Limut -22

Sekä artikkelissa että luennolla esiteltiin monia oppilaita aktivoivia opiskelutapoja. Opiskelutavat eivät aktivoineet oppilaita pelkästään toiminnallisesti vaan toivat esille oppilaiden ajattelun taitojen oppimista ja aktivoimista. Opiskelutavat erosivat merkittävästi siitä, millaista historianopetusta olen itse saanut koulussa. Nippelitietojen ja faktana opitun tiedon sijasta artikkeli ja luento esittelivät elämyksellisiä, pelillisiä sekä tutkivaan oppimiseen painottuvia oppimisen tapoja, joita en ole itse päässyt kokemaan historian tunneilla. Aktiiviset, draamaan, pelillisyyteen tai eläytymiseen pohjaavat opiskelutavat vaikuttivat todella innostavilta ja ne myös sopivat hienosti yhteen opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa.  

Artikkelissa ja luennolla esiteltyjä historiallisia ajattelutaitoja ovat esimerkiksi kriittinen ajattelu, historiallinen empatia sekä syy-seuraussuhteiden hahmottaminen. Lisäksi esille tuli ongelmanratkaisutaitoja sekä historiallisen tutkimuksen demonstrointia. Esimerkeissä tulee esille erilaisten tulkintojen ja näkökulmien huomioonottaminen opetuksessa aktiivisen lähestymistavan kautta. Tietoa ei siis jaeta oppilaille faktatyylisesti, vaan oppilaat pääsevät oppimaan menneisyyden tapahtumista ja tilanteista aktiivisesti tarkastellen erilaisia näkökulmia.  

Jotta opettajan olisi mahdollista toteuttaa artikkelissa ja luennolla esitettyjen toiminnallisten työskentelytapojen avulla historiaa, tarvitaan paljon heittäytymiskykyä ja kykyä poistua mukavuusalueelta. Opettajalta vaaditaan myös paljon luovuutta ja työaikaa toiminnallisen toteutuksen suunnittelemiseen. Kuten opettajajohtoisessa opetuksessa, myös toiminnallisessa oppilaslähtöisessä opetuksessa opettajalla täytyy olla riittävä tietämys opetettavasta aiheesta. Toteutuksen suunnitteluun täytyy varata enemmän aikaa kuin luentotyyliseen opetusmalliin. Onneksi myös valmiita malleja löytyy, joita on mahdollista soveltaa erilaisiin tehtäviin.