Milloin haastavaan käyttäytymiseen tulee puuttua?

• Kun käyttäytyminen vaikeuttaa merkittävästi uusien taitojen oppimista tai sosiaalista kehittymistä.
• Kun käyttäytyminen aiheuttaa vakavaa vaaraa (esim. lyöminen, potkiminen tai tavaroiden heittäminen).

Käyttäytymisen syyt:

• Liittyvät lähes aina ympäristöön ja opetusjärjestelyihin / arjen järjestelyihin.

Näkyvä haastava käyttäytyminen:

• Uhmaamista
• Lyömistä
• Kiroilua
• Levottomuutta
• Vastustamista
• Sulkeutuneisuutta

Taustalla voi olla:

• Toiminnan ohjauksen heikkoutta
• Aistipoikkeavuuksia
• Kriisi perheessä
• Tunnetaitojen pulmia
• Kielellisiä vaikeuksia
• Vuorovaikutustaitojen pulmia
• Pelkoja
• Strukturoinnin vaikeutta (ympäristön kaoottisuus)
• Sosiaalisia pulmia

HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISY

1. Ymmärtääkö lapsi mitä kerrot / haluat? Onko lapsella keinot ilmaista itseään? Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot käyttöön (kuvat, tukiviittomat).
2. Tietääkö lapsi mitä tehdään? Missä? Kenen kanssa? Kuinka kauan? Mitä seuraavaksi? Strukturointi.
3. Ymmärtääkö lapsi mitä häneltä odotetaan? Selkeät säännöt visuaalisesti esille.
4. Mitä päivään sisältyy? Onko päivän sisältö mielekäs? Voiko päivää selkeyttää ja siirtymiä vähentää? Onko mielekkäitä / rentouttavia hetkiä tarpeeksi?
5. Häiriintyykö tarkkaavaisuus? Onko motivaatio hukassa? Opetusmateriaalin vaihto.
6. Saako lapsi itse tehdä valintoja? Tarjoa valinnan mahdollisuuksia ja anna mahdollisuus vaikuttaa.
7. Palkitaanko onnistumisesta? Huomio myönteiseen käyttäytymiseen.
8. Hyödynnetäänkö mieltymyksiä / mielenkiinnon kohteita?
9. Saako lapsi tukea sosiaalisissa tilanteissa? Pari- ja ryhmätyöskentelyä kykyjen mukaan, aikuisen tuella.
10. Onko mahdollisuutta toimia muuallakin kuin koululla? Erilaisissa ympäristöissä toimiminen, tavallisten palvelujen käytön harjoittelu.
11. Onko erilaiset oppimistyylit huomioitu? Visuaalinen kanava on useimmille vahva, kannattaa kokeilla kaikkien kanssa ensin (esim. kuvien käyttö opetuksen tukena).
12. Onko toivottua käyttäytymistä mallinnettu? Opeta toivottua käyttäytymistä, näytä mallia.
13. Liikkuuko lapsi tarpeeksi? Liikunnan harrastaminen, energian purkaminen mielekkäällä tavalla.
14. Onko lapsella harrastuksia? Mitä lapsi tekee vapaa-ajalla? Ohjaa mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan.
15. Onko lapsella aistien yli- tai aliherkkyyksiä? Pitääkö hänen olla kokoajan pingottuneena? Huomio aistiherkkyydet (esim. mukavan tuntuiset vaatteet, häiritsevät hajut pois, voimakkailta ääniltä / ympäristön hälinältä suojaaminen...)
16. Onko tunnetaitoja harjoiteltu? Opeta tunnetaitoja (tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, tunteiden tunnistaminen toisesta, tunteiden säätely, tunteiden purkaminen...)
17. Onko eri ympäristöjen välillä aitoa yhteistyötä? Yhdenmukaiset säännöt ja toimintatavat esim. koulussa ja perheessä.
18. Onko lapsella mahdollisuutta rentoutua? Lepo ja rentoutuminen aistikuormituksen jälkeen.
19. Onko lapsella sairauksia / lääkityksiä? Ovatko nämä hoidossa?
20. Onko muutoksia ollut liikaa? Mitä voisi muuttaa, jotta stressaavat tekijät vähenisivät?
21. Tietääkö lapsi olevansa arvokas ihmisenä kaikesta käyttäytymisestään huolimatta? Rakkaus, välittäminen. Haastava lapsi on usein peloissaan.
22. Tietääkö lapsi omasta erityisyydestään? Tietääkö hän vahvuutensa ja pulmansa?
23. Onko lapsella mahdollisuus mennä rauhoittumaan rauhalliseen paikkaan sillloin, kun hän tunnistaa itsessään hermostumisen merkkejä?
24. Tarvitseeko lapsi apua arjen toiminnoissa? Avusta lasta eri tasoilla.

Avustamisen tasot:

• kielelliset / kirjoitetut ohjeet
• kuvitetut ohjeet
• eleet
• mallin näyttäminen
• fyysinen vihje (esim. koskettaminen)
• fyysinen ohjaus - yhdessä tekeminen

Jos haastavan käyttäytymisen syyt ovat epäselvät, tee seurantaa syyn löytymiseksi. Kirjaa ylös:

• päivä
• kellonaika
• mitä tapahtui?
• ketä läsnä?
• mitä seurasi?
• mahdolliset syyt

Lähde: Luento Hyvä Alku -tapahtumassa 2016, Päivä Norvapalo (Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva)