahoinpideltiin vankilassa 17-vuotiaana. Pratasevitš kertookin artikkelissa, että häntä lyötiin maksaan ja munuaisiin niin pahasti, että hän oli virtsannut kolme päivää verta. Pratasevitšiä uhattiin myös syyttää selvittämättömästä murhasta, jotta hänet voitaisiin vaientaa. On aivan törkeää syyttää ihmistä asiasta, johon hän ei ole liitoksissa mitenkään. Etenkin koska Pratasevitš yrittää pelastaa maataan vääryyksiltä ja olla oman maansa supersankari.
Miksi Pratasevitš oikein on nyt niin pinnalla? Pratasevitšin lento Kreikasta Vilnaan pysäytettiin kesken kaiken Valko-Venäjälle Minskiin. Lennonjohdolle ilmoitettiin lentokoneen mahdollisesta terrorismiuhasta, josta vastuussa olisi järjestö Hamas. Hamas on kuitenkin kieltänyt liittyvänsä asiaan millään tavalla. Pratasevitšin kannattajat uskovat teon olleen suunniteltu, sillä lentokone kääntyi Minskiin vaikka Vilna olisi ollut lähempänä. Jo tästä olikin varsin selvää, että lennon pysäyttäminen oli suunniteltua.
Lisäksi Pratasevitšin läheiset ovat kertoneet Pratasevitšin epäilleen lennon aikana häntä seuranneiden venäläisten miesten aikeita. Pratasevitš pidätettiin suoraan lentokentältä ja selvisi, että pommiuhkaa ei koskaan ollutkaan. Todellinen syy koneen laskeutumiselle oli siis varmasti Pratasevitšin pidättäminen. On todella väärin, että lento pysäytettiin väärentämällä pommiuhka. Uskon monenkin ihmisen olleen tuossa tilanteessa hädissään.
Teemu Juholan artikkelissa Konekaappausta ensimmäistä kertaa kommentoinut Lukašenka syyttää ''pahantahtoisia länsimaita'' (Yle, 26.5.2021) kerrotaan Valko-Venäjän presidentti Aljaksandar Lukašenkan vastanneeni ensimmästä kertaa koneen kaappaukseen syyttämällä länsimaita Valko-Venäjän 'kuristamisesta'. Lukašenka väittää toimineensa täysin oikeudenmukaisesti laittaessaan koneen laskeutumaan. Presidentti kertoo koneen laskeutumisen tarkoituksen olleen ihmishenkien pelastaminen, vaikkakaan todellisuudessa uhkaa ei ollut lainkaan. Presidentti väittää, ettei pommiuhkaus ollut tullut heiltä, vaan se olisi peräisin Sveitsistä. Pratasevitšiä uhkaa jopa 15 vuotinen tuomio protestien järjestämisen vuoksi.
On aivan älytöntä, että Pratasevitšiä uhataan tuomiolla, kun hän tekee työtä ja on omistanut elämänsä maansa puolustamiseen poliittisesti. Pratasevitšin tulisi itse saada tuomittua nuo ihmiset, jotka ovat pahoinpidelleet ja kiduttaneet häntä. Presidentti Lukašenka tulisi saada vastuuseen niin yhteiskuntansa väärinkäytöstä kuin valehtelusta ja muista vääryyksistä, joita hän on tehnyt kansalaisilleen.
Pratasevitš on nuoresta asti ollut mukana Valko-Venäjän oppositioliikkeessä. Hän julkaisi tietoa VKontakte-sivustolle välittääkseen informaatiota Valko-Venäjän epäoikeudenmukaisista tapahtumista. Kuitenkin viranomaiset löysivät keinon estää tämän välityksen tapahtumista ja Pratasevitš ei pystynyt jatkamaan sitä kautta. Mielestäni jo tässä kohtaa Pratasevitšin ihmisoikeuksia oli loukattu pahasti. Ei ole oikein ollenkaan, että toisen sananvapauteen puututaan. Etenkin kun Pratasevitš ajoi asiaa maansa kansalaisten puolesta, jotta heillä olisi hyvä elää valtiossaan.
