Suomi
Artisaanit Iisalmessa lyseolaisten vieraana 8.-12.4.2019
Isännöimme huhtikuun räntäsateen keskellä iloista porukkaa: Espanjasta oli saapunut 3 opettajaa ja 6 opiskelijaa, Irlannista 2 opettajaa ja 7 opiskelijaa ja Italiasta 2 opettajaa ja 7 opiskelijaa. Isäntinä toimivat kaikki 21 hankkeessa mukana olevaa lyseolaista.
kuva Pablo Rodes
Vieraat saapuivat jo sunnuntaina, mutta ohjelma alkoi maanantai aamuna koululla. Viikon ohjelma oli hyvin täynnä mielenkiintoista artisaanitekemistä ja Suomen sääkin näytti sekä huonoimmat että hyvät puolensa: ensin oli aivan kauheaa räntää ja loskaa, mutta sitten tuli kunnon lumisade ja vieraamme pääsivät tekemään lumienkeleitä, uimaan avannossa ja tietenkin heittelemään toisiaan lumipalloilla.
Tässä opettajamme tervetuliaisesitys vieraillemme siitä, minkälaiseen metsien maahan he ovat nyt tutustumassa
Meeting in Iisalmi 8.4.2019.pptx
kuva Pablo Rodes
Vieraat saapuivat jo sunnuntaina, mutta ohjelma alkoi maanantai aamuna koululla. Viikon ohjelma oli hyvin täynnä mielenkiintoista artisaanitekemistä ja Suomen sääkin näytti sekä huonoimmat että hyvät puolensa: ensin oli aivan kauheaa räntää ja loskaa, mutta sitten tuli kunnon lumisade ja vieraamme pääsivät tekemään lumienkeleitä, uimaan avannossa ja tietenkin heittelemään toisiaan lumipalloilla.
Tässä opettajamme tervetuliaisesitys vieraillemme siitä, minkälaiseen metsien maahan he ovat nyt tutustumassa
Meeting in Iisalmi 8.4.2019.pptx
Maanantai
Rehtori tervehti vieraita aamulla, minkä jälkeen alkoivat eri maiden opiskelijoiden englanninkieliset esitykset omista kouluistaan, alueistaan ja maistaan. Lyseolaiset esittelivät tekemänsä pitkän katsauksen suomalaisista elinkeinoista ja käsityötaidoista - kuinka täällä ennen elettiinkään? kuva Pablo Rodes
Sen jälkeen tutustuttiin suomalaiseen kouluruokailuun, mikä nykyisillekin yhteistyökouluillemme on aina ihmetyksen aihe. Ruokailun jälkeen käveltiin kaupungin halki jääkiekkohallille, missä kaikkien piti tutustua suomalaisten lempiurheiluun (ja nykyisin hyvin tuottavaan elinkeinoonkin) luistimet jalassa. Tosin emme pelanneet turvallisuussyistä jääkiekkoa, vaan get-together rusettiluistelua harrastimme tutustumisleikein, apunamme poikien liikunnanopettaja Markus Juola. Se oli monelle tosi hauska tunti, ensimmäistä kertaa luistimilla!
kuva sara Niini
Sieltä kävelimme Iisalmen kotiseutumuseolle, missä intendentti Jarmo Korhonen ja historian opettaja Juha Hieta esittelivät historiallisia kokoelmia museon alakerrassa. Museossa on paljon nimenomaan puusta ja tuohesta tehtyjä esineitä, metsästys- ja kalastustarvikkeita, ja tietenkin itse rakennus on upea järeistä savun nokeamista piiluhirsistä tehty maalaistalo. Kello kolmen aikoihin Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, lyseon entinen oppilas Juho Pulkka tuli tervehtimään vieraitamme kaupungin edustajana museolle, ja kaupunki tarjosi runsaan kahvipöydän antimet.
kuva sara Niini
Tämän jälkeen suuressa savutuvassa aloimme opetella tuohisormuksen tekemistä, mikä oli hauskaa, sillä ohjeista huolimatta se ei ihan heti sujunutkaan. Lopulta kaikki saivat jotenkin sormuksen itselleen tehtyä.
