Kurssityöt
Ryhmätöiden esitysten arviointilomake
Ryhmätöiden ohjeistus
Ryhmätöiden tavoitteena on tutustua entisaikoina ruoantuotannossa ja ruoanvalmistuksessa käytettyihin esineisiin, esineiden rooliin valmistusprosessissa sekä ruoanvalmistuksen kemiaan.
Voitte käyttää valmiiksi koottua listaa nettilähteistä ja kirjoista olevia otteita, mutta myös etsiä itse vapaasti lisää tietoa. Merkitkää kaikki lähteet näkyviin posterissa ja tarkistakaa myös kuvien käyttöoikeudet. Lähteeseen viitataan tietyllä tavalla, tutustu erilliseen ohjeeseen aiheesta.
1. Jako 2–4 henkilön ryhmiin.
2. Valitkaa museovierailun yhteydessä museonäyttelyistä ruoantuotantoon tai ruoanvalmistukseen liittyvä esine. Aiheita, joihin esineet voivat esimerkiksi liittyä ovat:
- juuston valmistus
- voin valmistus
- maidon käsittely (piimän valmistus)
- leipätaikina/leipominen
- olut
- erilaiset säilöntätavat
- imellyttäminen
- AIV-rehu
3. Perehtykää kirja- ja nettiaineiston perusteella
a) entisajan ruoanvalmistusprosessiin (esim. juustonvalmistus), jossa esinettä on käytetty SEKÄ esineen rooliin kyseisessä ruoanvalmistusprosessissa ja siihen, näkyykö tämä rooli jotenkin esineen ulkomuodossa (esim. pitikö esineen olla tietyn muotoinen, kokoinen tai jostain tietystä materiaalista valmistettu, jotta ruoan valmistus onnistui)
b) miten vastaava vaihe valmistuksessa nykyään toteutetaan
c) niihin kemiallisiin prosesseihin, jotka esineen käyttö tai kyseinen valmistusvaihe sai aikaan ja jotka tarvitaan, jotta kyseisen ruoan (esim. juuston) valmistus on mahdollista
4. Laatikaa aineiston pohjalta kirjallinen esitys muulle ryhmälle, johon sisältyy
- kuvaus esineestä
- kuvaus ruoanvalmistusprosessista ennen ja nyt
- nimetkää ruoanvalmistusprosessin vaiheet ja käytetyt välineet
- lyhyt selkeä kuvaus valmistusprosessiin liittyvästä kemiallisesta tapahtumasta (valitaan yksi)
- esitysmuotona PowerPoint tai LibreOffice Draw
5. Suullinen esitys
- opettakaa ryhmätyönne sisältö muulle ryhmälle suullisesti (ei vain kirjallinen esitys luettuna sanasta sanaan)
- tarkemmat ohjeet oikeassa sivupalkissa
Alla yleisiä ohjeita kirjallisen esityksen laatimiseen sekä lähteiden, kuvatietojen ja tekijöiden merkitsemiin. Kaikki ohjeet kootusti myös tässä liitteenä:
Voitte käyttää valmiiksi koottua listaa nettilähteistä ja kirjoista olevia otteita, mutta myös etsiä itse vapaasti lisää tietoa. Merkitkää kaikki lähteet näkyviin posterissa ja tarkistakaa myös kuvien käyttöoikeudet. Lähteeseen viitataan tietyllä tavalla, tutustu erilliseen ohjeeseen aiheesta.
