2. Teoriaa ja taustatietoa opettajalle: Ruokahävikki


Yle Areena: Ruokahävikillä suuri vaikutus ilmastoon 13.8.2019

https://areena.yle.fi/1-50250380 


Kalvosarja ruokahävikistä: http://www.saasyoda.fi/sites/default/files/Ruokah%C3%A4vikki_kalvosarja_0.pdf

Ruokahävikki on ihmisten pois heittämää ruokaa tai raaka-ainetta, jonka olisi voinut käyttää ennen sen pilaantumista ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokah%C3%A4vikki ). Ruokahävikki on ruokaa, joka olisi ollut syömäkelpoista, mutta jostain syystä se laitetaan roskiin tai biojätteeseen. Koko maailmassa kaikesta tuotetusta ruuasta noin 30% joutuu hävikkiin. Vastaavasti Suomessa syömäkelpoisesta ruuasta hävikkiin menee koko elintarvikeketjussa 10-15%. Eniten hävikkiruokaa syntyy kotitalouksissa. (http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa ). Suomessa kotitalouksissa hävikkiruokaa syntyy arviolta noin 120-160 miljoonaa kiloa mikä tarkoittaa noin 20-25 kiloa yhtä ihmistä kohden vuodessa. Suomessa koko ruokaketjussa eli alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupassa, ravintoloissa ja kotitalouksissa syömäkelpoinen ruokahävikki on arviolta noin 400-500 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokahävikkiä voidaan välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin, omalla viitseliäisyydellä ja valmistamalla ja säilyttämällä ruokaa toisin. Tähteitä voisi paremmin hyödyntää ja huomioida parasta ennen ja viimeisen käyttöpäivän ero. (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/#.)

Kotitalouksien ruokahävikkiä on tutkittu Suomessa erityyppisissä tutkimuksissa. Kuru-hankkeessa tutkittiin ruokahävikin määrää sekajätteessä pääkaupunkiseudulla vuosina 2011-2013. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa kuluttajien ruokahävikistä, sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä ja tavoista, joilla hävikkiä voitaisiin vähentää. Foodspill- tutkimuksessa ruokahävikkiä tutkittiin neljässä kaupungissa ja niiden ympäristöissä vuosina 2010-2012. Tutkimuksissa saatiin samankaltaisia tuloksia pois heitetyn ruuan määrässä, mutta toisistaan poikkeavia tuloksia pois heitetyn ruuan koostumuksessa. Tuloksissa näkyy käytetyn tutkimusmenetelmän vaikutus. Foodspill- tutkimuksessa ( Hartikainen ym. 2010-2012) suurin osa pois heitetystä ruuasta oli nopeasti pilaantuvaa tuoreruokaa ja ruuanlaitosta ja ruokailusta ylijäänyttä ruokaa. Pois heitettiin eniten vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää, hedelmiä ja marjoja. Kuru-tutkimuksessa (Silvennoinen ym. 2011-2013) eniten pois heitettiin valmisruokia, leivonnaisia, makeisia ja snack-tuotteita.. Molemmissa tutkimuksissa vihannesten ja perunoiden pois heitetty määrä oli suuri. YTV-päiväkirjatutkimuksessa (Tarvainen 2009) eniten jätteeksi joutui kasviksia ja vihanneksia (27,5% pois heitetystä ruokamäärästä) ja kotona valmistettuja ruokia (26,8%) . Yksittäisistä ruokatuotteista pois heitettiin eniten leipää (11%) ja perunaa (10,6%). (Silvennoinen ym.2013, 57.)


Kuru-tutkimus vahvisti Foodspill- tutkimuksen tuloksia. Kun ruokaostokset tekee pääsääntöisesti nainen, syntyy hävikkiä enemmän kuin kotitalouksissa, joissa ruokaostokset tekee mies tai pariskunta, jolla ei ole lapsia. Myös kotitalouden koko vaikuttaa hävikkiin, asukasta kohden enemmän hävikkiä syntyy yhden hengen talouksissa, mutta kotitaloutta kohden huomattavasti enemmän lapsiperheissä. Kuru-tutkimuksessa kotitalouden tuloilla ja koulutustasolla oli vaikutusta ruokahävikkiin: hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut heittivät usein ruokaa pois. Lisäksi hävikkiin vaikutti kaupassakäynnin tiheys. Ruokahävikin tärkeimmiksi syiksi mainittiin ruuan pilaantuminen ja lautastähteet sekä liian suuri pakkauskoko. Kuluttajat, jotka eivät pitäneet ruokaa kalliina, heittivät sitä muita useammin roskiin. (Silvennoinen 2013, 57-58.)

Kuru-tutkimuksen kuluttajakyselyn mukaan viidesosa kuluttajista ostaa liikaa ruokaa. Syynä tähän on suunnittelemattomuus ja heräteostokset. Kauppaan mennään nälkäisenä, kiireisenä tai väsyneenä. Suunnitelmiin voi myös tulla muutoksia ja joskus ei muisteta, mitä ruokaa kotona jo on. Aina ei olla tietoisia siitä, mitä toinen perheenjäsen on jo ostanut tai ostetaan vain omien mieltymysten mukaan.Yhden hengen talouksissa ruokaa ostettiin liikaa isojen pakkauksien takia. (Silvennoinen 2013, 25.)

Kuluttajista 22% oli vaikeuksia tietää, milloin ruoka on mennyt käyttökelvottomaksi. Reilu neljäsosa sanoi, että ei ole saanut tarpeeksi tietoa ruokahävikistä. Mitä nuorempi henkilö oli kyseessä, sitä useammin tämä mainittiin.(Silvennoinen 2013, 5, 42.)

Yli puolet kyselyyn vastanneista kuluttajista oli sitä mieltä, että ruokahävikkiä kotona on mahdollista pienentää. Keinoina ruokahävikin vähentämiseen mainittiin helposti pilaantuvien ruokien syömistä ensin, ruuan oikeanlainen säilytys, kaupassakäynnin suunnitelmallisuus, ruuantähteiden hyödyntäminen, ruuan pakastaminen, irtomyynnistä ostaminen sekä pienempien pakkauskokojen ostaminen ja oikeanlainen annostelu varsinkin lapsiperheissä. ( Silvennoinen 2013, 35-37.)Ruokahävikin ilmastovaikutukset vuodessa henkilöä kohden laskettuna olivat noin 70 kg CO 2 -ekvivalenttia. Yhteensä eläinperäisten tuotteiden osuus ilmastovaikutuksista oli 40%.(Silvennoinen 2013, 53-54.)

Alkutuotannossa ruokahävikin syntyyn vaikuttavat luonnonolosuhteet, kasvi- ja eläintaudit sekä tuholaiset.Myös elintarvikkeiden laatuvaatimukset, tuotantoa säätelevät lait ja säädökset, markkinakanavien tukkeutuminen sekä etäisyys ja muut tuotannon kannattavuuteen liittyvät asiat vaikuttavat ruokahävikin syntyyn. Kasvituotannossa ennaltaehkäisevillä keinoilla on suuri merkitys hyvän sadon kannalta. Laadukas sato myös säilyy varastoituna paremmin ja vähentää ruokahävikkiä. Myös eläinten hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta, sillä lihan- ja maidontuotannossa eläinten sairaudet vaikuttavat tuotantoon. (Hartikainen ym. 2014, 5.)

Noin kolmannes kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy ruuasta. Ruokatuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä. Samalla aiheutuu kasvihuonepäästöjä sekä vesistöt ja maaperä rehevöityvät erilaisista päästöistä. Ruokahävikistä syntyvä hiilijalanjälki on suuri. Ruuan päätyminen jätteeksi ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti kestävää. Yksinkertaisimpia tapoja vaikuttaa elintarvikeketjun ympäristövaikutuksiin on ruokahävikin ehkäiseminen. (Silvennoinen ym. 2012.)

(https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/)

Viimeinen käyttöpäivä- merkintä on päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Parasta ennen- merkintä tarkoittaa elintarvikkeen vähimmäissäilyvyysaikaa, johon asti elintarvike pitäisi säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. ( https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/)

Lisää tietoa (katso palkki oikealla): Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon Ympäristöterveystarkastaja Piia Kepanen. Asiantuntijan haastattelu 15.8.2019 puhelimella ja vastaukset kysymyksiin saatu sähköpostilla 16.8.2019. 


Kirjallisuus:

Gustavsson, J., Cederberg, C., Sonesson, U., van Otterdijk, R. & Meybeck, A. 2011. Global food losses and food waste. [Verkkojulkaisu]. Food and agriculture organization of the united nations.: http://www.fao.org/docrep/014/mb060e/mb060e00.pdf 


Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R. & Kahiluoto, H. 2014. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. [Verkkojulkaisu]. 

 

Silvennoinen, K., Koivupuro H-K, Katajajuuri J-M, Jalkanen L., Reinikainen A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti.


Silvennoinen, K., Pinolehto, M., Korhonen, O.,Riipi, I.& Katajajuuri, J-M. 2013. Kauppakassista kaatopaikalle, ruokahävikki kotitalouksissa. Kuru 2011-2013-hankkeen loppuraportti. Verkkoaineisto.


Tietoa ruokahävikistä: Hävikkiviikko 2019. https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/

Hävikkiviikon kampanjamateriaalia: https://havikkiviikko.fi/kampanjamateriaalit/

Päiväysmerkinnät (Hävikkiviikon kampanja-materiaalia): https://havikkiviikko.fi/wp-content/uploads/2019/06/2019_Havikkiviikko_11.pdf

Näin elintarvikkeet säilyvät (Hävikkiviikon kampanja-materiaalia): https://havikkiviikko.fi/wp-content/uploads/2019/06/2019_Havikkiviikko_9.pdf


Sillanaukee, O. & Huhtanen, M. 2018. Zero waste: Jäähyväiset jätteille. Helsinki: S&S. (Ei verkkoaineistoa.)


LISÄÄ TIETOA HÄVIKISTÄ: