1. Vapaa sivistystyö on tutkitusti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä.

Covid19-pandemia on kuormittanut suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, ja on samalla luonut paineita jokaisen kansalaisen henkiselle ja fyysiselle jaksamiselle, kun erilaiset paikalliset ja alueelliset rajoitukset on otettu käyttöön. Eristyksen mukaantuoma yksinäisyys on heikentänyt erityisesti haavoittuvien ryhmien mielialaa ja jaksamista. Samalla on erilaiset vapaaehtoistyön ja harrastamisen paikkoja jouduttu karsimaan tai kokonaan sulkemaan määräajaksi esim. kulttuurin, liikunnan ja järjestötoiminnan osalta vapaassa sivistystyössä.

Kun pandemiasta johtuvat rajoitukset hellittävät, on suuri riski että koronan aikainen polarisaatio-kehitys kulminoituu osallistumisen suhteen, ja vain hyvinvoivat aktiiviset kansalaiset jatkavat opiskelu-polullaan. Vapaa sivistystyö pyrkii madaltamaan osallistumisen kynnystä paikallistasolla, jotta kaikilla olisi mahdollisuuksia käydä kursseilla omien kykyjensä mukaan.

2. Vapaan sivistystyö edistää kestävää kehitystä ja paikallisdemokratiaa

Maailman viheliäät haasteet ja ilmiöt ulottuvat myös Suomen kuntiin – tämä ollaan viimeistään opittu Covid19-pandemian aikana. Opetus johtaa myös tarpeeseen rakentaa ihmisten muutoskyvykkyyttä eli resilienssiä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Tätä muutoskyvykkyyttä tarvitaan paikallisesti, kun esim. kestävän kehityksen Agenda 2030-ohjelmaa sovelletaan oppilaitoksissa. Uudistavan oppimisen avulla oppijat voimaantuvat vaikuttamaan vapaaehtoistyössä ja muutenkin toimimaan yhteisen hyvän eteen äänestämällä kuntavaaleissa 2021. 

3. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa vapaa sivistystyö luo laaja-alaista osaamista

Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjauksissa todetaan, että tunnistetaan ja tunnustetaan työssä ja muutoin hankittua osaamista. Työelämässä, ja muilla elämänalueilla, ihminen käyttää kaikki olemassa olevat kyvyt ja taidot kokonaisvaltaisesti elinikäisen oppimisen polullaan – tässä voidaan puhua sivistyspääomasta. Työelämä ja vapaa sivistystyö eivät elä eri siiloissa oppijan/työntekijän arjessa, mutta suomalainen koulutusjärjestelmä on edelleen siiloutunut tutkinto- ja muuhun koulutukseen.

Vapaa sivistystyö luo laaja-alaista osaamista joka kertyy omaehtoisesti, oppijan omilla ehdoilla. Vapaassa sivistystyössä tapahtuu oppijan osaamistoiveiden ja oppilaitoksen tarjonnan kohtaanto – työn, elämän ja osaamisen liitto jolla on merkitystä paikallisesti.

4. Vapaan sivistystyön taloudellinen kantokyky on turvattava exit-korona-vaiheessa

Kunta- ja aluetasolla on lyhytnäköistä leikata sivistyksen ja koulutuksen resursseja tilanteessa, kun koronasta elpyminen vaatii juuri kohdennetuja toimia asukkaiden sosiaalisen, hyvinvointi- ja osaamispääoman parantamiseksi kriisin jälkeen. Vapaa sivistystyö pystyy tuottamaan nämä hyödyt edullisesti, tehokkaasti ja osallistavasti matalan kynnyksen periaatteella esim. nuorille, aikuisille ja maahanmuuttajille.

Kunta- ja aluetasolla on nähtävä vapaan sivistystyön laaja oppilaitosverkosto sekä ennakoivana investointina että koulutus- ja sivistystoiminnan saavutettavuuden takaajana, tilanteessa jossa väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin johtavat alueiden eriarvoistumiseen 2020-luvulta eteenpäin.