1. Jako 2–4 henkilön ryhmiin.
2. Valitkaa museovierailun yhteydessä museonäyttelyistä ruoantuotantoon tai ruoanvalmistukseen liittyvä esine. Aiheita, joihin esineet voivat esimerkiksi liittyä ovat:
- juuston valmistus
- voin valmistus
- maidon käsittely (piimän valmistus)
- leipätaikina/leipominen
- olut
- erilaiset säilöntätavat
- imellyttäminen
- AIV-rehu
3. Perehtykää kirja- ja nettiaineiston perusteella
a) entisajan ruoanvalmistusprosessiin (esim. juustonvalmistus), jossa esinettä on käytetty SEKÄ esineen rooliin kyseisessä ruoanvalmistusprosessissa ja siihen, näkyykö tämä rooli jotenkin esineen ulkomuodossa (esim. pitikö esineen olla tietyn muotoinen, kokoinen tai jostain tietystä materiaalista valmistettu, jotta ruoan valmistus onnistui)
b) miten vastaava vaihe valmistuksessa nykyään toteutetaan
c) niihin kemiallisiin prosesseihin, jotka esineen käyttö tai kyseinen valmistusvaihe sai aikaan ja jotka tarvitaan, jotta kyseisen ruoan (esim. juuston) valmistus on mahdollista
4. Laatikaa aineiston pohjalta kirjallinen esitys muulle ryhmälle, johon sisältyy
- kuvaus esineestä
- kuvaus ruoanvalmistusprosessista ennen ja nyt
- nimetkää ruoanvalmistusprosessin vaiheet ja käytetyt välineet
- lyhyt selkeä kuvaus valmistusprosessiin liittyvästä kemiallisesta tapahtumasta (valitaan yksi)
- esitysmuotona PowerPoint tai LibreOffice Draw
5. Suullinen esitys
- opettakaa ryhmätyönne sisältö muulle ryhmälle suullisesti (ei vain kirjallinen esitys luettuna sanasta sanaan)
- tarkemmat ohjeet oikeassa sivupalkissa
Alla yleisiä ohjeita kirjallisen esityksen laatimiseen sekä lähteiden, kuvatietojen ja tekijöiden merkitsemiin. Kaikki ohjeet kootusti myös tässä liitteenä:
Liitteet:
Kirjallinen esitys: Lähdetietojen merkitseminen
- merkitkää esitykseen loppuun omalle erilliselle sivulle tiedot käyttämistänne lähteistä ja kuvista
- tätä työtä helpottaa, jos jo muistiinpanoja tehdessä merkitsee, mistä lähteestä tieto on poimittu, tai alkaa alusta asti kokoamaan listaa lähteistä, joita käyttää
- lähdeluettelon otsikoksi ”Lähteet”
- merkitkää lähteet allekkain niin, että jokainen uusi lähdetieto alkaa omalta riviltään
- järjestäkää lähteet aakkosjärjestykseen joko (ensimmäisen kirjoittajan) tai nettisivuston nimen perusteella
Kirjat
- kirjaa koskevat lähdetiedot merkitään seuraavasti: Kirjoittajan etunimi ja sukunimi (tai jos kirjoittajia on useampia mainitaan kaikki kirjoittajat): Teoksen koko nimi. Kustantaja, Kustannuspaikka, Julkaisuvuosi.
- esim. Anu Hopia: Kemiaa keittiössä. Kustannusosakeyhtiön Nemo, Helsinki, 2008.
- esim. Arja Hopsu-Neuvonen & Kaisa Härmälä: Kotisäilöjän kirja. Marttaliitto ry, Helsinki, 2010.
- Peda.netissä annettujen kirjalähteiden kohdalla lähdemerkintä on annettu valmiina
- jos et ole varma esimerkiksi kustantajasta tai kustannuspaikasta, tiedon löytää helposti hakemalla kirjan tiedot kirjaston tietokannasta
Lehtiartikkelit ja blogikirjoitukset
- lehtiartikkelia tai blogikirjoitusta koskevat lähdetiedot merkitään seuraavasti: Kirjoittajan etunimi ja sukunimi (tai jos kirjoittajia on useampia mainitaan kaikki kirjoittajat): Artikkelin/blogikirjoituksen otsikko. Lehden tai muun julkaisupaikan kuten blogin nimi, julkaisupäivämäärä tai lehden numero ja vuosi, mahdollinen blogikirjoituksen osoite.
