Sofia on 26-vuotias aikuinen, kenen vanhemmat erosivat hänen ollessaan 12-vuotias. Lapsuudessaan vanhemmat eivät huomioineet Sofiaa ollenkaan, sillä vanhemmat riitelivät vuosia putkeen ja Sofian kasvuympäristö oli kriittinen. Isä oli alkoholisti, ja molemmat vanhemmat olivat emotionaalisesti laiminlyöviä ja perheessä tunteiden näyttö oli väheksyttävää. Vanhempien ja Sofian välinen kiintymyssuhde on turvaton. Vanhempien erotessa isä jäi täysin sivuun kasvatuksesta ja Sofian äidistä tuli yksinhuoltaja. Sofia oli perheen ainoa lapsi, eikä saanut tukea tai ymmärrystä miltään taholta. Koulussa Sofialla meni hyvin yläasteeseen saakka, mutta tässä osatekijänä oli äidin kovat vaatimukset Sofialta, ja hän asetti täten itselleen todella korkeita tavoitteita. Sofia asui äitinsä kanssa opiskelijaikään saakka.

Aiemmin Sofia kävi töissä ja oli rahoitusyrityksessä avustajana, mutta ajan mittaan sai sieltä potkut laiminlyödessään töitä. Sofia alkoi jo teini-ikäisenä purkamaan pahaa oloaan alkoholiin, ja alkoholin käyttö on vuosien saatossa voimistunut yhä enemmän. Kun alkoholin rooli alkoi ottaa enemmän valtaa Sofian elämässä ja juomisesta tuli jo elämäntapa, hänen työmotivaationsa uupui ja kiinnostus töitänsä kohtaan lamaantui, sillä ajatukset pyörivät vain juhlimisen ja juomisen parissa.

Sofia on persoonaltaan introvertti, ja uusien tuttavuuksien luominen on haastavaa. Sofialla on taipumus reagoida ärsykkeisiin jo pienellä kynnyksellä, ja hän ärsyyntyy todella helposti. Hänellä on temperamenttinsa takia taipumus kokea kielteisiä tunteita. Sofian yleinen elämäntilanne kuitenkin menee lähinnä juhlimisen ja alkoholin juomisen parissa, ja hän hakeutuu aina tiettyyn porukkaan viettämään iltoja. Päihdyksissään hänellä ei ole juuri ongelmia persoonansa kanssa, vaan esimerkiksi uusien ihmisten kanssa tuttavuuksien luominen sujuu moitta. Ylenkylläinen alkoholin käyttö ja työttömyys on kuitenkin johdattanut Sofian tilanteeseen, jossa hänen taloudellinen tilanne on todella heikossa asemassa, ja horjuttaa Sofian psyykkistä tasapainoa entisestään.

Mielenterveyden häiriö, eli psyykkinen häiriö on pitkään jatkunut, tahdosta riippumaton tila, jossa yksilöllä on ongelmia psyykkisen terveytensä parissa, ja sen vaikutukset ilmenee niin yksilössä kuin tämän ympäristössäkin. Mielenterveyden häiriö aiheuttaa yksilölle kärsimystä, ja vaikuttaa täten yksilön arkiseen toimintakykyyn. Häiriö ilmenee psyykkisesti, fyysisesti, ja sosiokulttuurisesti. 

Sofialla on persoonallisuushäiriöihin kuuluva rajatilapersoonallisuushäiriö. Rajatilapersoonallisuushäiriössä oireet ovat todella yksilökohtaisia, ja Sofialla oireet vaikuttavat etenkin tämän tunne-elämään, käyttäytymisen itsesäätelyyn sekä vuorovaikutussuhteisiin. Rajatilapersoonallisuushäiriö vaikeuttaa Sofian toimintakykyä arjessa, sillä hänen tunteet ovat vuoristoratamaisia ja ilmenevät ikään kuin ääripäissä, ja yleistä välitilaa niille ei ole. Häneen tunteensa ovat todella voimakkaita ja vaihtelevat useasti jopa päivän sisällä. Ominaisuus ilmenee esimerkiksi hänen vuorovaikutussuhteissaan, varsinkin yrittäessä tutustua uusiin ihmisiin. Hän saattaa aluksi olla umpikiintynyt toiseen ihmiseen, mutta myöhemmin tilanne voi olla päinvastainen. Tule tänne- sekä mene pois-ajattelutavat ovat Sofian ihmissuhteissa todella tyypillisiä. Sofialla on suuri hylkäämisen pelko, mikä ilmenee voimakkaasti. Se on ajanut Sofian itsetuhoiseen käyttäytymiseen sekä uhkailemaan toista osapuolta itsemurhilla. Sofialla käyttäytymisen itsesäätelyssä ilmenee ongelmia; hän on impulsiivinen joka näkyy arjessa etenkin toiminnanohjauksen ja päätöksenteon kontrolloimattomuutena. Impulsiivisuus korostuu etenkin päihteiden käytössä, hän saattaa esimerkiksi hetken mielijohteesta lähteä ryyppäämään. Hänellä on myös vaikeus säädellä tunteitaan, ja esimerkiksi vihaisena hän saa raivokohtauksia, joita on vaikea hillitä. Päätöksenteossakin ilmenee vaikeuksia, sillä hän saattaa impulsiivisesti hypätä parisuhteesta toiseen miettimättä sen seurauksia.

Alkoholiriippuvuus on kehittynyt Sofialle iän myötä, ja juominen on alkanut jo teini-iässä. Hänellä on ollut tapana purkaa siihen pahaa oloaan, kun ei ole kyennyt käsittelemään tunteitaan itse. Alkoholiriippuvuus ilmenee Sofian elämässä pakonomaisena humalahakuisena juomisena, joka on vaikuttanut niin fyysiseen terveyteen kuin hänen taloudelliseen tilanteeseen, sekä sosiaaliseen elämään. Sofian toleranssi on kehittynyt iän myötä eikä hän itse tiedosta riippuvuuttaan tämän takia. Riippuvuus on saanut hänet myös hakeutumaan porukoihin, jossa muutkin käyttävät päihteitä säännöllisesti ja niiden saatavuus on helpompaa, sillä nykyinen taloudellinen tilanne ei riitä kustantamaan kuluja. Riippuvuudesta tosin on aiheutunut vieroitusoireita, jotka ovat vaikuttaneet fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Häiriöiden syntyyn on vaikuttanut monet taustatekijät. Rajatilapersoonallisuus on alkanut kehittyä jo varhaislapsuudessa, ja sille ei ole yksiselitteistä tekijää, mutta biologisilla tekijöillä sekä ympäristöllä ja sosiaalisilla suhteilla on merkittävä rooli sen kehityksessä. Sofialla syntyyn on mahdollisesti vaikuttanut hänen temperamenttinsa, sekä kriittinen kasvuympäristö ja turvattomat kiintymyssuhteet vanhempiensa kanssa, ja nämä yhteispelissä täten vaikuttaneet persoonallisuushäiriön syntyyn. Se on kehittynyt, kun suojatekijät eivät ole enää kompensoineet riskitekijöitä. Alkoholiriippuvuudelle taas geenien perusta vaikuttaa olevan merkittävässä roolissa, sillä isälläkin oli tähän taipuvuus. Hän on mallioppinut tämän isältään lapsena, ja käyttänyt sitä pakokeinona jo usean vuoden ajan aikuisuuteen saakka. Rajatilapersoonallisuushäiriö on edistänyt alkoholiriippuvuuden kehittymistä, koska impulsiivisuus on johtanut kohtuuttomaan käyttöön.

Rajatilapersoonallisuushäiriöihin on tarjolla erilaisia hoitomenetelmiä, mutta yleensä sovelletaan psykoterapian monenaisia muotoja sekä psyykelääkkeitä yhteisvaikutuksessa. Psykoterapian muodoista etenkin dialektisella käyttäytymisterapialla sekä mentalisaatioterapialla on merkittäviä vaikutuksia potilaan hoitamiseen. DKT:ssa opetellaan esimerkiksi toimimaan eri tilanteissa suotuisemmilla tavoilla ja muutetaan yksilön käyttäytymismalleja, ja MBT:tä voidaan hyödyntää yksilön toimintakykyjä sosiaalisissa suhteissa ja perehdytään itsesäätelyyn. Sofian tulisi siis itse hieman perehtyä psykoterapian muotoihin ja valita itselleen sopivat vaihtoehdot. Mielialantasaajalääkkeitä voidaan käyttää persoonallisuushäiriön hoidossa. Alkoholiriippuvuuteen taas useimmiten sovelletaan vieroitushoitoa, ja se aloitetaan yleensä vieroitushoitojaksolla. Muita hoitomenetelmiä ovat psykoterapia, ja joskus vakavissa tilanteissa tarjolla on myös lääkkeitä.

Hoitoa ja tukea häiriöihin voi Sofian tilanteissa saada monilta tahoilta. Rajatilapersoonallisuushäiriöön apua saa psykologian ammattilaisilta, sekä sairaalahoitajilta mahdollisissa tilanteissa. Myös omilla sosiaalisilla verkostoilla voi olla auttavia vaikutuksia hoidossa, mutta Sofian tilanteessa näin ei ole koska verkostot eivät ole mitä parhaimmat. Toisaalta esimerkiksi vertaistukiryhmät voivat auttaa ymmärtämään omaa mielenterveyden häiriötä ja auttaa sen käsittelyssä. Alkoholiriippuvuuteen apua saa myös sairaalahoidosta ja psykologian ammattilaisilta, ja esimerkiksi taloudellisiin ongelmiin apua voi saada sosiaalityöntekijöiltä. Vertaistukiryhmistä voi olla suuri apu riippuvuuden käsittelyssä.

