Lue oppikirjan s. 104-107 ja vastaa kysymyksiin:

1. Mikä on keskeinen EKP:n rahapoliittinen tavoite?
- hintavakauden ylläpitäminen. Inflaatio halutaan pitää yleisesti noin kahdessa prosentissa vuodessa. Alle
kahden prosentin menevä inflaatio ei ole suotavaa, koska siinä tulee esille deflaation vaara. Yli kahden prosentin
menevä inflaatio nostaa kustannuksia ja heikentää kilpailukykyä.

2. Miten EKP pyrkii tasaamaan suhdannevaihteluita?
- laskusuhdanteessa EKP laskee korkotasoa elvyttääkseen kysyntää ja noususuhdanteessa EKP nostaa ohjauskorkoa
hillitäkseen liian nopeaa talouskasvua.

3. Mitä tarkoitetaan määrällisellä elvytyksellä?
- EKP on ostanut markkinoilta erilaisia arvopapereita, esim. valtioiden velkakirjoja. Näin on lisätty pääomaa
markkinoille ja toiveena on ollut sen lisäävän taloudellista aktiivisuutta.

4. Mitä tarkoitetaan valuuttainterventiolla?
- jos euron kurssivaihtelut käyvät liian jyrkiksi, EKP voi vaikuttaa euron arvoon ostamalla tai myymällä hallussaan olevia valuuttoja. Kyse on kriisiajan toimista, sillä normaaliaikana kelluvan valuutan tukeminen antaa rahamarkkinoille viestin heikosta valuutasta.

5. Mikä oli Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen tavoite ja sisältö?
- tavoitteena on hillitä Euroopan unionin jäsenmaiden velkaantumista.
- jäsenmaan julkinen bruttovelka saisi olla enintään 60% suhteessa maan bruttokansantuotteeseen
- vuosittain julkisen talouden alijäämä saisi olla enentään 3% suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli tuon verran jäsenmaa saisi ottaa uutta velkaa

6. Mitä tarkoitetaan no bailout - periaatteella?
- jäsenmaat huolehtivat omista veloistaan eikä muut jäsenmaat ole niistä vastuussa
- tavoitteena on edistää vastuullisempaa talouspolitiikkaa

7. Miksi edellisestä periaatteesta jouduttiin finanssikriisin (2008) jälkeen joustamaan?
- eurojärjestelmään siirtyminen laski lainojen korkoja ja tämän seurauksena moni jäsenmaa velkaantui vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja enemmän
- talouden kasvun jatkuessa hyvänä velan maksu ei ollut ongelma, mutta finanssikriisi 2008 jälkeinen taantuma heikensi velkaantuneiden maiden tilannetta nopeasti
- muiden jäsenmaiden oli autettava ylivelkaantuneita maita erilaisilla tukipaketeilla ja lainoilla koska velkakriisi uhkasi koko eurojärjestelmän olemassaoloa ja velkamaissa alkoi olla ihmisillä todellinen ahdinko
- tukipaketit ja hätälainat auttoivat velkaantuneet maat ja koko eurojärjestelmän selviämään kriisistä

8. Miten komissio alkoi finanssikriisin jälkeen ehkäisemään uutta velkaantumista?
- komissio alkoi valvomaan jäsenmaiden budjetteja ja ohjata niiden valmistelua
- tämä auttoikin jonkin verran ja 2010-luvun jälkipuoliskolla julkinen velkaantuminen hidastui jäsenmaissa

9. Euroopan unionin talous kasvoi finanssikriisin jälkeen hitaasti hyvin matalasta korkotasosta huolimatta. Millaista kiistaa eri jäsenmaiden välille tuli velkaelvytyksestä?
- tilanne johti siihen, että jäsenmaat alkoivat vaatia vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoituksien höllentämistä
- koska raha oli halpaa olisi järkevää lisätä investointeja velkarahalla
- velkavetoista elvyttämistä ovat kannattaneet Italia, Kreikka, Espanja ja Kreikka
- yleensäkin poliittinen vasemmisto suhtautui velkavetoiseen elvyttämiseen suopeammin kuin oikeisto
- oikeisto kannattaa varovaisempaa velanottoa koska koron noustessa velan kanssa saatetaan olla vaikeuksissa
- velkavetoista talouspolitiikkaa vastaustaa etenkin ns. nuuka nelikko: Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Hollanti. Myös Saksa ja Suomi ovat olleet nuukan nelokon linjoilla