Emmi Rauhala

Taiko -22

Historian opetuksessa mielestäni on tärkeää ensinnäkin herättää oppilaiden mielenkiinto kyseiseen aiheeseen ja saada heidät ymmärtämään aiheen kokonaisuus. Kysymykset mitä, miksi, missä ja milloin ovat historiassa olennaisia. Oppilaille täytyy pyrkiä selittämään historian tapahtumia siten, että niitä on helppo yhdistää toisiinsa. On tärkeää näyttää myös kuvallisia ja toiminnallisia esimerkkejä tapahtumista, ympäristöistä ja esineistä, ettei lapset ole mielikuvien varassa. Itse pidin kovasti esimerkiksi video- tai elokuvaesimerkeistä, koska niiden kautta pääsee paremmin fiilikseen. 

Mielenkiintoista historian opetussuunnitelmassa 4-6 luokille oli se, että historian sanottiin sopivan hyvin integroitavaksi muihin oppiainesiin. Tämä mielestäni pitää täysin paikkansa, sillä historian aiheita voisi käyttää esimerkiksi kuvataiteessa, käsitöissä, äidinkielessä ja vaikka liikunnassa. Näihin aineisiin pystyy helposti myös yhdistämään opetussuunnitelmassa mainittuja työtapoja kuten pelit, leikit, draama, lähteiden tutkiminen ja erilaisten tarinoiden kerronta. Arvioinnissa oli hyvin pyritty siihen, että huomiota kiinnitetään enemmän huomiota kiinnostukseen, ajattelun kehittymiseen ja tiedon soveltamiseen kuin asioiden muistamiseen ja tiedon ulkoa opetteluun. Yhteiskuntaopin opetussuunnitelmassa oli aika samantyylisiä tavoitteita kuin historian opetussuunnitelmassa. Mielenkiintoa herätti eniten ajatus siitä, että pyritään luomaan luokasta, koulusta ja muista lähiyhteisöistä tärkeitä ja luotettavia ryhmiä oppimisen kannalta ja tämän kautta kannustetaan osallisuuteen ja keskusteluun. Tärkeää on myös opettaa yhteiskuntaoppia sillä tavalla, että oppilas ymmärtää sen tärkeyden omassa elämässään, kuten talouden ja yhteiskunnan asioita.  

Kun perehtyi laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin, ymmärsi kuinka monipuolisia oppiaineita historia ja yhteiskuntaoppi ovatkaan. Molemmissa aineissa keskitytään nimenomaan näihin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin. Historiassa ja yhteiskuntaopissa opetellaan, ajattelua ja oppimista (L1), kulttuuria ja vuorovaikutusta (L2), tietoja ja taitoja arjen asioihin kuten terveyteen, liikenteeseen, teknologiaan, ja elämäntapaan (L3). Opetellaan lukemaan tekstiä, soveltamaan sitä ja etsimään uutta tietoa (L4). Näiden oppiaineiden kautta oppii myös, miten tulevaisuutta kannattaa rakentaa ja miten asioihin pystyy vaikuttamaan (L7). Osa-alueet pyrkivät kehittämään ihmistä yksilöllisesti ja kannustamaan oman ajattelun kehittymistä. Näiden oppiaineissa saatavien tietojen ja taitojen avulla pystytään kasvattamaan lapsista yksilöitä ja yhteiskunnallisia toimijoita ja antamaan heille eväitä itsensä kehittämiseen. 

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.