- Internet-lähteitä koskevat lähdetiedot merkitään seuraavasti: Sivuston nimi, käytetyn alasivun nimi/otsikko, nettiosoite
Lähteet
Anu Hopia: Kemiaa keittiössä. Kustannusosakeyhtiön Nemo, Helsinki, 2008.
Anu Hopia: Munajuuston kemiaa. Molekyyligastronomia-blogi, 12.4.2020, https://molekyyligastronomia.fi/munajuuston-kemiaa/
Arja Hopsu-Neuvonen & Kaisa Härmälä: Kotisäilöjän kirja. Marttaliitto ry, Helsinki, 2010.
Heidi Kalmari: Ruokaa pöytiin sisulla ja sydämellä. Pirkka, 5/2020.
Ruokatieto, Viljatuotteet, https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/elintarviketeollisuus/elintarvikkeiden-valmistus/viljatuotteet
The Courtyard Dairy, Rennet in cheese – the science: how does rennet work?, https://www.thecourtyarddairy.co.uk/blog/cheese-musings-and-tips/rennet-in-cheese-the-science-how-rennet-works/
Matti Tuominen: Yhä useampi pulla tai leivos on kotimainen – osuus kasvanut jo yli 75 prosenttiin. Maaseudun tulevaisuus, 13.5.2020.
- tätä työtä helpottaa, jos jo muistiinpanoja tehdessä merkitsee, mistä lähteestä tieto on poimittu, tai alkaa alusta asti kokoamaan listaa lähteistä, joita käyttää
- lähdeluettelon otsikoksi ”Lähteet”
- merkitkää lähteet allekkain niin, että jokainen uusi lähdetieto alkaa omalta riviltään
- järjestäkää lähteet aakkosjärjestykseen joko (ensimmäisen kirjoittajan) tai nettisivuston nimen perusteella
Kirjat
- kirjaa koskevat lähdetiedot merkitään seuraavasti: Kirjoittajan etunimi ja sukunimi (tai jos kirjoittajia on useampia mainitaan kaikki kirjoittajat): Teoksen koko nimi. Kustantaja, Kustannuspaikka, Julkaisuvuosi.
- esim. Anu Hopia: Kemiaa keittiössä. Kustannusosakeyhtiön Nemo, Helsinki, 2008.
- esim. Arja Hopsu-Neuvonen & Kaisa Härmälä: Kotisäilöjän kirja. Marttaliitto ry, Helsinki, 2010.
- Peda.netissä annettujen kirjalähteiden kohdalla lähdemerkintä on annettu valmiina
- jos et ole varma esimerkiksi kustantajasta tai kustannuspaikasta, tiedon löytää helposti hakemalla kirjan tiedot kirjaston tietokannasta
Lehtiartikkelit ja blogikirjoitukset
- lehtiartikkelia tai blogikirjoitusta koskevat lähdetiedot merkitään seuraavasti: Kirjoittajan etunimi ja sukunimi (tai jos kirjoittajia on useampia mainitaan kaikki kirjoittajat): Artikkelin/blogikirjoituksen otsikko. Lehden tai muun julkaisupaikan kuten blogin nimi, julkaisupäivämäärä tai lehden numero ja vuosi, mahdollinen blogikirjoituksen osoite.
- esim. Heidi Kalmari: Ruokaa pöytiin sisulla ja sydämellä. Pirkka, 5/2020.
- esim. Matti Tuominen: Yhä useampi pulla tai leivos on kotimainen – osuus kasvanut jo yli 75 prosenttiin. Maaseudun tulevaisuus, 13.5.2020.
