Maakunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen perusopetus, jossa kukin oppilas voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien, esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioon ottamista, yhteistyötä oppilaiden huoltajien, opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten, sidosryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä.

Toimintakulttuurin kehittämisellä voidaan vaikuttaa keskeisesti oppimisen ilon herättämiseen ja opiskelumotivaation löytämiseen. Opetushenkilökunnan tulisi miettiä, kuinka omalla toiminnalla mahdollistetaan se, että jokainen oppilas saa päivittäin kokea, että:

  • hän osasi jotain (pätevyyden kokemus)
  • hän sai vaikuttaa mitä tehtiin (autonomian kokemus)
  • hänestä välitetään (sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemus)

 

Maakunnan koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tausta-ajatuksena on kasvatuksen ja koulutuksen missio, jonka mukaan peruskoulun päättävä oppilas tietää, missä on hyvä ja mitä haluaa oppia lisää.

Vahvuuksien opettaminen ja positiivinen pedagogiikka lisäävät oppilaiden itsetuntemusta ja minäpystyvyyden tunnetta. Oppilaita ohjataan ensisijaisesti positiivisen ja kannustavan palautteen avulla.

Minäpystyvyyden tunne ja laaja-alaisen osaamisen taidot auttavat oppilasta selviytymään muuttuvan yhteiskunnan haasteista. Koulun oppilaat ja aikuiset edistävät yhdessä omalla toiminnallaan kestävää elämäntapaa.

Oppivan yhteisön rakenteilla ja käytännöillä edistetään hyvinvointia, turvallisuutta ja luodaan edellytyksiä oppimiselle. Oppivassa yhteisössä ymmärretään myös fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta.

Koulun toimintakulttuuri edistää liikunnallista elämäntapaa siten, että oppilaiden päivittäinen fyysinen aktiivisuus kasvaa ja liikkuminen on luonteva osa koulupäivää. Koulupäivän rakenteissa ja opetuksessa lisätään oppilaiden päivittäistä aktiivisuutta tarjoamalla toiminnallisia oppitunteja, liikkumistaukoja, aktiivisia siirtymiä ja monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Oppitunneilla liikkuminen mahdollistetaan osana oppimista.

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on kaikkien koulun aikuisten yhteinen tehtävä. Jokainen aikuinen vaikuttaa omalla toiminnallaan ja pedagogisilla ratkaisuillaan siihen, että liike on luonnollinen, turvallinen ja hyväksytty osa arkea.

Kaikille oppilaille mahdollistetaan monipuoliset tavat liikkua, ja erityisesti huomioidaan vähän liikkuvat oppilaat osana koulun toimintakulttuurin kehittämistä. Oppilaille tarjotaan myönteisiä kokemuksia, taitojen harjoittelua ja mahdollisuuksia vahvistaa omaa hyvinvointiaan liikunnan avulla sekä omaksua liikunnallinen elämäntapa. Rakenteet ja oppimisympäristöt tukevat sekä aktiivista toimintaa että tarvittaessa rauhoittumista ja palautumista.

Oppilaat osallistuvat liikkumista edistävien käytäntöjen suunnitteluun, ja yhteistyö huoltajien sekä paikallisten toimijoiden kanssa vahvistaa liikunnallisen elämäntavan jatkumista myös koulupäivän ulkopuolella. Koulut suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat vuosittain liikunnallisen toimintakulttuurin toteutumista osana lukuvuosisuunnitelmaa opetuksen järjestäjän ohjeistuksen mukaisesti.