kuva Sara Niini
kuva Pablo Rodes
Sen jälkeen tutustuttiin suomalaiseen kouluruokailuun, mikä nykyisillekin yhteistyökouluillemme on aina ihmetyksen aihe. Ruokailun jälkeen käveltiin kaupungin halki jääkiekkohallille, missä kaikkien piti tutustua suomalaisten lempiurheiluun (ja nykyisin hyvin tuottavaan elinkeinoonkin) luistimet jalassa. Tosin emme pelanneet turvallisuussyistä jääkiekkoa, vaan get-together rusettiluistelua harrastimme tutustumisleikein, apunamme poikien liikunnanopettaja Markus Juola. Se oli monelle tosi hauska tunti, ensimmäistä kertaa luistimilla!
kuva sara NiiniSieltä kävelimme Iisalmen kotiseutumuseolle, missä intendentti Jarmo Korhonen ja historian opettaja Juha Hieta esittelivät historiallisia kokoelmia museon alakerrassa. Museossa on paljon nimenomaan puusta ja tuohesta tehtyjä esineitä, metsästys- ja kalastustarvikkeita, ja tietenkin itse rakennus on upea järeistä savun nokeamista piiluhirsistä tehty maalaistalo. Kello kolmen aikoihin Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, lyseon entinen oppilas Juho Pulkka tuli tervehtimään vieraitamme kaupungin edustajana museolle, ja kaupunki tarjosi runsaan kahvipöydän antimet.
kuva sara NiiniTämän jälkeen suuressa savutuvassa aloimme opetella tuohisormuksen tekemistä, mikä oli hauskaa, sillä ohjeista huolimatta se ei ihan heti sujunutkaan. Lopulta kaikki saivat jotenkin sormuksen itselleen tehtyä.
kuva Sara Niinikuva Pablo Rodes
Tiistai
Ennen kahdeksaa aamulla bussi tuli jo hakemaan kaikki koululta ja suuntasi kohti Kuopiota. Ensimmäiseksi pysähdyimme kolmeksi tunniksi Ingmanedun kulttuurialan ammattiopistoon Toivalaan. Siellä jakauduimme kahteen ryhmään, joista toinen sai ensin kuulla kun kaksi opiskelijaa (toinen taidealalta ja toinen puualalta) kertoivat opiskelustaan ja siitä minkälaisia valmiuksia he koulusta saavat työelämään, ja laitoksen opo Niina Kapanen kertoi siitä mitä kaikkia linjoja heillä on tarjolla. Samanaikaisesti toinen ryhmä oli itse tekemässä tekstiilitaidetta. Lopulta vaihdettiin ryhmät. Ingmanedussa voi opiskella mm. puumuotoilua, vaatesuunnittelua ja valmistusta, tai ihan taidettakin - oli hienoa kokeilla käytännössä miten kangasväreillä voidaan tehdä hieno kassi. Jokainen suunnitteli ja toteutti oman designkuvion, ja käveli ulos lopulta valmiin kassinsa kanssa.
Ruokailimme myös opistolla ennen kuin jatkoimme Kuopion Ortodoksiseen Kirkkomuseoon Riisaan. Siellä jaettiin taas kaksi ryhmää, joista toinen tutustui oppaan johdolla museon kokoelmiin (upeat ikonit jalokiviriisoineen, valtavan hienot kirkkotekstiilit sekä ortodoksisuuteen kuuluvat hienot kirjaillut käspaikkaliinat ikonien ympärillä), ja toinen teki itse itäisen perinteen Maatuska-nuken tekstiileistä. Lopulta taas vaihdettiin ryhmät.
kuva Juha Hieta
Museossa opimme valtavasti ortodoksisesta perinteestä, ikonien merkityksestä ja koristelusta, tekstiileistä ja kuvien käytöstä.
kuva Juha Hieta
Karjalaiseen itäiseen käsityöperinteeseen kuuluu punakirjonta, jota näimme museossa upeita esimerkkejä. Samoin itäiseen perinteeseen kiinteästi kuuluvat maatuska-nuket olivat inspiraationa tekstiilitaiteelle, jota opiskelijat saivat itse luoda ortodoksisen museon työpajassa. maatuskanuken periaate on, että aina isomman nuken sisältä paljastuu yhä pienempi nukke..
kuva sara Niini
kuva Juha Hieta
Maatuskanukkeja valmistamassa erilaisista tekstiileistä - kukinoman taiteellisen makunsa mukaan.
