Maisterit -22

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI 

Janita Kemppainen 

Välitehtävä 1: 

 Mikä historian opetuksessa on tärkeää? 

 Historian sanotaan olevan “ihmiskunnan järjestetty muisti” (peda.net) ja kuten ihmisen muisti toimii menneisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden suunnitellun moottorina, niin myös historian tietämys auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi maailma on sellainen kuin on. Historian tietämys antaa tietotaitoa siihen, minkälainen on hyvä tulevaisuuden maailma: minkälaiseksi haluamme olla ajamassa omilla valinnoillamme ja teoillamme maailmaa eteenpäin. Jotta voimme ymmärtää maailman historiallisen ulottuvuuden, meillä tulee olla kiinnostusta ja tietotaitoa menneen maailman eri vaiheista eli historian tuntemuksen tulee olla vahva. Sanotaankin, että historian tuntemus on vahva osa yleissivistystä ja iso askel kohti parempaa tulevaisuutta.  

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Historian opetuksen tavoitteita on yhteensä 11, joista jokainen tavoite pitää sisällään 5/5 sisältöalue -oppimisen tavoitetta ja aiheesta riippuen laaja-alaisen osaamisen alueita 3-7/7. Mielenkiintoista olikin tutkia nimenomaan laaja-alaisen osaamisen alueen tavoitteita, että millä perusteella jotkut kentän tavoitteista olivat valikoituneet tavoitelistalle ja jotkut taas ei. Esimerkiksi historian opetuksen tavoite 4: “auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä”. Tässä T4:ssä sisältöaluetavoitteita on 5/5 eli S1-S5, mutta laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ainoastaan kolme: L1-L3. Millä perusteella tähän T4 –historian opetuksen tavoitteeseen ei kuulu laaja-alaisista tavoitteista esim. L4 eli monilukutaito, L5 eli tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, L6 eli työelämätaidot ja yrittäjyys tai laaja-alaisten tavoitteiden viimeinen tavoite L7 eli osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.  

Historian opetuksen tavoitteista kiinnostavia olivat kaikki, ja jäinkin pohtimaan että opiskellaanko vuosiluokilla 4-6 “ainoastaan” viittä sisältöalue -tavoitetta ja kuinka tämä sisältöaluetavoitteet jakaantuvat näille kolmelle vuosiluokalle. Käydäänkö 4.luokalla läpi S1 ja S2 (historiallinen aika ja sivilisaation synty sekä vanha-aika ja antiikin perintö), 5. luokalla läpi S3 ja S4 (keskiaika ja uuden ajan murrosvaihe) ja 6. luokalla S5 (Suomi osana Ruotsia)? Vai käydäänkö joka luokka-asteella kaikki nämä S1-S5 tavoitteet läpi pintapuolisesti? Lisäksi kiinnostaisi tietää, miten nämä laaja-alaiset tavoitteet eheytetään tähän sisältöalue-tavoitteeseen, esimerkiksi L3 “itsestä huolehtimisen ja arjen taidot” suhteessa S1-tavoitteeseen “esihistoriallinen aika sivilisaation synty”.  

Ehkä kuitenkin näitä laaja-alaisia tavoitteita tarkastellaan enemmänkin suhteessa oppiaineen tavoitteisiin (joita 11 kpl) eli esim. T5: “ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja”.  

Historian tavoitteet ovat laajoja, pitäen sisällään niin sisältötavoitteita kuin laaja-alaisia tavoitteita, ja historia oppiaineena rakentaa vahvaa tietämystä itsestään suhteessa historiaan.  

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueita on yhteensä seitsemän: “ajattelu ja oppimaan oppiminen”, “kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu”, “itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”, “monilukutaito”, “tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen”, “työelämätaidot ja yrittäjyys” ja “osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen”.  

Historia- ja yhteiskuntaopin kautta näitä osa-alueita voi vahvistaa yhtälailla kuin vaikka äidinkielen osa-alueella: eheyttää laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet osaksi oppituntia ja laajemmin lävistäen ne yhteisesti kaikkien oppituntien lävitse ikäänkuin punaisena lankana. Historian oppiaineen yksi tehtävä on “tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi”. Yhteiskuntaopin tehtävä taas on “tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.” Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)  

Laaja-alaisista osaamisen osa-alueista ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu on hyvin luontevaa eheyttää osaksi historian ja yhteiskuntaopin em. tavoitteita: pohtimalla, kuuntelemalla, kriittisesti arvioimalla vuorovaikutustilanteissa ja ryhmätöissä historiallista&yhteiskuntaopillista teemaa. Lisäksi oppiaineiden tavoitteisiin mukautuu monilukutaito ja tieto-&viestintäteknologia hyvin selkeästi mukaan: kuinka eri lähteistä, eri vuosikymmeniltä ja –sadoilta/-tuhansilta on olemassa erilaisia lähteitä ja tietoa esimerkiksi aiheesta “ihminen ja yhteiskunta”. Myös L7 eli “osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen” on luonteva tavoite historia- ja yhteiskuntaoppiin oppiaineena: esimerkiksi ryhmätyöt, keskustelupaneelit, haastattelut ja “vihreä lippu” toimintatavat ovat esimerkkejä tavoista toteuttaa L7:ää. Sen sijaan L3 eli “ itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” on laaja-alaisen osaamisen osa-alue, joka vaatii pohtimista eheytyksen kannalta historian ja yhteiskuntaopin tavoitteisiin. Toisaalta pohdintaa arjesta ennen ja nyt peilaten sitä tulevaisuuden toivenäkymiin, auttaa oppijaa näkemään tämän hetken voimavarat, vahvuudet ja kehityksen kohteen kirkkaammin kuin ilman historiallista ulottuvuutta.