2019 Pratasevitš anoi Puolasta poliittista turvapaikkaa ja pääsikin sinne turvaan. Puolassa Pratasevitš kasasi joukon nuoria oppositioliikkeen kannattajia. Pratasevitš perusti heidän kanssaan Varsovaan tekstikanava Nextan, jolla välitettiin tietoa Valko-Venäjän väkivaltaisista tapahtumista sen sensuurista huolimatta. Tärkeimmässä roolissa kanavan kehittämisessä oli mukana Pratasevitšin ystävä Stsiapan Putsila. Valko-Venäjän oppositiolle Nextasta tuli tärkeä tiedonvälityskanava, ja sen avulla viime syksyn mielenosoittajat kutsuttiinkin koolle.
Pratasevitšiä ja Putsilaa vastaan nostettiin viime marraskuussa syyte yhteiskunnallisen järjestyksen horjuttamisesta ja vihanlietsonnasta. Lisäksi heitä on nimitetty terroristeiksi, ja tämä saattaa aiheuttaa heille jopa kuolemantuomion.
Pratasevitš on siis tuonut ilmi Valko-Venäjän julmia tapahtumia. Julkisten tapausten lisäksi Pratasevitš on kertonut omista kokemuksistaan, kuten siitä miten hänet pahoinpideltiin vankilassa 17-vuotiaana. Pratasevitš kertookin artikkelissa, että häntä lyötiin maksaan ja munuaisiin niin pahasti, että hän oli virtsannut kolme päivää verta. Pratasevitšiä uhattiin myös syyttää selvittämättömästä murhasta, jotta hänet voitaisiin vaientaa. On aivan törkeää syyttää ihmistä asiasta, johon hän ei ole liitoksissa mitenkään. Etenkin koska Pratasevitš yrittää pelastaa maataan vääryyksiltä ja olla oman maansa supersankari.
Miksi Pratasevitš oikein on nyt niin pinnalla? Pratasevitšin lento Kreikasta Vilnaan pysäytettiin kesken kaiken Valko-Venäjälle Minskiin. Lennonjohdolle ilmoitettiin lentokoneen mahdollisesta terrorismiuhasta, josta vastuussa olisi järjestö Hamas. Hamas on kuitenkin kieltänyt liittyvänsä asiaan millään tavalla. Pratasevitšin kannattajat uskovat teon olleen suunniteltu, sillä lentokone kääntyi Minskiin vaikka Vilna olisi ollut lähempänä. Jo tästä olikin varsin selvää, että lennon pysäyttäminen oli suunniteltua.
Lisäksi Pratasevitšin läheiset ovat kertoneet Pratasevitšin epäilleen lennon aikana häntä seuranneiden venäläisten miesten aikeita. Pratasevitš pidätettiin suoraan lentokentältä ja selvisi, että pommiuhkaa ei koskaan ollutkaan. Todellinen syy koneen laskeutumiselle oli siis varmasti Pratasevitšin pidättäminen. On todella väärin, että lento pysäytettiin väärentämällä pommiuhka. Uskon monenkin ihmisen olleen tuossa tilanteessa hädissään.
Teemu Juholan artikkelissa Konekaappausta ensimmäistä kertaa kommentoinut Lukašenka syyttää ''pahantahtoisia länsimaita'' (Yle, 26.5.2021) kerrotaan Valko-Venäjän presidentti Aljaksandar Lukašenkan vastanneeni ensimmästä kertaa koneen kaappaukseen syyttämällä länsimaita Valko-Venäjän 'kuristamisesta'. Lukašenka väittää toimineensa täysin oikeudenmukaisesti laittaessaan koneen laskeutumaan. Presidentti kertoo koneen laskeutumisen tarkoituksen olleen ihmishenkien pelastaminen, vaikkakaan todellisuudessa uhkaa ei ollut lainkaan. Presidentti väittää, ettei pommiuhkaus ollut tullut heiltä, vaan se olisi peräisin Sveitsistä. Pratasevitšiä uhkaa jopa 15 vuotinen tuomio protestien järjestämisen vuoksi.
