Kaisu Kundt
EP-POM1
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Luennon ja artikkelin opetustavat kuulostivat sellaisilta, että ne aidosti herättävät oppilaiden mielenkiinnon ja osallistavat tutkimaan historiallisia ilmiöitä aktiivisesti. Oppilaan rooli on aktiivinen, tutkiva ja pohtiva. Kun oppilaat ovat itse aktiivisesti mukana, asiakokonaisuudet jäävät varmasti paremmin mieleen. Erityisesti ajatus eläymisestä historiallisiin tapahtumiin valituista näkökulmista tai mysteeritehtävätyyppiset harjoitukset kuulostivat hauskoilta tavoilta opetella historiaa tutkivan oppimisen kautta. Tämän tyyppiset tavat opiskella ja opettaa historiaa poikkeavat suuresti omasta kouluajastani. Meillä oppitunnit olivat supisuomalaiseen tapaan opettajan vetämiä, oppikirjaan tiukasti nojaavia tietojen opettelutuokioita. Richardin kertomus omista palautteistaan eri oppiaineiden tunneilla oli mielestäni varsin kuvaava esimerkki siitä, miten voimakkaasti oppilaat reagoivat mielekkääseen opetukseen omalla käytöksellään ja panostuksellaan tehtävien tekemisessä. Kun opiskelu on mieluista, mielikuva oppiainetta kohtaan muodostuu hyvin positiiviseksi ja sen eteen jaksetaan ponnistella.
- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Historiallisen tiedon luonnetta ei omana kouluaikanani juurikaan pohdittu, vaan mielikuvissani historian tapahtumat esitettiin faktoina. Esimerkeissä lähdetään liikkeelle pohjustamalla aihetta ennakkotietämystä kartoittamalla, omia mielipiteitä ja käsityksiä puntaroimalla, oletuksia tekemällä ja näkemystä matkan varrella muokkaamalla sitä mukaan, kun uutta tietoa on saatavilla. Kun oppilaita sitoutetaan ajattelemaan kriittisesti, muodostamaan mielipiteitä ja pohtimaan asioita eri näkökulmista sekä perustelemaan näkökantoja, sisältökin jää paremmin mieleen. Eläytymällä voidaan ymmärtää paremmin tiettynä aikana eläneiden käsityksiä ja motiiveja, syy-seuraussuhteita ja heijastuksia myöhempiin aikoihin. Muistijälki on varmasti vahvempi.
- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Uuden tavan opettelu vaatii varmasti opettajalta omaa kiinnostusta ja halua käyttää aikaa oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun siten, että ne varmasti toimivat käytännössä. Historiatehtävien tekeminen edellyttää opettajalta myös hyvän kokonaiskuvan hallintaa tietystä aihepiiristä. Tutusta ja turvallisesta oppikirjaopetuksesta on kyettävä irtaantumaan ainakin jossain määrin tai käyttämään oppikirjaa taustatietona. Opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen opetus ei kuitenkaan edellytä tietyn kirjasarjan kappaleiden läpikäymistä perinteiseen tapaan, vaan rohkeus kokeilla uutta voi innostaa sekä opettajan että oppilaat aivan uudenlaisen oppimisen pariin.
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Luennon ja artikkelin opetustavat kuulostivat sellaisilta, että ne aidosti herättävät oppilaiden mielenkiinnon ja osallistavat tutkimaan historiallisia ilmiöitä aktiivisesti. Oppilaan rooli on aktiivinen, tutkiva ja pohtiva. Kun oppilaat ovat itse aktiivisesti mukana, asiakokonaisuudet jäävät varmasti paremmin mieleen. Erityisesti ajatus eläymisestä historiallisiin tapahtumiin valituista näkökulmista tai mysteeritehtävätyyppiset harjoitukset kuulostivat hauskoilta tavoilta opetella historiaa tutkivan oppimisen kautta. Tämän tyyppiset tavat opiskella ja opettaa historiaa poikkeavat suuresti omasta kouluajastani. Meillä oppitunnit olivat supisuomalaiseen tapaan opettajan vetämiä, oppikirjaan tiukasti nojaavia tietojen opettelutuokioita. Richardin kertomus omista palautteistaan eri oppiaineiden tunneilla oli mielestäni varsin kuvaava esimerkki siitä, miten voimakkaasti oppilaat reagoivat mielekkääseen opetukseen omalla käytöksellään ja panostuksellaan tehtävien tekemisessä. Kun opiskelu on mieluista, mielikuva oppiainetta kohtaan muodostuu hyvin positiiviseksi ja sen eteen jaksetaan ponnistella.
- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Historiallisen tiedon luonnetta ei omana kouluaikanani juurikaan pohdittu, vaan mielikuvissani historian tapahtumat esitettiin faktoina. Esimerkeissä lähdetään liikkeelle pohjustamalla aihetta ennakkotietämystä kartoittamalla, omia mielipiteitä ja käsityksiä puntaroimalla, oletuksia tekemällä ja näkemystä matkan varrella muokkaamalla sitä mukaan, kun uutta tietoa on saatavilla. Kun oppilaita sitoutetaan ajattelemaan kriittisesti, muodostamaan mielipiteitä ja pohtimaan asioita eri näkökulmista sekä perustelemaan näkökantoja, sisältökin jää paremmin mieleen. Eläytymällä voidaan ymmärtää paremmin tiettynä aikana eläneiden käsityksiä ja motiiveja, syy-seuraussuhteita ja heijastuksia myöhempiin aikoihin. Muistijälki on varmasti vahvempi.
- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Uuden tavan opettelu vaatii varmasti opettajalta omaa kiinnostusta ja halua käyttää aikaa oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun siten, että ne varmasti toimivat käytännössä. Historiatehtävien tekeminen edellyttää opettajalta myös hyvän kokonaiskuvan hallintaa tietystä aihepiiristä. Tutusta ja turvallisesta oppikirjaopetuksesta on kyettävä irtaantumaan ainakin jossain määrin tai käyttämään oppikirjaa taustatietona. Opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen opetus ei kuitenkaan edellytä tietyn kirjasarjan kappaleiden läpikäymistä perinteiseen tapaan, vaan rohkeus kokeilla uutta voi innostaa sekä opettajan että oppilaat aivan uudenlaisen oppimisen pariin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.