Maantieto

Svenskfinland och svenskspråkiga ortnamn

Oletko kenties ajanut autolla jossain päin Suomea ja huomannut, että tiekylteissä ylimmäisenä on ruotsinkielinen nimi? Tällöin olet mitä luultavimmin tullut alueelle, jossa enemmän ruotsinkielistä väestöä verrattuna suomenkielisiin. Kun kaksikielisellä alueella on enimmän suomea puhuvia, tulee ruotsinkielinen paikannimi toisena.

Ahvenanmaa on ainut yksikielinen ruotsinkielinen alue Suomessa. Muut kunnat, joissa ruotsia puhutaan, ovat kaksikielisiä, joko ruotsi tai suomi enemmistökielenä.
"Kunta on kaksikielinen, jos toiskielisiä on 8 % tai vähintään 3 000 henkeä tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei toiskielisten määrä ole vähentynyt 6 %:iin tai sitä pienemmäksi." (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/ruotsinkieliset_kuntien_nimet)

Tutustutaan alla olevaan karttaan. 
Kuva:Aaker

Kartassa sinisellä väritetty alue on nk. Svenskfinland, jossa suurin osa Suomen ruotsinkielisestä väestöstä asuu. Svenskfinland on jaettu Ahvenanmaan lisäksi kolmeen alueeseen: Österbotten= Pohjanmaa, Åboland= Turunmaa ja Nyland= Uusimaa.
Etenkin Vaasan seudulla ruotsin kielen vaikutus on heijastunut siellä puhuttavaan suomeen ja murteeseen on ilmestynyt paljon ruotsin kielestä johdettuja ilmaisuja. Kokeile arvata mitä hauskat murreilmaisut tarkoittavat! Tehtävä liitteenä.

Täällä voit kuunnella Suomen ruotsinkielisillä alueilla puhuttavaa puhekieltä.

On olemassa myös Svenskfinlandista erillään sijaitsevia paikkoja, joissa tavataan ruotsinkielistä väestöä. Näitä 16 paikkakuntaa kutsutaan kielisaariksi (språköar), koska ne sijaitsevat kuin saaret suomenkielisen meren keskellä. Näistä neljä ruotsinkielisen väestön määrän mukaan suurinta ovat Tampere, Oulu, Pori ja Kotka (kartassa punaisella). Pienempinä kielisaarina voidaan pitää myös seuraavia paikkakuntia: Eura, Hyvvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kouvola, Lahti, Nurmijärvi, Uusikaupunki, Hämeenlinna, Tuusula, Varkaus ja Vihti (kartalla vihreällä), joista kaukista löytyy ruotsinkielinen koulu.

Aivan kaikilla Suomen paikkakunnilla sitä ei ole, mutta hyvin monella yksikieliselläkin paikkakunnalla on oma ruotsinkielinen nimensä. Tee tehtävä liitteistä ja kokeile, osaatko yhdistää ruotsinkielisen nimen oikeaan paikkakuntaan.

Myös täällä voit kokeilla yhdistää suomen- ja ruotsinkieliset paikannimet toisiinsa.

Liitteet:

Murresanat
Paikkakunnat ja maakunnat- ratkaisu
Paikkakunnat ja maakunnat

Ruotsinsuomi ja Meänkieli

Ruotsinsuomi on nimitys, jota käytetään Ruotsissa asuvien suomalaisten puhumasta suomesta. Se ei eroa juurikaan Suomessa käytettävästä suomesta ja erot koskevat lähinnä sanastoa. Tällöin käytetään esimerkiksi ruotsin kielestä johdettuja sanoja (mobiili/mopiili, tunnelbaana) tai suoraa suomenkielistä käännöstä yhteiskuntaa kuvaavista käsitteistä kuten valtiopäivät=riksdagen= Ruotsin eduskunta. Suomen kielellä on Ruotsissa virallisen vähemmistökielen asema. Ruotsissa asuu nykyään yli 720 000 suomenkielistä ja siellä vietetään ruotsinsuomalaisten päivää 24. helmikuuta.

Meänkieli ei suomalaisen korvaan kuulostaa kovin poikkeavalta ja se luetaankin kielitieteessä yhdeksi Suomen murteista. Ruotsissa sen sijaan meänkielen katsotaan olevan oma erillinen kielensä ja sille on annettu Ruotsissa virallisen vähemmistöön asema. Jako erilliseen kieleen ja murteeseen onkin sekä poliittinen että kielitieteellinen asia.
Meänkieli on syntynyt rajanvedon yhteydessä, kun Suomi siirtyi osaksi Venäjää ja osa suomenkielisestä väestöstä aina Jällivaarassa ja Kiirunassa asti jäi Ruotsin rajan puolelle. Pohjoisen kylissä puhuttiin tämän lisäksi saamea ja ruotsia tai ruotsin omalaatuista murretta, joka kantaa nimeä överkalixmålet.
Aluksi meänkielen asema alueella oli hyvä ja opetusta annettiin suomeksi. 1800-luvun lopulla Ruotsissa heräsi epäilys siitä, että suomenkieliset nousisivat kapinaan, jonka seurauksena aloitettiin ruotsalaistamistoimet. Suomenkielen puhumisesta sai jopa fyysisiä rangaistuksia. Tilanne muuttui vasta 1950-luvulla, jolloin määrättiin, ettei suomen puhumisesta saisi enää rangaista. Kieli säilyi onneksi kodeissa ja kirkon piirissä. Suomi palautui oppiaineeksi kouluissa 1970, mutta ongelmana oli, ettei alueella puhuttu kieli muistutttanutkaan standardisuomea. Ratkaisu oli alkaa opettaa sitä kieltä, jota alueella todellisuudessa puhuttiin. Näin syntyi meänkieli.
Lähde: Kielikello

Täältä löydät meänkielen sanakirjan.

Täältä voit katsoa Ylen Elävän arkiston jakson meänkielestä.




Videolla Daniel puhuu meänkielellä. Ymmärrätkö mitä hänen käyttämänsä sanat tarkoittavat? Ratkaisut löytyvät liitteenä.
seeni
mie
minoriteettikieli
mamma
pappa
porista
kläppi
tähellistä
pruukaa
praatia
tehhä
sie
pitää föörelääsninkiä
villin tärkee
sentteri


Liitteet:

Meänkieliset sanat, ratkaisu

Saame

 Saamen lippu

Saamenmaa, Sápmi, ja saamen kieli on levittynyt pohjoisessa yli valtiorajojen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueille. Lisäksi, kuten Suomen ja Ruotsin alueilla puhuttava ruotsi, myös saamen kieli on eriytynyt. Nykyään alueella on yhdeksän uhanalaista, eri alueilla puhuttavaa kieltä. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista ja täällä puhutaan kolmea eri saamen kieltä:
- inarinsaame
- koltansaame
- pohjoissaame
Näidenkin kielten sisällä on omia murteita, jotka voivat poikketa toisistaan ääntämyksen ja sanaston kautta. Pohjoissaamessa käytetään myös suomen kielen aakkosista poikkeavia kirjoitusmerkkejä č, đ, ŧ, š, ŋ, ž, á.

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Sen kunniaksi Yle teki lyhyen videon, jonka pääset katsomaan alta.
https://areena.yle.fi/1-4353700

Puolet saamelaisista asuu nykyään varsinaisen saamelaisalueen (Enontekiö, Utsjoki ja Inarin kunta sekä Lapin paliskunnan alue) ulkopuolella, ja etenkin Helsingissä on aktiivisesti toimivia saamelaisyhteisöjä. Jyväskylässä opetetaan pohjoissaamea.

Täällä tämän kirjoituksen pohjana toiminut lähde pikaopas saamelaiskulttuuriin. Sivuilla pääset tutustumaan niin saamelaispukuun, joikulauluun kuin käräjiinkin. Kuuntele vaikka läpi tämä soundboard! Tai selvitä yhdessä lasten kanssa sivun yläosan fraasisanalistan avulla, miten käytäisiin keskustelu, kun tavataan uusi tuttavuus.
Sivustolla on myös Opettajanopas, jossa on esimerkkitehtäviä sivuston hyödyntämiseen.

Myös täältä löydät vinkkejä ja ohjeita saamelaisuuden käsittelyyn.

Skärgården - Saaristo

Suomen saaristo on pitkälti ruotsin- ja kaksikielisten asuttamaa aluetta. Suomessa on neljä pääsaaristoaluetta; Kotkan saaristo, Helsingin saaristo, Saaristomeri ja UNESCOn maailmanperintökohde, Merenkurkun saaristo.

Helsingin edustalla sijaistsee hyvin monta saarta, joista osalla on sotilaallinen historia Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. Täältä voit lukea Helsingin seudun saaristo-oppaan.

Saaristomeri on kulttuurisesti samankaltainen kuin Suomen ruotsinkielinen rannikkoalue. Saaristossa on kuitenkin enemmän ruotsista vaikutteita saaneita perinteitä kuin mantereella, esimerkiksi juhannussalot. Ahvenanmaan saaristo on ruotsinkielinen, Turun saaristoalue pääosin ruotsinkielinen ja pohjoinen saaristo-osa enemmän suomenkielinen.
Koska alue on vesistön halkomaa, kulkeminen tapahtuu osittain vesiteitse. Saaristomeren alueen lapset saattavat kulkea kouluun esimerkiksi vesibussilla.

Saariston rengastie on erittäin suosittu retkikohde pyöräillen. Sitä pitkin pääsee hyvin tutustumaan Turun saaristoon ilman omaa venettä hyödyntäen siltoja, maantielauttoja, losseja ja yhteysaluksia. 









Merenkurkun saaristo sijaitsee Vaasan edustalla. Sen läpi on liikennöity Suomesta Ruotsiin, sillä maanvälisten saarten etäisyys toisistaan on lyhimmillään vain 20km. Alueen vierailukartasta näkee, kuinka monella paikalla on ruotsinkielinen nimi.
Talviaikaan on kuljettu aikoinaan jäätietä pitkin ja kesäisin veneitse. Merenkurkun Svedjehamn toimii joka toinen vuosi aloituspisteenä jokavuotiselle Postisoudulle. Postisoudun aikana osallistujat soutavat ja purjehtivat maalaisveneillä Svedjehamnin, Björköbyn ja Ruotsin Holmön väliä kunnioittaakseen saariston asukkaita jotka vuosisatoja kuljettivat postia matkustaen Suomen ja Ruotsin väliä.

Myös Ahvenanmaan Eckeröstä soudetaan samaa tapaa kunniottaen postisoutu Ruotsin Grisslehamniin.

Mille saarelle haluaisit itse matkata? Tehkää vaikka reittisuunnitelma saarihyppelylle. Varatkaa majoitus ja ostakaa kulkuliput, tietysti ruotsiksi.

 

Åland - Ahvenanmaa


 Ahvenanmaan lippu


Ahvenanmaan itsehallintoalue on kiistelty saariryhmä Suomen ja Ruotsin välisellä vesialueella. Olihan sen sijainti aikoinaan merellä Ruotsin valtion sydämessä. Alueen itsenäistyminen nousee valtakunnan medioihin aina tasaisin väliajoin. Ahvenanmaan itsehallinto toimiikin käytännössä kuin itsenäinen kansakunta aloilla, joilla sillä on omaa lainsäädäntöä. Ahvenanmaan parlamentti on nimeltään maakuntapäivät eli lagtinget, ja se käyttää maakunnan ylintä päätäntävaltaa. Oman lipun lisäksi Ahvenanmaalla on maatunnuksinaan omat postimerkit, autojen rekisterikilvet sekä Internet -maatunnus (.ax). Ahvenanmaan puolueeton alue on demilitarisoitu, eli se on tyhjennetty niin sotilaista kuin sotilaallisista tarvikkeista.
Siellä on 29 000 asukasta, joista noin 11 500 asuu Maarianhaminassa. Ahvenanmaalla on 6700 nimettyä saarta, joista 60 on asuttuja. Lisäksi alueella on hiukeat 20 000 pienempää saarta ja luotoa.

Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen ja sen väestö seuraa enemmän ruotsinkielistä mediaa kuin kotimaansa lähetyksiä. Myös Ahvenanmaalla puhuttava ruotsi eroaa ääntämykseltään sisämaan suomenruotsista ja onkin jotain riikinruotsin ja suomenruotsin väliltä. Myös Ahvenanmaan kulttuuri on saanut erityispiirteensä juuri kahden valtion rajapinnasta. Esimerkiksi juhannussalkoperinne on kulkeutunut sinne Ruotsista.

Ahvenanmaalla tarvitsee erityisen kotiseutuoikeuden (hembygdsrätt), jotta voi äänestää maakuntavaaleissa, omistaa kiinteistöjä tai maata. Oikeuden voi periä syntymässä jommalta kummalta vanhemmalta tai sitä voi hakea viiden vuoden jälkeen muutosta Ahvenanmaalle, mikäli kielivaatimus toimivasta ruotsinkielentaidosta täyttyy.

Merenkulku, kauppa, pankkiala, maanviljely ja elintarviketuotanto ovat alueen tärkeimpiä elinkeinoja ja etenkin turismi vaikuttaa kesäsesonkina merkittävästi alueeseen. Käytettävä valuutta on euro, mutta jotkin liikkeet hyväksyvät myös Ruotsin kruunuja.

Turistin silmä kiinnittyy heti Ahvenanmaalle tultaessa punaisena hohkaaviin teihin, joiden väri tulee päälusteenä käytettävästä paikallisesta punaisesta graniitista. Kesäisin Suomen aurinkoisin alue, merituuli ja kallioperä tekevät Ahvenanmaan luonnosta lajistoltaan ja eläimistöltään ainutlaatuisen manner-Suomeen verrattuna.

Ahvenanmaan pannukakku on tunnettu herkku. Se poikkeaa tavallisesta pannukakusta, sillä se sisältää riisi- tai mannapuuroa.
Liitteenä yhdistelytehtävä Ahvenanmaan ruokakulttuurista.

Lähteet: http://www.visitaland.com/fi/
http://www.aland.ax/


Liitteet:

Ratkaisu - Ahvenanmaan ruoka
Ahvenamaan ruoka