On aivan älytöntä, että Pratasevitšiä uhataan tuomiolla, kun hän tekee työtä ja on omistanut elämänsä maansa puolustamiseen poliittisesti. Pratasevitšin tulisi itse saada tuomittua nuo ihmiset, jotka ovat pahoinpidelleet ja kiduttaneet häntä. Presidentti Lukašenka tulisi saada vastuuseen niin yhteiskuntansa väärinkäytöstä kuin valehtelusta ja muista vääryyksistä, joita hän on tehnyt kansalaisilleen.
Isojen kaupunkien ylemmyys 25.5.2021
Tuntuuko koskaan, että useimmiten asioita pohditaan pelkästään pääkaupunkiseudun näkökulmasta? Näin ainakin minusta tuntuu. Useimmat päättäjät puhuvat jatkuvasti siitä, kuinka Helsingistä on tehtävä ympäristöystävällisempi. Mikä on muiden kuntien kohtalo? Onko reilua jättää muiden kuntien asia pahasti syrjempään?
Usein kun puhutaan esimerkiksi auto- tai bensiiniverojen nostamisesta ajatellaan vain paikkoja, joissa julkinen liikenne toimii. Tietysti Helsingissä, Turussa ja muissa isoissa kunnissa voi liikkua julkisilla päivästä toiseen. Asiat muuttuvat huomattavasti, kun mennään kauemmas isoista kaupungeista. Harvoilla pienillä kunnilla on hyvä julkinen liikenne, jonka avulla ihmiset pääsisivät töihin, kauppaan ja kotiin helposti. Pienillä kunnilla ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää kyseisiä toimintoja.
Jatkuvasti puhutaan siitä, kuinka ilmastoa tulisi säästää. Ja tottahan se on, että yksityisautoilu ja polttomoottoriautot saastuttavat ilmastoa. Kuitenkin tämä on usein myös ainoa keino liikkua paikasta toiseen. Asiaan voisi tehdä muutoksia, jos julkista liikennettä parannettaisiin, esimerkiksi rahoittamalla pienempien kuntien julkista liikennettä.
Kuitenkin asiaan ilmenee ongelma. Kuka rahoittaa tuon parannuksen, kun valtiolla on koko ajan enemmän ja enemmän velkaa? Vastaukseksi annetaan tietysti verorahat. Veroja onkin todella hyvä kerätä, kun monetkin ihmiset joutuvat elämään tukien avulla ja väestö vähenee.
Voiko rahaa saada muutenkin? Kunnat voisivat saada rahaa, jos sitä ei laitettaisi niin paljoa turhuuksiin ja käytettäisi ainoastaan pääkaupunkiseudun parantamiseen. On pääkaupunkiseudullakin ongelmia, mutta ovatko ne loppujen lopuksi niin suuria, kuin pienillä kunnilla. Tietysti pääkaupunkiseutu on iso alue, mutta on Suomessa muitakin rahoituksen tarvitsevia alueita.
Pienet kunnat taistelevat jatkuvasti siitä, mistä julkisista palveluista tulee leikata. Usein nämä asiat vaikuttavat kuntien viihtyvyyteen. Muutamia vuosia sitten esimerkiksi Iitissä purettiin monia leikkikenttiä, jotta kunnalla olisi varaa muiden asioiden ylläpitoon. Kunnan kirjastoon rakennettiin omatoimiaika järjestelmä, jolla pystyttiin leikkaamaan työntekijöiden työaikoja eli samalla vähentämään palkkakuluja. Isoista kaupungeista puhutaan jatkuvasti, että tarvitaan lisää viihtyvyyttä, vaikka alueella olisi jo 180 suihkulähdettä ja tuhansia maksavat puistot.
