Opetuksen tavoitteet

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija • kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä • osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa • hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten • kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa • parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä • tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita • perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa) • havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta • oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa • oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.

Suositus kurssien suoritusjärjestykseksi

Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi S210 suoritetaan lukio-opintojen päätteeksi ennen ylioppilaskirjoituksia. Kurssien itsenäistä suorittamista ei suositella.

Arviointi

Kaikki suomi toisena kielenä -kurssit arvioidaan asteikolla 4–10. Kaikkien kurssien arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon eri osa-alueita kurssien sisällöissä määritetyllä tavalla. Näitä osa-alueita ovat lukeminen, kirjallisuus ja sanasto; kirjoittaminen; rakenteet ja kielitieto sekä puheviestintä ja vuorovaikutustaidot.

Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.