Psykologia

Psykologia oppiaineena

Psykologian opiskelu edellyttää halua ja kykyä tarkkailla itseään ja muiden ihmisten toimintaa, sekä intoa oppia ymmärtämään niiden taustalla olevia tekijöitä. Opiskelun aiheet nousevat arkipäivästä, mutta niiden syvälliseen ymmärtämiseen tarvitaan psykologisia tietoa ja erilaisia teorioita, joihin tutustumme eri kursseilla.

Psykologiassa on yksi pakollinen kurssi (PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen), jonka tavoitteena on tutustua psykologiaan tieteenä, sekä ymmärtää sen kautta erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Ensimmäisellä kurssilla tutustutaan myös oppimisen psykologiaan, mm. opiskelutekniikoihin ja muistin toimintaan. Tarkoituksena on, että opiskelija oppii ohjaamaan omaa oppimistaan ja valmentautuu siten myös myöhempää jatko-opiskelua varten.

Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä

Valtakunnallisia syventäviä kursseja ovat:

PS 2 Kehittyvä ihminen
PS 3 Tietoa käsittelevä ihminen
PS 4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys
PS 5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen

Koulukohtaisia syventäviä kursseja ovat:

PS 6 Positiivinen psykologia
PS 7 Psykologian kertauskurssi - Yo-kirjoituksiin valmentava
PS 8 Henkisen ja fyysisen ensiavun kurssi

Reaalivastauksen ohje

Työvaiheet

1. Tutki ensin tehtävänanto: mitä tehtävässä pyydetään tekemään? Huomaa myös tehtävänannon rajaukset (esim. "suomalainen nuori" ei vaadi jokaisen ikävaiheen käsittelyä).

2. Tee miellekartta tai sanalista suunnittelun pohjaksi. Mieti myös, mitä käsitteitä käytät vastauksessasi.

3. Jos tehtävään liittyy aineisto, hyödynnä sitä perusteellisesti:

"Kuten taulukosta käy ilmi, - - ."
"Kuvasta näkyy, että -- .Taustalla on --."
"Kuva osoittaa, että - . "
"Kirjoittaja korostaa erityisesti -- . Tämä poikkeaa toisen tekstin näkemyksestä siinä, että --."

4. Suunnittele vastauksen rakenne.
Aloitus:
Määrittele tehtävänannon kannalta tärkeät seikat.
Käsittely: Rakenna varsinainen vastausosa tehtävänannon vaatimalla tavalla, kappale kappaleelta.
Lopetus: Kokoa pääajatukset yhteenvedoksi. Vältä kuitenkin turhaa toistoa. Voit esim. pohtia ilmiön
tulevaisuuden näkökohtia.

5. Tarkista kieli.

Muista,että hyvä vastaus on perusteellinen ja looginen. Kiitettävä yo-kokeen reaalivastaus on usein keskimäärin kolme sivua pitkä (suuret ruudut).

Omat mielipiteet saattavat nostaa vastauksen arvoa (riippuu tehtävänannosta!), mutta useimmiten näin ei ole. Mielipiteet on aina perusteltava asiatiedon avulla.


Käskytys tai kysymys Mitä pitää tehdä?
Esittele/tarkastele/
kuvaile/selosta
Kerro kohteena olevasta ilmiöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tuo esiin sekä teoriaa että käytännön sovellutuksia ja esimerkkejä.
Selitä Kerro, miten ilmiö toimii ja etenee, älä selitä pelkkiä faktoja. Olennaista on prosessien ja mekanismien kuvaus.
Pohdi/tulkitse Käsittele ilmiötä omakohtaisesti ja kehittelevästi. Vastaukselta edellytetään perustelemista, argumentointia.
Perustele Tuo esiin tutkimustuloksia, teorioita ja/tai omia kokemuksia ja havaintoja, joilla osoitat ilmiön paikkansapitävyyden.
Arvioi Tutki kohteena olevaa ilmiötä nostaen esiin esim. sen hyviä tai huonoja puolia, luotettavuutta tai epäluotettavuutta. Perustele.
Vertaile Tutki kahta ilmiötä rinnakkain ja tee niistä yhteenveto (ks. vertailevan tekstin kirjoittaminen).
Miten tutkisit Tee tutkimussuunnitelma: ongelmat => menetelmät (osanottajat, aineiston hankkiminen ja analyysi, tutkimusasetelman kuvaaminen) => odotetut tulokset ja niiden merkitys (suhde aiempaan tutkimukseen).

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä