Temperamentiltaan erilaiset lapset koulussa
Temperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen
TEMPERAMENTTIPIIRTEET (Keltikangas-Järvinen 2006, Temperamentti ja koulumenestys)
1. Aktiivisuus (pysyykö paikallaan, juokseeko, äänenkäyttö)
2. Häirittävyys (keskeyttääkö tekemisen, kuinka helppo on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan)
3. Sinnikkyys (antaako periksi, haluaako tehdä tehtävät aina loppuun)
4. Emotionaalinen intensiivisyys (voima, jolla ilmaisee tunteensa, äänekkyys, dramaattisuus)
5. Mieliala (miten helposti kokee ahdistusta/stressiä, hymyileekö/nauraako paljon, kuinka helposti ärtyy)
6. Estyneisyys (seuraako sivusta vai osallistuuko, onko ujo, kuinka reagoi yllätyksellisiin tilanteisiin)
7. Sosiaalisuus (nauttiiko toisten seurasta, viihtyykö itsekseen)
TUTKIMUSTULOKSIA (Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen - VALO -tutkimus, toteutettu 2006-2009)
Lapset voidaan jakaa temperamentiltaan
VALO-tutkimuksessa on todettu, että temperamenttityyppi EI vaikuta älykkyyteen, sanavarastoon, kirjaintuntemukseen, lukujonotaitoihin tai matemaattisiin taitoihin.
Sen sijaan temperamenttityyppi vaikuttaa oppimisminäkuvaan. Ujot ja varaukselliset lapset ovat alttiita kielteisen minäkuvan kehittymiselle. Opettajan/vanhempien palautteet ja tulkinnat oppilaan osaamisesta ja taidoista vaikuttavat erityisesti estyneiden lasten minäkäsitykseen oppijana. Tämä taas vaikuttaa oppimistuloksiin.
Temperamenttityyppi vaikuttaa myös siihen, miten opettajat arvioivat oppilaiden taitotasoa. Opettajat aliarvioivat temperamenttityypiltään haastavien lasten taitotasoa.
Lähde: Luento Hyvä Alku -tapahtumassa 2016, Kaisa Launonen)
1. Aktiivisuus (pysyykö paikallaan, juokseeko, äänenkäyttö)
2. Häirittävyys (keskeyttääkö tekemisen, kuinka helppo on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan)
3. Sinnikkyys (antaako periksi, haluaako tehdä tehtävät aina loppuun)
4. Emotionaalinen intensiivisyys (voima, jolla ilmaisee tunteensa, äänekkyys, dramaattisuus)
5. Mieliala (miten helposti kokee ahdistusta/stressiä, hymyileekö/nauraako paljon, kuinka helposti ärtyy)
6. Estyneisyys (seuraako sivusta vai osallistuuko, onko ujo, kuinka reagoi yllätyksellisiin tilanteisiin)
7. Sosiaalisuus (nauttiiko toisten seurasta, viihtyykö itsekseen)
TUTKIMUSTULOKSIA (Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen - VALO -tutkimus, toteutettu 2006-2009)
Lapset voidaan jakaa temperamentiltaan
- haastaviin (– negatiivinen mieliala – varauksellinen suhtautuminen uuteen; halu pikemminkin välttää kuin lähestyä uusia ihmisiä ja asioita – vaikeus sopeutua muutoksiin – alhainen ärsytyskynnys, häiriöherkkyys – tunteiden osoittamisen intensiteetti korkea)
- helppoihin (– positiivinen mieliala – positiivinen suhtautuminen uuteen; halu lähestyä uusia ihmisiä ja asioita – muutoksiin sopeutuvuus – korkea ärsytyskynnys, matala häirittävyys – tunteiden osoittamisen intensiteetti vähäinen) ja
- hitaasti lämpeneviin (– Varauksellinen ja negatiivinen suhtautuminen uuteen – Hidas sopeutuminen uusiin ihmisiin, asioihin ja muutoksiin – Tunteiden osoittamisen intensiteetti alhainen – Ajan kanssa suhtautumisen muuttuminen positiiviseksi).
VALO-tutkimuksessa on todettu, että temperamenttityyppi EI vaikuta älykkyyteen, sanavarastoon, kirjaintuntemukseen, lukujonotaitoihin tai matemaattisiin taitoihin.
Sen sijaan temperamenttityyppi vaikuttaa oppimisminäkuvaan. Ujot ja varaukselliset lapset ovat alttiita kielteisen minäkuvan kehittymiselle. Opettajan/vanhempien palautteet ja tulkinnat oppilaan osaamisesta ja taidoista vaikuttavat erityisesti estyneiden lasten minäkäsitykseen oppijana. Tämä taas vaikuttaa oppimistuloksiin.
Temperamenttityyppi vaikuttaa myös siihen, miten opettajat arvioivat oppilaiden taitotasoa. Opettajat aliarvioivat temperamenttityypiltään haastavien lasten taitotasoa.
Lähde: Luento Hyvä Alku -tapahtumassa 2016, Kaisa Launonen)