Yle teki marraskuussa 2018 puoluejohtajille kyselyn, jossa kysyttiin sosiaaliturvasta ja sen uudistamisesta. Alla on kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon ja vasemmistoliiton Li Anderssonin näkemykset sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Miten he suhtautuvat vastikkeettomaan sosiaaliturvaan ja miten he perustelevat näkemystään?

Petteri Orpo, Kansallinen Kokoomus:

”Jos halutaan pitää kiinni sekä sosiaaliturvan kannustavuudesta että hyvästä pohjoismaisesta tasosta, on tuen oltava vastikkeellista. Vastikkeellisuus ei siis ole itseisarvo, vaan keino, jolla kaikki saadaan pidettyä työmarkkinoilla. Aktivoiva vastikkeellinen sosiaaliturva ehkäisee syrjäytymistä huomattavasti tehokkaammin kuin vastikkeeton ja passivoiva perustulo. Ja kun puhutaan sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta, tarkoitetaan erityisesti perusturvan työttömyysetuuksien vastikkeellisuutta, eikä sairauspäivärahaa tai muita vastaavia etuuksia!”

Li Andersson, Vasemmistoliitto:

”Nykyjärjestelmän vastikkeellisuus ja siihen liittyvät sanktiot ovat aiheuttaneet turvattomuutta ja kasvattaneet byrokratiaa kohtuuttomasti. Vastikkeellisuutta tulisi keventää esimerkiksi rangaistusluontoisista pitkistä karensseista luopumalla ja lopulta siirtymällä perustuloon, joka on vastikkeeton etuus. Toimeentulon rangaistusluonteinen evääminen ei monissa tapauksissa aktivoi ihmisiä vaan päinvastoin syrjäyttää ja syventää sosiaalisia ongelmia.”

Lähde: Yle: Puolueiden vastaukset tuki- ja turvakyselyyn

Näkökulmia tehtävään:

- vastikkeeton sos. turva: tarkoittaa etuuksia, joihin oikeus perustuu pelkästään esim. asumiseen tai kansalaisuuteen ilman työ-, opiskelu- tai muuta vastiketta. Esim. lapsilisä ja kansaneläke.
- vastikkeellinen sos. turva edellyttää tiettyä ehtoa saadakseen tuen (työnhaku tai opiskelu)
- Orpon mielestä sos. turvan, erityisesti työttömyyskorvauksen on oltava vastikkeellista eli tukea saadakseen on tehtävä työtä tai opiskeltava. Sen ansiosta ihmiset saadaan pidettyä työmarkkinoilla. Esim. perustulo olisi hänen mielestään passivoiva ja aiheuttaisi syrjäytymistä.
- Andersson viittaa vastikkeellisen sos. turvan byrokraattisuuteen. Tukea saadakseen työnhaun on oltava jatkuvaa ja mikäli näin ei ole, henkilö voi menettää työttömyysedun ja joutua karenssiin. Hänen mielestään nykyinen järjestelmä aiheuttaa syrjäytymistä ja vastikkeeton perustulo taas vähentäisi sitä.
- Mistä mielipiteiden ristiriita johtuu? Orpo on Kokoomuksen puoluejohtaja. Kokoomus korostaa politiikassaan ihmisten omaa vastuuta toimeentulostaan ja ihmisten olisi mahdollisimman pitkälle elätettävä itsensä itse turvautumatta yhteiskunnan tukeen. Liian helposti saatavat tuet hänen mielestään passivoivat ihmisiä ja nostavat kynnystä ottaa työtä vastaan. Lisäksi korkea tukien määrä nostaa veroprosenttia ja suurimman osan veroista maksavat hyvätuloiset.
- Andersson on Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja puolue korostaa tukien vastikkeellisuuden vähentämistä ja siirtymistä kohti perustuloa, jolloin tietyn toimeentulon saisi ilman vastiuketta. Vasemmistoliitto korostaa taloudellista tasa-arvoa, progressiivista verotusta. Hänen mielestään tukien vstiukkeellisuus vain syrjäyttää ihmisiä ja syventää tuloeroja.
- Suomessa toteutettiin perustulokokeilu 2017-2018. 2000 satunnaisesti valittua työtöntä sai 560 euron arvoisen perustulon kahden vuoden ajaksi. Työllistyminen ei vienyt perustuloa pois. Ei myöskään opiskelu tai yrittäjyys. Kokeiluun osallistuneet eivät työllistyneet paremmin, mutta heidän hyvinvointinsa parani verrokkiryhmään verrattuna. 
- Perustulon suurimpana ongelmana on sen kalleus.