Matka jatkui vielä Kuopion korttelimuseoon, missä kaikkien piti perehtyä kuopiolaisten ihmisten elämään kaksisataa vuotta sitten - nimenomaan siihen miten puu ja sen käyttö näkyi kaikessa, ja mitkä elinkeinot näillä käsityöläisihmisillä olikaan. Siihen aikaan jopa varakkaan porvarinkin koti oli kokonaan puusta tehty.
Puhumattakaan varsinaisten kaupunkilaiskäsityöläisten pienistä yhdistetyistä koti-verstaista. Esimerkiksi tutustuimme kutojan, suutarin ja räätälin kotiin, verstaaseen ja työhön.
Monessa tapauksessa koko perhe asui yhdessä pienessä hellahuoneessa. Suutarin kaikki lestitkin olivat puisia.
Mutta esimerkiksi kutojan asunto-verstas antoi kuvan, että tämä tuli mainiosti toimeen omalla työllään.
Lopuksi aika pitkän ja väsyttävän päivän päätteeksi kaikilla oli tunnin ajan mahdollisuus tutustua Kuopion torin ympäristöön ja tehdä ostoksia siellä, ja takaisin Iisalmessa olimme seitsemän jälkeen illalla.
Ruokailimme myös opistolla ennen kuin jatkoimme Kuopion Ortodoksiseen Kirkkomuseoon Riisaan. Siellä jaettiin taas kaksi ryhmää, joista toinen tutustui oppaan johdolla museon kokoelmiin (upeat ikonit jalokiviriisoineen, valtavan hienot kirkkotekstiilit sekä ortodoksisuuteen kuuluvat hienot kirjaillut käspaikkaliinat ikonien ympärillä), ja toinen teki itse itäisen perinteen Maatuska-nuken tekstiileistä. Lopulta taas vaihdettiin ryhmät.
kuva Juha Hieta
Museossa opimme valtavasti ortodoksisesta perinteestä, ikonien merkityksestä ja koristelusta, tekstiileistä ja kuvien käytöstä.
kuva Juha HietaKarjalaiseen itäiseen käsityöperinteeseen kuuluu punakirjonta, jota näimme museossa upeita esimerkkejä. Samoin itäiseen perinteeseen kiinteästi kuuluvat maatuska-nuket olivat inspiraationa tekstiilitaiteelle, jota opiskelijat saivat itse luoda ortodoksisen museon työpajassa. maatuskanuken periaate on, että aina isomman nuken sisältä paljastuu yhä pienempi nukke..
kuva sara Niini
kuva Juha HietaMaatuskanukkeja valmistamassa erilaisista tekstiileistä - kukinoman taiteellisen makunsa mukaan.
Matka jatkui vielä Kuopion korttelimuseoon, missä kaikkien piti perehtyä kuopiolaisten ihmisten elämään kaksisataa vuotta sitten - nimenomaan siihen miten puu ja sen käyttö näkyi kaikessa, ja mitkä elinkeinot näillä käsityöläisihmisillä olikaan. Siihen aikaan jopa varakkaan porvarinkin koti oli kokonaan puusta tehty.
Puhumattakaan varsinaisten kaupunkilaiskäsityöläisten pienistä yhdistetyistä koti-verstaista. Esimerkiksi tutustuimme kutojan, suutarin ja räätälin kotiin, verstaaseen ja työhön.
Monessa tapauksessa koko perhe asui yhdessä pienessä hellahuoneessa. Suutarin kaikki lestitkin olivat puisia.
Mutta esimerkiksi kutojan asunto-verstas antoi kuvan, että tämä tuli mainiosti toimeen omalla työllään.
Lopuksi aika pitkän ja väsyttävän päivän päätteeksi kaikilla oli tunnin ajan mahdollisuus tutustua Kuopion torin ympäristöön ja tehdä ostoksia siellä, ja takaisin Iisalmessa olimme seitsemän jälkeen illalla.
Keskiviikko
taas lähdimme liikkeelle kahdeksalta ja suuntasimme Iisalmen Nuorison Tukeen INTRYyn Kivirannalle. Siellä Anna Kyllönen kertoi avustajineen Intryn toimintatavoista ja nuorison syrjäytymisen estämiseksi tehtävästä työstä. Toimitiloihin kuten puutyöverstaaseen pääsimme tutustumaan, ja mm äänittämiseen kelpaava bänditila herätti ihastusta.
Intryn toiminnassa käsillä tekeminen on yksi kulmakivi, ja saimme kokeilla erästä heidän hyväksi havaitsemaansa työtä: kuvien siirtoa vaneripaloille jotta syntyy sisustustaulu. Siirsimme vanerille kaikki saman kuvan, joka oli maanantaina otettu yhteiskuva Artisaanijoukosta.
Kuulimme myös Slovakialaisen vaihtotyöntekijän kokemuksia suomalaisesta ehkäisevästä nuorisotyöstä.
Jatkoimme matkaa Lapinlahdelle LASTU-arkkitehtuurikouluun, missä kaikki pääsivät kokeilemaan hirsitalon rakentamista (pienoiskoossa). Ensin katsoimme videota oikean talon veistämisestä ja pystyttämisestä, sitten saimme hyvät ohjaistukset ja tarvikkeet oman talon rakentamiseen.
Monet eivät olleet koskaan käsitelleet puukkoa, mikä tarkoitti sitä, että ohjaajat opastivat ensin siinä. Onneksi vieraille ei käynyt vahinkoa! Lyseolaiset olivat tietenkin tottuneita vuolijoita!
Omassa rakennuksessa sai käyttää luovuutta, mutta hirret piti ensin kuoria, salvokset piti veistää ja lopulta rakennus piti koota. Jokaisesta tuli ainutlaatuinen!
Työn välissä käytiin Lapinlahden lukiolla syömässä, minkä yhteydessä nähtiin suomalainen taidelukio - tämä oli erityisen kiinnostavaa espanjalaisille, jotka tulevat taidekoulusta.
Palatessamme kävimme vielä vierailulla Iisalmen kaupungin uusimmalla ala-asteella, Kauppis-Heikin koululla. Se on vuonna 2017 valmistunut kokonaan hirrestä rakennettu moderni koulu, jossa on erityisesti panostettu hyvään sisäilmaan ja tilojen monikäyttöisyyteen.
Kaikki vieraat olivat haltioissaan hirsisestä koulusta ja sen erilaisista tiloista - jopa niin, että koulua esitellyt opettaja Paula Shaheen sai kuulla huokauksia "miten tänne pääsisi töihin????".
Erityisesti päivän teemaan liittyneet puutyötilat saivat ihailua osakseen.
Päivä päättyi ennen viittä, jotta kaikki ehtisivät kodeissa valmistautua huomiseen iltajuhlaan ja sen vaatimiin töihin.
kuvat Vicente Marzo
Intryn toiminnassa käsillä tekeminen on yksi kulmakivi, ja saimme kokeilla erästä heidän hyväksi havaitsemaansa työtä: kuvien siirtoa vaneripaloille jotta syntyy sisustustaulu. Siirsimme vanerille kaikki saman kuvan, joka oli maanantaina otettu yhteiskuva Artisaanijoukosta.
Kuulimme myös Slovakialaisen vaihtotyöntekijän kokemuksia suomalaisesta ehkäisevästä nuorisotyöstä.
Jatkoimme matkaa Lapinlahdelle LASTU-arkkitehtuurikouluun, missä kaikki pääsivät kokeilemaan hirsitalon rakentamista (pienoiskoossa). Ensin katsoimme videota oikean talon veistämisestä ja pystyttämisestä, sitten saimme hyvät ohjaistukset ja tarvikkeet oman talon rakentamiseen.
Monet eivät olleet koskaan käsitelleet puukkoa, mikä tarkoitti sitä, että ohjaajat opastivat ensin siinä. Onneksi vieraille ei käynyt vahinkoa! Lyseolaiset olivat tietenkin tottuneita vuolijoita!
Omassa rakennuksessa sai käyttää luovuutta, mutta hirret piti ensin kuoria, salvokset piti veistää ja lopulta rakennus piti koota. Jokaisesta tuli ainutlaatuinen!
