2.Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet
Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan
- varhaiskasvatuksen järjestäminen
- --> päiväkodissa ja perhepäivähoidossa
- millaista on yhteistyö eri toimintamuotojen kesken
- --> Yhteisiä henkilöstön koulutuksia
- --> päiväkoti ja perhepäivähoito järjestää yhteisiä tapahtumia (esim. laskiaistapahtuma, metsäretki, liikuntapäivä)
- --> tehdään yhteistyötä esiopetusryhmien kanssa
- siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua
- --> Lapsen vaihtaessa hoitoryhmää/-paikkaa lapsen vasu siirretään uuteen ryhmään ( vasu entisestä ryhmästä esimiehelle ja esimies toimittaa uuteen ryhmään ennen lapsen siirtymistä)
- --> tiedonsiirtolomake esiopetukseen siirryttäessä (huoltajat ja kasvattaja täyttävät, kasvattaja toimittaa keltolle, kelto toimittaa esiopetusryhmiin toukokuun loppuun mennessä)
- Yhteistyöpalaveri neuvolan kanssa tulevista esioppilaista (mukana neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatusjohtaja, kelto)- neuvolalla tiedonsiirtolupa huoltajilta
- --> tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen (huoltajat ja esiopettaja täyttävät- esiopettaja toimittaa tulevalle alkuopettajalle)
- --> Tarvittaessa aina arviointi- ja tiedonsiirtopalaveri lasten kohdalla, joilla tuen tarpeita. Mukana huoltajat ,mahdolliset yhteistyötahot (avustaja, terapeutit), lto, kelto, -tuleva lto/opettaja
- varhaiskasvatuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
- --> Kaustisen kuntastrategian 2017 arvot:
- Oikeudenmukaisuus ja rehellisyys (tasa-arvoisuus, avoimuus)
Tuloksellisuus ja kestävä kehitys (panostuksilla mahdollisimman suuri tulos luontoa kunnioittaen)
Luovuus ja rohkeus (uudistaa, tehdä päätöksiä, kokeilla)
Yhteisöllisyys ja turvallisuus (toisista välittäminen, aktiiviset kylät, rikas ja monipuolinen harrastustoiminta, 3 sektorin toiminta) - Kaustisen perusopetuksen arvot (myös esiopetuksen arvot):
- Oikeudenmukaisuus
- Yhteisöllisyys
- Vastuu
- Kunnioitus
- Kulttuuri-identiteetti
- Tasa-arvo
- Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset arvot:
- Lapsuuden itseisarvo
- Ihmisenä kasvaminen
- Lapsen oikeudet
- Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus
- Perheiden monimuotoisuus
- Terveellinen ja kestävä elämäntapa
- Kaustisen varhaiskasvatuksen arvot (myös esiopetuksen arvot):
- Oikeudenmukaisuus
- Kunnioitus
- Luovuus
- Suvaitsevaisuus
- Turvallisuus*
- Tasa-arvo*
- Lapsilähtöisyys
- oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
- Lasta kuunnellaan
- Lapset itse keksivät leikkinsä - aikuiset ohjaavat tarvittaessa leikkiä
- Riita- ja vaaratilanteissa aikuinen puuttuu aina- ohjaa lapsia toimimaan toisin
- Arjen tilanteet ovat parasta oppimista
- Lapsille ajankohtaisten leikkien tärkeys ( esim. linnanjuhlat, häät, hautajaiset)
- Leikin kautta käydään läpi ja opitaan tunteita
- Tutkiminen
- Liikkuminen ( ulkona hyvät urheilu- ja liikkumismaastot)
- Elämysten kokeminen
- Ilmaiseminen (mitä ja miten lapset voisivat esittää: naamiaiset, lasten harrastukset ja vahvuudet esille: tanhuajat, soittajat --> lasten musikaalit,näytelmät)
- Opitaan kaikilla aisteilla
- pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
- Kasvatus
- arvojen, tapojen sekä normien siirtämistä seuraavalle sukupolvelle
- Opetus
- otetaan huomioon lasten taidot, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet ja lasten yksilölliset tuen tarpeet
- Hoito
- fyysisten perustarpeiden huolehtimista sekä tunnepohjaista välittämistä
- Hoitotilanteet samanaikaisesti aina myös kasvatus- ja opetustilanteita
- laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset sekä ne toimenpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään
- turvallisuus, hygienia, tunteet --> leikille aikaa, tilaa ja rauhaa, arjessa , positiivisen palautteen antamisen tärkeys
- esineiden - ja asioiden nimeämistä arjessa
- viikko- ja päiväjärjestys kuvilla
- tärkeää tasa-arvoinen mahdollisuus päästä käyttämään tietokoneita, valokuvaamista, videoiden tekoa
- oman satukirjan tekeminen (sadutus, kuvitus)
- kortti, kirje, kirjeenvaihto esim. toisen ryhmän kanssa
- kuvat: tarinan kertominen, tosi-taru
- sanattoman vietsinnän tulkinta (eleet, ilmeet, kehonkieli)
- huomioidaan toiminnassa suomalainen ja kaustislainen kulttuuriperinne (juhlat ruuat, askartelut)
- huomioidaan toiminnassa perheiden eri kulttuuri- sekä uskonnolliset taustat (tarvittaessa järjestetään muuta toimintaa esim. ev.lut seurakunnan ohjelman lisäksi)
- henkilöstö toimii avoimesti ja tasavertaisesti kaikkia lapsia ja perheitä kohtaan toimien itse mallina myös lapsille
- hyvät käytöstavat huomioidaan päivittäisessä toiminnassa (esim. kiitos, ole hyvä, anteeksi)
- mahdollistetaan erilaisia oppimiskokemuksia ja - ympäristöjä
- mahdollistetaan leikki ja sille tarvittava aika
- ollaan kiinnostuneita, kuunnellaan
- vuorovaikutustaitojen harjoittelua, toisilta oppimista
- tarjotaan turvallinen ympäristö, jossa lapsella mahdollisuus toteuttaa itseään
- annetaan riittävästi aikaa lapsen omalle ajattelulle
- vuodenaikojen ja juhlapyhien huomioiminen tärkeä
- Poimitaan ideoita lapsilta - rakennetaan tavoitteellinen toiminta teeman ympärille
- kun ideat lähtevät lapsilta, he sitoutuvat tekemiseen paremmin
- tuotoksia esitellään huoltajille , lapsi ja kasvattajat saavat palautetta toiminnasta
Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään luvuissa, joissa käsitellään varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria, varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia sekä kehityksen ja oppimisen tukea.
Kommentit
eteenki niiden lasten kohdalla joilla on erilaisia ongelmia oppimisessa, sosiaalisessa käyttäy-
tymisessä jne. Toivottavasti vastaavanlainen tilanne ei toistu ensi syksynä vaan osastojen henk.kunnalle varataan aikaa käydä lapset keskustellen läpi, voidaan säästyä useilta "pään mäntyyn lyömiseltä".
Eskariin siirtyvästä lapsesta viiskariryhmän työntekijät täyttävät tiedonsiirtokaavakkeen tulevalle eskariopettajalle, samaan lomakkeeseen myös vanhemmat saavat kirjoittaa havaintonsa ja ajatuksensa lapsestaan.
Enemmän tiedonsiirtoa toivoisin myös päivähoidon ja neuvolan kesken. Nelivuotisneuvolaan
päivähoidosta täytetään havainnointilomake lapsesta mutta päivähoitoon ei tule minkäänlaista tietoa neuvolakäynnistä tai neuvolatädin havainnoista...tai tulee jos vanhemmat katsovat tarpeelliseksi kertoa, mikä on aika vähäistä.
Varhaiskasvatuksen arvoperusta
• Lapsuuden ainutlaatuisuus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää.
• Ihmisenä kasvaminen Ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein, kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään.
• Lapsen oikeudet Mm. oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan, oikeus hyvään opetukseen ja kannustavaan palautteeseen.
•Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Demokraattiset arvot, mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja, moninaisuuden arvostaminen.
•Perheiden monimuotoisuus Avoin ja ammatillinen suhtautuminen edellytyksenä hyvälle kasvatusyhteistyölle.
•Terveellinen ja kestävä elämäntapa Sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus. Perusta ekososiaaliselle sivistykselle.
Paikalliset painotukset tai lisäykset? Yhteinen käsitys arvoperustasta ja sen näkymisestä arjen työssä?
Lapsi on aktiivinen toimija ja lapset oppivat vuorovaikutuksessa
Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla - tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu
Lasten tulee saada onnistumisen kokemuksia ja kokea iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana
Paikalliset painotukset tai lisäykset? Yhteinen oppimiskäsitys ja sen näkymisestä arjen työssä?
Alla perhepäivähoitajien keskusteluissa esiinnousseita mietteitä kootusti liittyen yhteistyöhön ja siirtymätilanteisiin:
Perhepäivähoitajat ovat miettineet yhteistyötä heidän ja päiväkodin välillä. Esiin on noussut toiveita yhteistyöstä sekä tilojen käytön että yhteisen toiminnan osalta. Toiveissa on ollut, että perhepäivähoitajat voisivat joskus käyttää esim. päiväkodin jumppasalia, kuten rakennusvaiheessa on ollut puhetta. Olisiko salia mahdollista joskus varata myös perhepäivähoitajien ryhmien käyttöön? On toivottu myös yhteisiä tapahtumia tai/ja retkiä järjestettäväksi päiväkodin kanssa esim. ystävänpäivä, laskettelurieha, vappurieha, yhteistyötä yhdessä esim. Marttojen kanssa ja vanhainkodin asukkaiden kanssa. Vapaa-aikatoimen ja urheiluseuran kanssa mahdollinen yhteistyö, johon sekä päiväkoti että kotona hoitavat hoitajat voisivat osallistua. Myös mahdollisuutta esim. opiston lastenhoitajaopiskelijoiden sekä kirkon järjestämään varhaiskasvatuksen toimintaan vaikkapa pääsiäisvaelluksen muodossa. Esiin on noussut myös toiveita yhteisistä retkistä koko varhaiskasvatuksen kesken sekä tapaamiset vaikkapa yli kuntarajojen. Tällaisella toiminnalla mahdollistettaisiin eri yhteistyötahojen lisääntyminen sekä myös yhteisöllisyyden lisääntyminen kunnassamme. Samalla se tukisi myös hoitajien jaksamista arjessa ja loisi lapsille uusia jännittäviä ja opettavaisia kokemuksia.
On toivottu myös yhteisiä koulutusiltoja päiväkodin henkilöstön kanssa, kuten ennen on ollut tapana. Yhteisissä koulutusilloissa olisi mahdollisuus ajatusten vaihtoon eri ryhmien henkilökunnan kesken. Esille on noussut myös keskustelun, ajatusten vaihdon ja hyvien toimivien käytänteiden suhteen toive yhteisestä ”ideapankista” pedanettiin. Tämä mahdollistaisi reaaliajassa toimivien ideoiden jakamisen puolin ja toisin.
Yhteistyön parantaminen varhaiskasvatuksen ja neuvolan kesken on koettu tärkeänä. Perhepäivähoito toivoo kirjallisia ohjeita neuvolasta, mikäli lapsella on esim. jokin ruoka-ainekokeilu meneillään. Ohjeistuksessa tulisi käydä ilmi mitä ruoka-aineita/-ainetta vältetään ja kuinka kauan. Haluttaisiin myös tietoa siitä, minkälaisiin mahdollisiin muutoksiin lapsen voinnissa tulisi huomiota kiinnittää. Myös alati muuttuvien ravitsemussuosituksien vuoksi on toivottu neuvolasta ajankohtaista tietoa ravintosuosituksiin liittyen. Mikäli neuvolasta saataisiin työntekijä joskus esim. suurtiimiin, jossa hän voisi kertoa kyseisistä suosituksista sekä lapsen normaalista kasvusta ja kehityksestä ja siitä millä tukitoimilla lasta voisi mahdollisesti autaa hoitopäivän aikana.
Puhetta on ollut myös siitä, että hoitopaikasta lähetetään arvio lapsesta 4-vuotis neuvolaan. Neuvolasta päin ei kuitenkaan tule mitään tietoa lapsesta hoitopaikkaan. Tässä on nähty ongelmakohtia, eteenkin mikäli lapsen kehityksessä tai käyttäytymisessä on seikkoja, jotka eivät kaikilta osin ole rinnastettavissa siihen käsitykseen mikä kyseisessä iässä olisi suotavaa olla saavutettuna. Mikäli tietoa neuvolasta ei ole mahdollisuutta vaitiolovelvollisuuden puitteissa saada, olisiko mahdollista luoda jokin vanhempien/huoltajien suostumuksella toteutettava tiedonsiirtomahdollisuus. Tämä antaisi mahdollisuuden lapsen tukemisen kaikilla osa-alueilla hoitopäivän aikana paremmin. Samalla myös hoitajan mahdollinen huoli lapsesta poistuisi tai hän saisi omille ajatuksilleen tukea ja mahdollisesti myös käytännön neuvoja toteutettavaksi omaan arkeen ja lapsen kasvun ja kehityksen parempaan tukemiseen.
Perhepäivähoitajien keskuudessa on ollut puhetta myös lapsen siirtymisestä ryhmästä toiseen. Esikouluun siirtymisen helpottamiseksi on ehdotettu tutustumispäivää oman hoitoryhmän kesken. Mikäli hoitaja voisi käydä tutustumassa oman ryhmänsä kanssa, jossa on tuleva esikoululainen, tulevaan esikoulupaikkaan. Samalla se mahdollistaisi lapselle pehmeämpää laskua edessä olevaan muutokseen. Tutustumisen toteuttamiseen on ehdotettu eskariryhmäläisten järjestämää omaa esittelyä esikoulustaan sen käytänteistä, tiloista ja toiminnasta. Tämä toisi myös esikoululaisille erilaista sisältöä normaaliin esikoulupäivään. Lisäksi vierailua toisessa ryhmässä on nähty tärkeänä, koska se olisi tutustumista tiloihin, lapsiin ja henkilökuntaan varahoidon varalta.
Siirtymätilanteita varten on koettu tärkeänä miettiä koko kunnan yhteistä käytäntöä, kuinka ne kannattaisi hoitaa. Olisiko syytä käydä keskustelu lapsesta aina siirryttäessä ryhmästä toiseen vai olisiko se edes mahdollista resurssien puitteissa? Olisiko syytä miettiä jonkinmoista koko varhaiskasvatuksen yhteistä "kaavaketta", johon kirjattaisiin tiedot, tavat ja tottumukset ongelmineen ja sujuvine tilanteineen vasua kattavammin kustakin lapsesta erikseen. Pieni kertomus lapsesta tomijana ja tuntevana yksilönä eri tilanteissa. Siirtymätilanteisiin koetaan tärkeänä liittää mukaan myös vanhempien/huoltajien näkemys lapsesta.
Pääskysten henk.kunta pohti päiväkodin arvoja ja nämä muutamat haluttaisiin nostaa esiin meidän päiväkodissa:
- LEIKKI
-ajan varaaminen pitkäkestoiselle leikille..tämä tuli esiin myös lapsille tehdyssä kyselyssä ( mu-kavinta päiväkodissa on leikki ja sitä haluttiin enemmän)
-leikin ideat ja juonet lähtöisin lapsilta, lapsilähtöisyys...toki toisinaan voi käyttää myös leikin-
valintataulua
- leikkirauha, miten sen meidän tiloissa pystyisi takaamaan? Osastojen tilat ei oikein mahdol-
lista leikkiä pienissä ryhmissä, pysyviä leikkipisteitä jne...
- haasteensa leikin kehittämiselle tuo meidän hyvin puutteellinen leikkivälineistö!! Meiltä puut-
tuu (tai on hyvin vähäistä) perusleikkivälineistöä; keittiöleikki välineet, nukkeja, nukenvaat-
teita, rakentelusarjoja...listasta tulisi aika pitkä
- TURVALLISUUS JA RAJAT
-syli ja lapsen koskettaminen, silmiin katsominen, lapsen eteen/viereen kyykisty-minen
- yhteistyö osastojen välillä..turvallisuutta taloon tuo se, että tunnemme talon
lapset ja lapset oppii tuntemaan parhaiten olemalla heidän kanssaan, henk.-
kunnan "kiertopäivä" kuukausiohjelmaan
- TEHOSTETUN/ERITYISEN TUEN TARPEESSA OLEVAT LAPSET
- Vasun perusteissa lukee näin: "Kunnan käytettävissä tulee olla varh. kas-vatuksessa tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja"
- tähän liittyy myös vasu perusteissa mainittu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus,
tällä hetkellä erityisen tuen tarvitsijat ( ainakaan jokainen) eivät saa heille kuu-
vaa kuntouttavaa toimintaa päiväkodissa
Näitä pohti Pääskysten naiset pikaisesti muun työn teon lomassa lasten pyöriessä
ympärillä.
-LAPSUUDEN ITSEISARVO:
lapsen etu ensin, oikeus kasvaa ja oppia omana itsenään ja omassa aikataulussaan,omilla kyvyillään ja taidoilllaan
-KUNNIOITUS: toimii vastavuoroisesti arjessa, alla olevilla akseleilla
Kasvattaja-lapsi
kasvattaja-vanhemmat/huoltajat
kasvattaja-kasvattaja
Tällaisia asioita pohti Maarit, Satu ja Tiina Peukaloisista
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin