TE1: Hyvinvoiva ja oppiva ihminen

Sisällöt ja tavoitteet

Terveys voimavarana

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • pystyy kuvailemaan ja jäsentelemään keskeisiä ihmisen voimavaroja ja terveyttä määrittäviä tekijöitä sekä analysoimaan niiden yhteyksiä ja vaikutusmekanismeja terveyteen
  • osaa selittää erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden muodostumista ja arvioida niiden merkitystä terveydelle sekä soveltaa keskeisiä sosiaalipsykologisia malleja ja teorioita elintapojen omaksumisen selittämisessä
  • tunnistaa omiin elintapoihinsa vaikuttavia tekijöitä ja pystyy arvioimaan elintapavalintojen merkitystä omalle ja lähiympäristön terveydelle sekä antamaan perusteltuja ehdotuksia siitä, miten terveyttä edistäviä elintapoja voidaan ylläpitää ja vaarantavia ehkäistä.

Moduulin keskeiset sisällöt
Terveyden kokonaisvaltaisuus
  • terveyttä määrittävät keskeiset tekijät ja niiden vaikutusmekanismit
  • terveyttä ja elintapoja selittävät keskeiset sosiaalipsykologiset teoriat ja mallit: suunnitellun käyttäytymisen teoria, sosiaalis-kognitiivinen teoria, terveysuskomusmalli, muutosvaihemalli
  • terveyskulttuurisia ilmiöitä: terveyden arvostamisen ja käyttäytymisen välinen ristiriita, medikalisaatio ja terveyteen sairastuminen, elintapoihin puuttuminen, uskomus- eli vaihtoehtohoidot
Kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeiset perusteet
  • terveyttä edistävä ravinto, liikunta, lepo, uni sekä painonhallinta
  • seksuaalisuus, seksuaaliterveys, seksuaalioikeudet
  • mielenterveyttä suojaavat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät, stressi ja kriisit mielenterveyttä kuormittavina tekijöinä, keinoja kuormituksen hallintaan
  • opiskeluhyvinvointi

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Hyvinvointiosaamista voi vahvistaa esimerkiksi tarkastelemalla, miten uni vaikuttaa oppimiseen ja jaksamiseen sekä fyysiseen terveyteen. Oppimisen yhteydessä hyvinvointia voi käsitellä esimerkiksi tavoiteorientaatioiden ja pystyvyysuskomusten avulla. Pohditaan myös keinoja, joilla voidaan ylläpitää ja kehittää psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuten stressin hallintaa, itsemyötätuntoa, psyykkistä itsesäätelyä, optimismia (eli toiveikasta elämänasennetta) ja resilienssiä (psyykkistä joustavuutta eli palautumiskykyä, kun kohdataan vastoinkäymisiä). Opiskelijaa ohjataan tarkastelemaan ihmistä kokonaisuutena, jossa psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi nivoutuvat.

Vuorovaikutusosaaminen
Keskeisistä sisällöistä esimerkiksi oppimisen sosiaalisuus ja erilaisten oppimiskulttuurien tarkastelu edesauttavat vuorovaikutusosaamisen tavoitteiden saavuttamista. Omien vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittäminen liittyy kiinteästi opintojakson sisältöihin. Reflektiivinen ote näkyy esimerkiksi siinä, että opetuksessa korostuu opiskelijan omaan kokemusmaailmaan liittyvät esimerkit, tulkinnat ja tehtävät.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Ensimmäisen moduulin teemat vahvistavat opiskelijan monitieteistä ja luovaa osaamista. Ihmisen toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena, johon vaikuttavat biologiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Opintojakson aikana nivotaan yhteen niin biologiseen, psyykkiseen sosisaaliseen kuin kulttuurilliseenkin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Opiskelijoille tehdään näkyväksi, miten esimerkiksi liikunta, lepo ja ravinto vaikuttavat fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kokonaisuuksien hahmottaminen tukee monitieteisen ja luovan ajattelun kehittymistä. Perehtyminen oppimisen psykologiaan antaa opiskelijalle valmiuksia kehittää omia taitojaan. Oppimiseen liittyvät sisällöt, kuten oppimisstrategiat, metakognitio ja erilaiset oppimiskulttuurit, auttavat saavuttamaan monitieteisen ja luovan osaamisen tavoitteita. Moduuli luo myös hyvän pohjan ymmärtää tieteellisen tiedon ja arkitiedon sekä tieteellisen tutkimuksen periaatteita. Monitieteistä osaamista vahvistetaan esimerkiksi tarkastelemalla tieteellisen tutkimuksen prosessia sekä psykologisista tutkimuksista nostettuja esimerkkejä.

Yhteiskunnallinen osaaminen
Opiskelija osaa eritellä oppimiseen ja opiskeluhyvinvointiin liittyviä tekijöitä sekä arvioida ja kehittää sen pohjalta omaa oppimistaan ja opiskeluaan. Yhteiskunnallisen osaamisen kannalta tätä tukee keskeisistä sisällöistä esimerkiksi metakognition, tavoiteorientaatioiden ja pystyvyysuskomusten tarkastelu.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Eettistä osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi tarkastelemalla psykologisen tutkimuksen eettisiä periaatteita. Terveystiedossa eettistä osaamista voidaan vahvaistaa pohtimalla sairauden ja terveyden määritelmiä sekä terveyskulttuurin ilmiöitä kuten mediakalisaatiota.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opiskelija syventää tietojaan ja ymmärrystään omasta identiteetistään sekä lukioyhteisön ja yhteiskunnan moninaisuudesta, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Globaali- ja kulttuuriosaamisen kannalta tärkeitä näkökulmia nousee esiin tarkasteltaessa esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä.

Kurssityöt ja arviointi

TE
40 % arvosanasta: koe osiot 1-2, mutta ei kpl 3
40 % arvosanasta: Koeviikon koe osio 3-4
20 % arvosanasta: essee tehtävä
Kalenterin pitäminen. Lisäpisteitä kokeeseen.
Esseen palautus:
Palautus Katariinalle 1.11.

Aikataulu

Viikko 40
  • Aloitus
  • Kpl 1-3


Viikko 41
  • Kpl 4-6


Viikko 43
  • Kpl 6-8


Viikko 44
  • Kpl 9-11

Esseen palautus:
Palautus Katariinalle 1.11.



Viikko 45
  • Kpl 11-12
  • Koe pe 8.11. kpl 1-9


Viikko 46
  • Kpl 14-15

Viikko 47
  • Kpl 15
  • Kalenterin palautus