Selkokeskuksen tekemän arvion mukaan (2014) Suomessa on noin 430 000 - 650 000 ihmistä (8-12% Suomen väestöstä), jotka tarvitsevat selkokieltä. Tarvitsijoita ovat ihmiset, joiden on vaikea lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Heidän kielitaitonsa ei riitä arjen tilanteissa, opinnoissa ja työelämässä tai muuhun yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa.

Suuri osa alla oleviin ryhmiin kuuluvista ihmisistä tarvitsee selkokielistä viestintää tai hyötyy siitä:

• kehitysvammaiset henkilöt
• henkilöt, joilla on dysfasia, lukivaikeus, ADHD tms.
• henkilöt, joille suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli, ja jotka siksi tarvitsevat selkokieltä jossain vaiheessa kielen oppimisprosessia
• henkilöt, joilla kielitaito on heikentynyt esimerkiksi afasian tai muistisairauden vuoksi

Selkokielisestä viestinnästä hyötyy tietyissä tilanteissa jopa 20-25% väestöstä.

Suomalainen yhteiskunta perustuu yhä tiiviimmin tiedolle ja sen itsenäiselle hallinnalle ja hakutaidoille. Usein esimerkiksi erilaiset asiointiohjeet tai viranomaistekstit ovat monimutkaista tai hidasta luettavaa lähes kenelle vaan. Selkokielisestä versiosta voi olla silloin hyötyä kaikille.

Selkokielen tarvitsijoiden määrä kasvaa Suomessa

• Ikääntyviä ihmisiä on yhä enemmän ja samalla yhä useammalla ihmisellä on esimerkiksi muistisairaus.
• Maahanmuuttajien määrä kasvaa eli yhä useamman suomalaisen äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
• Erityisoppilaiden määrä kasvaa. Monilla heistä on kielellisiä vaikeuksia.

LINKKEJÄ
Yle-uutinen siitä, miten monien suomalaisten aikuisten lukutaito on nykytarpeeseen nähden riittämätön
Yle-uutinen vuoden 2015 pakolaisnaiseksi valitusta Theresa Ngouthista: miksi uuden kotimaan kielen oppiminen on tärkeää?