Molempiin mielenterveyden häiriöihin avunsaannin vaikutukset ovat aikaa vieviä, ja vaativat sitoutumista, kärsivällisyyttä ja armollisuutta prosessiin. Molemmista häiriöistä on kuitenkin mahdollista toipua ja tulevaisuuden ennusteet parantumiselle ovat yleensä paremmat, mitä odotetaan. Rajatilapersoonallisuushäiriöstä valtaosa ei täytä enää 5 vuoden kuluttua hoitojen alusta persoonallisuushäiriön kriteerejä, ja esimerkiksi Sofian tilanteessa hoidot vaikuttaisivat pitemmiten tämän vuorovaikutussuhteisiin, käyttäytymiseen ja itsetuntoon positiivisesti. Alkoholiriippuvuudestakin on mahdollisuus toipua, mutta siitä harvoin itse pääsee päättämällä eroon vaan tarvitaan ammattilaisen apua, ja edellyttää usein täysin raitistumista ajan mittaan. Prosessi vaatii potilaalta myös sitoutumista, koska repsahdukset voivat hankaloittaa sen vaikutuksia. Jos riippuvuus saadaan hoidettua, sillä olisi Sofian tapauksessa positiivisia vaikutuksia hänen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, toimeentulon mahdollistamiseen sekä terveisiin sosiaalisiin suhteisiin.

Kuten kaikessa, avunsaannissakin ja sen tehoamisessa on haasteensa. Rajatilapersoonallisuushäiriöön voi olla vaikea saada apua, koska yksilö ei välttämättä tiedosta kärsimystään, vaan kuvittelee sen olevan normaalia. Diagnosointi on vaikeaa, sillä sitä ei voida tehdä lapsille tai nuorille sen ajan psyykkisen kuohunnan takia, ja diagnosoidessa persoonallisuushäiriötä se voidaan helposti sekoittaa muihin samankaltaisesti oireileviin häiriöihin, kuten ADHD:seen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Rajatilapersoonallisuuden diagnosointi on muutenkin pitkä prosessi, ja siinä pitää ottaa useita tekijöitä huomioon. Prosessiin täytyy sitoutua, sillä se on aikaa vievää, mikä voi olla etenkin alkuun haasteellista hoitojen tehoamisessa. Tehoamista vaikeuttaa myös se, että käyttäytymismallit ovat syvälle Sofian persoonaan juontuneita, joten käyttäytymismalleja ja persoonaa tulee muuttaa, mikä on pitkä prosessi. Alkoholiriippuvuudessa ongelmia ilmenee esimerkiksi siinä, että asiaan liittyy yhteiskunnassa stigmaa, mikä voi saada yksilön kokemaan häpeää ja täten jättäytymään hoitoon hakemisesta. Alkoholiriippuvuuden hoitoihin sitoutuminen on tärkeää, koska hoidot kestävät kauemmin jos niihin ei sitoudu ja repsahtelee jatkuvasti. Riippuvuudesta kphtuvat veroitusoireet hankaloittavat hoitoihin sitoutumista, mikä voi täten pitkittää hoitojen tehokkuuden toimimista. Yhteiskunnassa on myös pulaa palveluista ja hoitoalan ammattilaisista, mikä voi puolestaan vaikeuttaa avunsaantia. Riippuvuuden hoidossa merkittävä rooli on omissa verkostoissa, ja esimerkiksi Sofian tapauksessa hänen sosiaaliset verkostot eivät ole ihanteelliset hoitojen tehokkuuden kannalta, koska suurin osa tuttavuuksista pyörii päihdepiireissä, joten hänen tulisi luopua niistä ja luoda uusia, terveempiä suhteita ja ympäristö itselleen.

Molemmissa tapauksissa hoitajien ja psykologian ammattilaisten, sekä ympärillä olevien ihmisten empaattinen suhtautuminen ja myötätunnon sekä ymmärryksen Sofiaa kohtaa olisi hoitojen menestymisen kannalta todella edellyttävää. Jos näin ei ole, Sofia saattaisi pitää hoitoja vitsinä eikä oppia ymmärtämään itseään ja hyväksymään omia tunteitaan ja kokemuksiaan, ja prosessi hidastuisi entisestään. Kaiken kaikkiaan molemmat mielenterveyden häiriöt ovat hoidettavissa ja parantumisennusteet ovat hyvät, jos jokainen osapuoli sitoutuu niihin ja olosuhteet hoidoille ovat suotavat.

9645 merkkiä. Arviointi: 25/30