Lähdimme aamulla bussilla kohti Monforte del Cidin kylää Noveldassa. Pääsimme tutustumaan paikalliseen viinitilaan, joka kuuluu Vinalopó-osuuskuntaan. Osuuskunnan edustaja kertoi heidän toiminnastaan ja viinirypäleitä pakkaavan yrityksen edustaja esitteli sitten rypäleiden pakkaamistehdastaan.


Tilan viinirypäleiden satokausi sijoittuu elokuusta joulukuuhun ja kaikilla osuuskunnan viinirypäleillä on samanlainen EU:n erityisen suojellun alkuperän merkki, kuin esimerkiksi suomalaisilla karjalanpiirakoilla! Jokainen rypäleterttu saa sen erityisen alkuperäleiman pakkaamossa. Näiden rypäleiden erikoinen kasvatusmetodi paperipusseineen on peräisin vuodelta 1919 ja se vaatii valtavasti käsityötä. Jokaiseen kasvunsa aloittavaan marjaterttuun kiinnitetään käsin tietynlainen paperipussi, joka suojaa sekä tuhohyönteisiltä että parantaa makua. Näin siis erityisen hienoista rypäleistä saadaan parempi tuotto.

Maku tuli kyllä testattua, sillä söimme niitä valtavasti kun kerran tarjottiin!

Täältä niitä hienoja terttuja lähtee maailmalle laatikkokaupalla!

Viinitilalla olleen kierroksen jälkeen matkasimme jälleen bussilla Elchen kaupunkiin, jossa pääsimme tutustumaan vuonna 1968 perustettuun Pusolin etnologiseen museoon, joka on ollut vuodesta 2009 UNESCOn kulttuuriperintökohde. Museon yhteydessä toimii alakoulu, jonka oppilaat esittelivät meille museota. Alakoulun erityinen tehtävä on opettaa lapsille historiaa ja entisiä elinkeinoja, ja samalla sen oppilaat toimivat muille museoon tuleville kouluille oppaina. Ihana ajatus, lapset puhuvat lapsille - eikä joku kuivakka aikuinen selittämässä!
Museossa on esillä rekonstruoituna aitoja entisiä elcheläisiä kauppoja ja käsityöläisyrityksiä, sekä paljon maaseudun vanhoja esineitä ja elinkeinoja.

Pikkuoppaat aloittivat esittelyn jo museon ovella, ja aina joka puodin tai käsityöverstaan kohdalla oli siitä kertomassa eri lapset:


Tämän päivän tulevaan aktiviteettiin liittyen museossa oli paljon materiaalia liittyen alueella aikoinaan valtavan tärkeisiin materiaaleihin, kuten palmunlehviin, ruokoon tai maissiin, joista kaikista punottiin aikoinaan valtavan paljon erilaisia käyttöesineitä tai taidetta.

Museokierroksen jälkeen menimme bussilla aurinkoiseen Santa Polaan, jossa söimme lounaan meren äärellä ja ihastelimme kaunista rantaa. Bussi jatkoi seuraavaksi matkaa takaisin Elcheen, tarkoituksenamme tutustua sen kuuluisimpaan tapahtumaan sekä mennäksemme työpajaan missä oppisimme punomaan palmunlehvistä taidetta.

Tutustuimme videoesityksen kautta siellä järjestettävään jokavuotiseen Neitsyt Marian taivaaseen astumisen juhlaan, jota on vietetty Elchen suuressa kirkossa (Basilica of St Mary) joka vuosi yli 500 vuoden ajan. Tämä kirkossa esitettävä musiikkipitoinen mysteerinäytelmä (mahtavat lavasteet joissa basilikan katosta laskeutuu enkeleitä ym) on kuulunut vuodesta 2001 UNESCOn kulttuurin maailmanperintökohteisiin ja on ainoa laatuaan maailmassa, muita vastaavia ei enää esitetä missään kirkoissa. Täällä traditio on jatkunut katkeamatta, ehkä muutamaa sotavuotta lukuunottamatta, ja tämä spektaakkeli on saanut jatkua paavinkin luvalla.
Päivän päätteeksi pääsimme vielä tutustumaan palmunlehdistä tehtyihin käsitöihin ja pääsimme itsekin tekemään pieniä käsitöitä. Elchessä palmunlehväkäsityöt liittyvät erityisesti tähän jokavuotiseen kirkolliseen juhlaan, johon liittyy kulkueita, joissa palmunlehvistä tehtyjä, toinen toistaan taidokkaampia esineitä tarvitaan koristeiksi kun kaikki kadut täyttyvät kulkueista, jotka kantavat palmukoristeita edessään.

Paikallisen osuuskunnan mestaripunoja näyttää ensin meille mallia kuinka kulkuekoriste tehdään, ja sitten jokainen yrittää itse saada aikaan pieniä ruusukkeita tai sormuksia.

Koulupäivämme loppui niin myöhään, että jokainen opiskelija meni päivän jälkeen suoraan host-perheiden koteihin lepäämään ja viettämään rauhallista iltaa.