Tiina Karpin ja Ulla Malmisen (Yle 24.5.2021) tekemässä artikkelissa Helsingin kouluille lupaillut miljoonat juuttuivat kaupungin byrokratiaan kerrotaan kuinka monet oppilaat jäävät ilman tukea, kun syksyllä toinen aste muuttuu ilmaiseksi. Onko asia kuitenkaan niin vakava, kuin muualla Suomessa. Jo nyt esimerkiksi täällä Iitissä on pulaa erityisluokkien paikoista, sillä opettajia ja paikkoja on liian vähän. Asiat tulevat vakavoitumaan varmasti syksystä alkaen muuallakin Suomessa. On tietysti tärkeää, että Helsingin kouluja rahoitetaan, mutta miten on muun Suomen laita.
Karpin ja Malmisen artikkelissa puhutaan myös opettajien kuormittamisesta. Uskon toki, että opettajat kuormittuvat pk-alueella, mutta eikö sitä voi tapahtua muualla? Aivan varmasti useammat opettajat isojen kaupunkien ulkopuolella kokevat olonsa stressaantuneiksi, siitä pääsevätkö oppilaat luokalta ja selviävätkö he jatkosta.
Usein myös jostain syystä pienissä kylissä/kunnissa asuvista tunnutaan olettavan, että he eivät ole yhtä kirjaviisaita. Myöskin oletetaan, että pienen kunnan takia ihmiset eivät saa samanlaista koulutusta.
Nämä väitteethän eivät pidä paikkaansa. Jokainen kunta vastaa aivan samalla tavalla perusopetuksesta. Pienempien kuntien opettajatkin ovat vähintään maisterin tasoisia, eli koulutus on yhtäläistä jokaisen kunnan peruskouluissa. Onkin mielestäni outoa, että ihmiset silti ajattelevat pienten kuntien asukkaita typeriksi.
Onko siis oikein ajatella asioita vain isompien kuntien puolesta? Mielestäni vastaus on yksinkertaisesti ei. Suomessa päätöksien tekemisen vaiheessa tulisi ajatella enemmän ihmisiä, jotka eivät asu isoissa kaupungeissa. Pienille kunnille tulisi mielestäni antaa paljon enemmän huomiota, kuin niille annetaan. Kenties jonakin päivänä se tulee näkymäänkin.
Usein kun puhutaan esimerkiksi auto- tai bensiiniverojen nostamisesta ajatellaan vain paikkoja, joissa julkinen liikenne toimii. Tietysti Helsingissä, Turussa ja muissa isoissa kunnissa voi liikkua julkisilla päivästä toiseen. Asiat muuttuvat huomattavasti, kun mennään kauemmas isoista kaupungeista. Harvoilla pienillä kunnilla on hyvä julkinen liikenne, jonka avulla ihmiset pääsisivät töihin, kauppaan ja kotiin helposti. Pienillä kunnilla ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää kyseisiä toimintoja.
Jatkuvasti puhutaan siitä, kuinka ilmastoa tulisi säästää. Ja tottahan se on, että yksityisautoilu ja polttomoottoriautot saastuttavat ilmastoa. Kuitenkin tämä on usein myös ainoa keino liikkua paikasta toiseen. Asiaan voisi tehdä muutoksia, jos julkista liikennettä parannettaisiin, esimerkiksi rahoittamalla pienempien kuntien julkista liikennettä.
Kuitenkin asiaan ilmenee ongelma. Kuka rahoittaa tuon parannuksen, kun valtiolla on koko ajan enemmän ja enemmän velkaa? Vastaukseksi annetaan tietysti verorahat. Veroja onkin todella hyvä kerätä, kun monetkin ihmiset joutuvat elämään tukien avulla ja väestö vähenee.
Voiko rahaa saada muutenkin? Kunnat voisivat saada rahaa, jos sitä ei laitettaisi niin paljoa turhuuksiin ja käytettäisi ainoastaan pääkaupunkiseudun parantamiseen. On pääkaupunkiseudullakin ongelmia, mutta ovatko ne loppujen lopuksi niin suuria, kuin pienillä kunnilla. Tietysti pääkaupunkiseutu on iso alue, mutta on Suomessa muitakin rahoituksen tarvitsevia alueita.
Pienet kunnat taistelevat jatkuvasti siitä, mistä julkisista palveluista tulee leikata. Usein nämä asiat vaikuttavat kuntien viihtyvyyteen. Muutamia vuosia sitten esimerkiksi Iitissä purettiin monia leikkikenttiä, jotta kunnalla olisi varaa muiden asioiden ylläpitoon. Kunnan kirjastoon rakennettiin omatoimiaika järjestelmä, jolla pystyttiin leikkaamaan työntekijöiden työaikoja eli samalla vähentämään palkkakuluja. Isoista kaupungeista puhutaan jatkuvasti, että tarvitaan lisää viihtyvyyttä, vaikka alueella olisi jo 180 suihkulähdettä ja tuhansia maksavat puistot.
Tiina Karpin ja Ulla Malmisen (Yle 24.5.2021) tekemässä artikkelissa Helsingin kouluille lupaillut miljoonat juuttuivat kaupungin byrokratiaan kerrotaan kuinka monet oppilaat jäävät ilman tukea, kun syksyllä toinen aste muuttuu ilmaiseksi. Onko asia kuitenkaan niin vakava, kuin muualla Suomessa. Jo nyt esimerkiksi täällä Iitissä on pulaa erityisluokkien paikoista, sillä opettajia ja paikkoja on liian vähän. Asiat tulevat vakavoitumaan varmasti syksystä alkaen muuallakin Suomessa. On tietysti tärkeää, että Helsingin kouluja rahoitetaan, mutta miten on muun Suomen laita.
Karpin ja Malmisen artikkelissa puhutaan myös opettajien kuormittamisesta. Uskon toki, että opettajat kuormittuvat pk-alueella, mutta eikö sitä voi tapahtua muualla? Aivan varmasti useammat opettajat isojen kaupunkien ulkopuolella kokevat olonsa stressaantuneiksi, siitä pääsevätkö oppilaat luokalta ja selviävätkö he jatkosta.
Usein myös jostain syystä pienissä kylissä/kunnissa asuvista tunnutaan olettavan, että he eivät ole yhtä kirjaviisaita. Myöskin oletetaan, että pienen kunnan takia ihmiset eivät saa samanlaista koulutusta.
Nämä väitteethän eivät pidä paikkaansa. Jokainen kunta vastaa aivan samalla tavalla perusopetuksesta. Pienempien kuntien opettajatkin ovat vähintään maisterin tasoisia, eli koulutus on yhtäläistä jokaisen kunnan peruskouluissa. Onkin mielestäni outoa, että ihmiset silti ajattelevat pienten kuntien asukkaita typeriksi.
Onko siis oikein ajatella asioita vain isompien kuntien puolesta? Mielestäni vastaus on yksinkertaisesti ei. Suomessa päätöksien tekemisen vaiheessa tulisi ajatella enemmän ihmisiä, jotka eivät asu isoissa kaupungeissa. Pienille kunnille tulisi mielestäni antaa paljon enemmän huomiota, kuin niille annetaan. Kenties jonakin päivänä se tulee näkymäänkin.
Hijabin käyttäminen 24.5.2021
Monille hijabin käyttäminen ei ole pelkästään merkki uskonnostaan, ja sen edustamisesta. Useimmille hijab tuo turvallisuuden tunnetta, ja ilman sitä on hankala olla. Hijab on kuin joka aamuinen arkimeikki joillekin.
Tällä hetkellä Suomen puolustusvoimat kieltävät hijabin käyttämisen armeijassa. Tätä perustellaan sillä, että hijabin käyttöön liittyy turvallisuusriski. Sotilaiden tulee myös näyttää mahdollisimman samanlaisilta. Onko kuitenkaan rikollista näyttää erilaiselta, etenkin kun erilaisuutta arvostetaan? Voidaanko hijabin käyttämistä työaikana rajoittaa, ja mihin se perustuu?
Monetkin esimerkiksi juuri hijabin käyttäjät haluasivat käydä armeijan, mutta prosessi päättyy tiettyjen asusteiden kieltoon. Suomen puolustusvoimat saattaisivat kasvaa, jos asiaa muutettaisiin. Iso osa esimerkiksi uskonnollisten asusteiden käyttäjistä pääsisi armeijaan.
Hijabin käytön estäminen rajoittaa monien haaveita puolustusvoimissa. Ylelle Saara Hirvosen, Tiina Karpin ja Jaakko Oleander-Turjan kirjoittamassa uutisessa (22.5.2021) haastateltu Farowsa Mohamud kertoo halunneensa käydä armeijan, mutta kaikki päättyi hijabin käyttämisen kieltoon. Mohamud oli ottanut kantaa asiaan, ja sai niskaansa paljon vihaa. Lisäksi Mohamudia on jopa pommiteltu tappouhkauksilla.
Onko hijaban käyttö tosiaan niin paha asia, kuin siitä nyt tehdään? On luotu esimerkiksi urheilijoille urheiluhijabeita, joten miksei armeijaan hakeutuvillekin voisi luoda omaansa. Tämän hijabin voisi suunnitella niin, että se olisi myös turvallinen ja sopisi yhteen muiden armeijan vaatteiden (ja varusteiden) kanssa. Lisäksi työpaikoille voisi luoda kyseiseen ammattiin sopivan, jolloin saataisiin säilytettyä ihmisten oikeutta uskontoonsa.
Mitä erilaisuuteen tulee, ei hijabin käytön tulisi estää armeijan käyntiä tai töitä . Jos armeijassa saadaan nykyään säilyttää pitkät hiukset ja hoitajat saavat käyttää hijabaa töissä, miksei hijabaakin voisi käyttää armeijassakin. Hijab ei ole este toimintakyvylle armeijassa, joten miksi sen käyttöä ole hyväksytty.
Vastaus kerrottiin Helsingin Sanomissa hyvin selkeästi. Suomessa ei ole ennen tullut asiaa kunnolla esille, eikä siihen ole sen vuoksi kiinnitetty sen enempää huomiota. Nyt kun asiasta on alettu kohua, tulee siihen todennäköisesti muutos, sillä Suomessa suhtaudutaan eri uskontoihin usein kunnioittavasti.
Asiaan onkin todennäköisesti tulossa muutos. Suomen puolustusvoimat ja poliisi muuttavat jatkuvasti kyseisenlaisia (etenkin pukeutumiseen liittyviä) säännöksiä. Aikaisemmin esimerkiksi poliisit saavat käyttää housujen sijaan hametta osana virallista juhla-asua.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmann kertoo Helsingin sanomien Anni Keski-Heikkilälle (20.5.2021) yhdenvertaisuusvaltuutetun keskustelleen puolustusvoimille asiasta jo kolmen vuoden ajan. Stenmann itse on ollut töissä vasta vuoden ajan, joten ei ole ollut itse mukana keskustelussa puolustusvoimien kanssa. Kuitenkin Stenmann on puhunut hijabin puolesta poliiseille kuluneen vuoden aikana.
Hijabin käyttöä ei voida työpaikalla rajata, ellei sen käyttämiseen liity hygienia- tai turvallisuusvaara. Hijabin käytön saa evätä vain, jos sääntö koskee kaikkia uskonnollisia ryhmiä ja työntekijöitä tasavertaisesti. Hijaban ja muiden uskonnollisten asusteiden (kuten turbaanin) käyttäminen on sallittua ulkomailla Norjassa, Ruotsissa ja Britanniassa, joten miksi se tulisi estää Suomessa.
Voisiko hijabin käytön sallimisen etenemiseksi tehdä jotain? Jokainen voi vaikuttaa. Jos haluaisi auttaa asian etenemisessä, tulisi itsekin ottaa kantaa asiaan, puolustaa asian puolella olevia ja olla rohkea.