- tämä pätee myös artikkeleihin, jotka on julkaistu lehtien nettisivuilla
- esim. Anu Hopia: Munajuuston kemiaa. Molekyyligastronomia-blogi, 12.4.2020, https://molekyyligastronomia.fi/munajuuston-kemiaa/
- Internet-lähteitä koskevat lähdetiedot merkitään seuraavasti: Sivuston nimi, käytetyn alasivun nimi/otsikko, nettiosoite
- esim. Ruokatieto, Viljatuotteet, https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/elintarviketeollisuus/elintarvikkeiden-valmistus/viljatuotteet
- esim. The Courtyard Dairy, Rennet in cheese – the science: how does rennet work?, https://www.thecourtyarddairy.co.uk/blog/cheese-musings-and-tips/rennet-in-cheese-the-science-how-rennet-works/
Lähteet
Anu Hopia: Kemiaa keittiössä. Kustannusosakeyhtiön Nemo, Helsinki, 2008.
Anu Hopia: Munajuuston kemiaa. Molekyyligastronomia-blogi, 12.4.2020, https://molekyyligastronomia.fi/munajuuston-kemiaa/
Arja Hopsu-Neuvonen & Kaisa Härmälä: Kotisäilöjän kirja. Marttaliitto ry, Helsinki, 2010.
Heidi Kalmari: Ruokaa pöytiin sisulla ja sydämellä. Pirkka, 5/2020.
Ruokatieto, Viljatuotteet, https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/elintarviketeollisuus/elintarvikkeiden-valmistus/viljatuotteet
The Courtyard Dairy, Rennet in cheese – the science: how does rennet work?, https://www.thecourtyarddairy.co.uk/blog/cheese-musings-and-tips/rennet-in-cheese-the-science-how-rennet-works/
Matti Tuominen: Yhä useampi pulla tai leivos on kotimainen – osuus kasvanut jo yli 75 prosenttiin. Maaseudun tulevaisuus, 13.5.2020.
Kirjallinen esitys: Kuvatietojen merkitseminen
- kuvatietojen otsikoksi ”Kuvat”
- merkitkää kuvalähteet allekkain niin, että jokainen uusi lähdetieto alkaa omalta riviltään
- numeroikaa kuvalähteet siinä järjestyksessä kuin kuvat esiintyvät esityksessä (ensimmäisenä esityksessä näkyvä kuva on nro 1., toisena näkyvä kuva nro 2. jne.)
- kuvia koskevat lähdetiedot merkitään seuraavasti: Kuvaajan nimi (jos tiedossa), kuvan omistavan organisaation nimi tai nettisivuston nimi, mahdollinen lisenssikoodi, mahdollisen nettisivun osoite
Esimerkki kuvatietoluettelosta:
Kuvat
1. Suomen maatalousmuseo Sarka
2. Aarne Pietinen Oy, Museovirasto, CC BY 4.0, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:20573
3. Flavio Piacenza, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Masa_fermentando.JPG
- merkitkää kuvalähteet allekkain niin, että jokainen uusi lähdetieto alkaa omalta riviltään
- numeroikaa kuvalähteet siinä järjestyksessä kuin kuvat esiintyvät esityksessä (ensimmäisenä esityksessä näkyvä kuva on nro 1., toisena näkyvä kuva nro 2. jne.)
- kuvia koskevat lähdetiedot merkitään seuraavasti: Kuvaajan nimi (jos tiedossa), kuvan omistavan organisaation nimi tai nettisivuston nimi, mahdollinen lisenssikoodi, mahdollisen nettisivun osoite
- esim. Aarne Pietinen Oy, Museovirasto, CC BY 4.0, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:20573
- esim. Flavio Piacenza, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Masa_fermentando.JPG
Esimerkki kuvatietoluettelosta:
Kuvat
1. Suomen maatalousmuseo Sarka
2. Aarne Pietinen Oy, Museovirasto, CC BY 4.0, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:20573
3. Flavio Piacenza, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Masa_fermentando.JPG
Kirjallinen esitys: Ryhmän tietojen merkitseminen
- merkitkää esitykseen loppuun omat nimenne sekä kurssin ja koulun nimi
- esim. :
Tekijät: Kiira Kirnu, Lasse Leipä ja Maija Maito / Terveellinen ja turvallinen elintarvike -kurssi / Novida-lukio Loimaa.