Työn välissä käytiin Lapinlahden lukiolla syömässä, minkä yhteydessä nähtiin suomalainen taidelukio - tämä oli erityisen kiinnostavaa espanjalaisille, jotka tulevat taidekoulusta.
Palatessamme kävimme vielä vierailulla Iisalmen kaupungin uusimmalla ala-asteella, Kauppis-Heikin koululla. Se on vuonna 2017 valmistunut kokonaan hirrestä rakennettu moderni koulu, jossa on erityisesti panostettu hyvään sisäilmaan ja tilojen monikäyttöisyyteen.
Kaikki vieraat olivat haltioissaan hirsisestä koulusta ja sen erilaisista tiloista - jopa niin, että koulua esitellyt opettaja Paula Shaheen sai kuulla huokauksia "miten tänne pääsisi töihin????".
Erityisesti päivän teemaan liittyneet puutyötilat saivat ihailua osakseen.
Päivä päättyi ennen viittä, jotta kaikki ehtisivät kodeissa valmistautua huomiseen iltajuhlaan ja sen vaatimiin töihin.
kuvat Vicente Marzo
Torstai
Aamulla koulussa vaihdettiin kuulumisia ja jakauduttiin kahteen ryhmään, joista toinen lähti Edwin Laineen ala-asteelle kotitalousluokkaan perehtymään karjalanpiirakoiden leipomiseen Mervi Ollikaisen opastuksella ja toinen meni Käsityökeskus Alliinaan perehtymään huovuttamiseen ja Taito Ylä-Savon toimintaan.
Mervi Ollikainen antaa ohjeita taikinan tekemisestä espanjalaistiimille:
Iida opastaa pulikalla kaulitsemista opettajille
Lopulta paistokset ovat valmiit ja herkullisia syödä, vaikka rypytykset olisivatkin vähän sinne päin..
Sillä aikaa Taito Ylä-Savon toiminnanjohtaja Eija Rasanen kertoo vieraalle kangaspuiden toiminnasta Käsityökeskuksessa
Kaikki saivat käyttää luovuuttaan villanhuovutuksessa, syntyneet avaimenperät olivat kaikki hyvin erityisisä.
Ryhmät vaihtuivat ruokailun jälkeen.
Ja illalla oli vuorossa vähän hassuttelua:
kuva Pablo Rodes
Iltapäivällä koulun jälkeen KV-opettajat olivat koristelleet koulun ruokalan hienoksi ja siellä alkoi pitopalvelun hienot tarjoilut lisättynä kodeissa isäntien ja vieraiden leipomia jälkiruokia. Kahdella vieraallamme oli syntymäpäivä, joten vielä synttärikakutkin oli tarpeen. Iltajuhlassa kulimme oppilaiden Meri Kettunen ja Venla Katainen soittamaa musiikkia (kantele!!) ja saimme ihailla kaikkien osallistujamaiden juonnettua muoti-design-showta, sillä etukäteistehtävänä oli ollut valmistautua oman maan kansallispuvuilla, omilla muotipuvuilla tai muuten merkityksellisillä vaatteilla.
Näimme muun muassa irlantilaisia erilaisia urheiluvaatteita, italialaisen pizzakokin, espanjalaisia kansallispukuja puhumattakaan suomalaisista kansallispuvuista, marimekkoasuista ja jääkiekkofaneista.
kuva Vicente Marzo
Mikä ilahduttavinta, lähes kaikki isäntäperheet (äidit, isät, sisarukset) olivat hekin nähneet ihanasti vaivaa ja pukeutuneet eri vuosikymmenien suomalaiseen huippudesigniin. Tottakai kaikki lyseolaiset olivat upeasti puettuina! Ilta oli tosi mukava!
kuva Vicente Marzo
Mervi Ollikainen antaa ohjeita taikinan tekemisestä espanjalaistiimille:
Iida opastaa pulikalla kaulitsemista opettajille
Lopulta paistokset ovat valmiit ja herkullisia syödä, vaikka rypytykset olisivatkin vähän sinne päin..
Sillä aikaa Taito Ylä-Savon toiminnanjohtaja Eija Rasanen kertoo vieraalle kangaspuiden toiminnasta Käsityökeskuksessa
Kaikki saivat käyttää luovuuttaan villanhuovutuksessa, syntyneet avaimenperät olivat kaikki hyvin erityisisä.
Ryhmät vaihtuivat ruokailun jälkeen.
Ja illalla oli vuorossa vähän hassuttelua:
kuva Pablo Rodes
Iltapäivällä koulun jälkeen KV-opettajat olivat koristelleet koulun ruokalan hienoksi ja siellä alkoi pitopalvelun hienot tarjoilut lisättynä kodeissa isäntien ja vieraiden leipomia jälkiruokia. Kahdella vieraallamme oli syntymäpäivä, joten vielä synttärikakutkin oli tarpeen. Iltajuhlassa kulimme oppilaiden Meri Kettunen ja Venla Katainen soittamaa musiikkia (kantele!!) ja saimme ihailla kaikkien osallistujamaiden juonnettua muoti-design-showta, sillä etukäteistehtävänä oli ollut valmistautua oman maan kansallispuvuilla, omilla muotipuvuilla tai muuten merkityksellisillä vaatteilla.
Näimme muun muassa irlantilaisia erilaisia urheiluvaatteita, italialaisen pizzakokin, espanjalaisia kansallispukuja puhumattakaan suomalaisista kansallispuvuista, marimekkoasuista ja jääkiekkofaneista.
kuva Vicente MarzoMikä ilahduttavinta, lähes kaikki isäntäperheet (äidit, isät, sisarukset) olivat hekin nähneet ihanasti vaivaa ja pukeutuneet eri vuosikymmenien suomalaiseen huippudesigniin. Tottakai kaikki lyseolaiset olivat upeasti puettuina! Ilta oli tosi mukava!
kuva Vicente MarzoPerjantai
Aamulla varhain aloitimme digityöskentelyn eTwinningillä, mitä kumppanikouluissamme ei ole koskaan käytetty. Juha oli tehnyt kaikille tunnukset ja opiskelijoiden piti läppäreillään pohtia monia viikkoon ja tehtyihin artisaanitöihin liittyviä kysymyksiä, reflektoida esimerkiksi sitä miten Iisalmessa syrjäytymistä ehkäisevä nuorisotyö mielestäsi onnistuu tai kuinka näet entisaikojen kuopiolaisen käsityöläisammattilaisen asumis- ja työskentelyolot verrattuna omaan elämääsi tänä päivänä. Heidän piti tehdä pohdintaa yhdessä eTwinningissä ja käyttää siinä apuna omia ottamiaan valokuvia. Olimme tyytyväisiä siihen, miten hyvin alusta saatiin toimintaan.
Opettajille oli rehtori Pasi Tolonen järjestänyt tilaisuuden kuulla suomalaisesta koulujärjestelmästä esityksen, ja hän esitteli myös koulussamme käytettävät erilaiset käytännön elämää helpottavat alustat kuten wilman. Kaikki vieraat menivät vielä pitämään koko koululle maanantaiset esityksensä omista kouluistaan ja maistaan Iisalmi-saliin.
Kolmelta rehtori, Juha ja Sara jakoivat todistukset ja lahjat kaikille osallistujille, minkä jälkeen ilta olikin jäähyväisten. Opiskelijat kokoontuivat yhteen illanviettoon vesilaitoksen tilaan, ja opettajat menivät urheasti savusaunaan.
Opettajille oli rehtori Pasi Tolonen järjestänyt tilaisuuden kuulla suomalaisesta koulujärjestelmästä esityksen, ja hän esitteli myös koulussamme käytettävät erilaiset käytännön elämää helpottavat alustat kuten wilman. Kaikki vieraat menivät vielä pitämään koko koululle maanantaiset esityksensä omista kouluistaan ja maistaan Iisalmi-saliin.
Kolmelta rehtori, Juha ja Sara jakoivat todistukset ja lahjat kaikille osallistujille, minkä jälkeen ilta olikin jäähyväisten. Opiskelijat kokoontuivat yhteen illanviettoon vesilaitoksen tilaan, ja opettajat menivät urheasti savusaunaan.