Tiistaina vietimme laskiaista pihalla. Saimme kavereiksemme Suvin hoitolapsineen. Etukäteen oli sovittu pian nelivuotiaani kanssa, että ainakin 10 kertaa kokeillaan miten liukurilla mennään. Hän sanoi aina numeron jokaisen laskun jälkeen. Hyvin luisti liukurit ja minäkin innostuin laskemaan pari kertaa mäkeä huimaa vauhtia! Myöhemmin syötiin hernekeittoa ja laskiaispullaa.
Tällä viikolla on ollut upeita auringonpaisteisia päiviä ja huomasimme miten aurinko jo vähän lämmitti nenänpäitä. Perjantaina resurssi-Mia oli kanssamme ja tapasimme porukalla Suvin ja Merjankin.

Leikimme pitkästä aikaa ruokatarvikkeilla ja astioilla kivoja kokkausleikkejä ja siinä samalla lauloimme aiheeseen sopivia lauluja: Peruna on pyöreä, Popsi popsi porkkanaa ja Leipuri Hiiva. Kyselin leikin ohessa ruokatoiveita tuleville päiville ja viikoille. Toiveissa oli tomaatti, paistettu muna ja kakku. Muita toiveita ei juolahtanut sillä kertaa mieleen.

Askartelimme liikuntaleikkejä varten häntäpallot. Talouspaperirullat jokainen koristeli tussilla haluamillaan väreillä ja kuvioilla. Otimme välineet heti käyttöön ja keksittiin eri tapoja niiden käytölle. Aika monta tapaa niitä onkin.

Uutena toimintana meillä on taidekortit, niihin tutustuminen. Ensimmäisenä korttina otimme Pekka Halosen vuonna 1923 maalaaman kuvan nimeltä Talvimaisema Kinahmista. Katselimme tarkasti kuvaa ja näiden korttien toisella puolella on kysymyksiä lapsille ja muutamia tehtäväideoita. Talvimaiseman tehtävänä oli tietenkin jotain lumeen liittyvää. Ulkoilun jälkeen toimme jokaiselle lumikökkäreen sisään ja maalattiin ne vesiväreillä. Niistä tuli upeita taideteoksia! Päiväunien jälkeen tutkittiin minkä väristä vettä oli jäänyt sulaneista kökkäreistä jäljelle. Mitä väriä kukin oli käyttänyt eniten? Yhdessä astiassa oli ruskeaa kun kaakao, toisessa punajuuren väristä ja kolmannessa vihreää väriä, josta tuli mieleen kesäinen nurmikko.

Olemme jatkaneet kesken jääneitä kirjoja: Essin ja Paavon tarinapuu
 Muumien tarinoita
 Pikku Karhun tarinoita
Lukulumon kirjoja noiden lisäksi. Sieltä on löytynyt lorukirja, johon lapset haluavat palata aina uudestaan. Loruttelu onkin meillä ihan jokapäiväistä huvia. Se saa aina lapset nauramaan. Loruissa on taikaa!