Antikainen, Ari; Rinne, Risto & Koski, Leena (2013), Kasvatussosiologia luku 2 Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä
RYHMÄ 1:
Valta ja sosiaalinen kerrostuneisuus
- Valta: todennäköisyys, että saa sosiaalisessa suhteessa tahtonsa läpi
- Vallankeinoja on mm. yhteiskunnallinen, karismaattinen, institutionaalinen ja sosioekonominen valta
- Sosiaalinen kerrostuneisuus: yksilön erilaiset mahdollisuudet saada käyttöönsä yhteiskunnan resursseja
- Erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät (luokkateoria)
Sosialisaatio
- Vuorovaikutusprosessi, jossa yksilö valmistautuu toimimaan yhteiskunnan eri tehtävissä ja kehittämään niitä
- Kykyä kehittää ajattelu- ja toimintatapoja
- Primaarisosialisaatio tapahtuu perheessä ja sekundaarisosialisaatio on jatkuvaa läpi elämän
Yksilö
- Yksilö on ihminen, jolla on itsenäiset ajatukset ja toiminta
- Sen lisäksi, että ihminen on osa kulttuuria ja ympäröivää yhteiskuntaa, on hän itsenäisesti ajatteleva, oman identiteettinsä omaava toimija.
- Ihminen määrittyy yksilöksi biologisesti, sosiaalisesti ja psykologisesti
RYHMÄ 2:
1. Bottomoren ja Giddensin määritelmän mukaan yhteistä kaikille sosiaalisille rakenteille on kommunikaatiojärjestelmä, taloudellinen järjestelmä, uusien sukupolvien sosiaalistamisen järjestelmä, valtasuhteiden määritelmä ja rituaalinen järjestelmä. Esimerkkejä sosiaalisista järjestelmistä ovat perhe, uskonnolliset muodostumat ja yritystoiminta, nämä rakenteet ylläpitävät arvoja, normeja ja tiedonmuotoja.
2. Yhteisö koostuu niiden ihmisten muodostamasta joukosta, jotka kuuluvat kaikki johonkin saman kategorian järjestöön tai ryhmään. Yhteisöksi voidaan katsoa esimerkiksi Suomen kaikkien jalkapallomaajoukkueiden pelaajat. Yhteisöt voivat olla sekä virallisia että epävirallisia. Yhteisö onkin johdettu sanasta "yhteinen". Kaikilla yhteisön jäsenillä on yhteinen kiinnostuksen kohde tai piirre. Yhteisön ja ryhmän keskeinen ero on se, että yhteisö on selkeästi ryhmää suurempi joukko ihmisiä ja ryhmälle ei aina ole ennalta määritetty kaikkia sen jäseniä yhdistäviä piirteitä.
ryhmä 3
Organisaatio = Organisaatio on erityisesti modernissa yhteiskunnassa toimiva muodostuma, ryhmää isompi ja järjestäytynyt joukko, esim. Euroopan parlamentti ja poliittiset puolueet. Organisaatiossa toiminta on järjestäytynyttä ja jäsenillä on yhteisiä päämääriä.
Arvot ja moraali = Arvot ovat ympäristöstä opittuja, yleisiä, pysyviä ja tavoitteita koskevia valintataipumuksia. Arvot eivät ole universaaleja, ja vaihelevat eri kulttuureissa ja eri ajoissa. Moraali antaa käsitystä siitä, minkä tulisi olla hyvää ja oikeaa toimintaa. Ihmisen moraalikäsitykseen vaikuttaa arvojen lisäksi esimerkiksi lait ja yhteiskunnan normit.
Ryhmä 4:
Yhteiskunta on suuri joukko ihmisiä, jotka muodostavat valtasuhteisiin perustuvan rakenteen. Yhteiskunnassa esiintyvät valtasuhteet voivat olla tuotantosuhteisiin pohjautuvia (materialismi), yksilön omiin ideologioihin ja tarpeisiin perustuvia (invidualismi). Yhteiskunnan olemassaolo vaatii korkeakulttuuria, joka mahdollistaa tehokkaat valtarakenteet.
Ryhmällä on yhteinen päämäärä, joka pitää yksilöt yhdessä. Se voi olla yhteinen tavoite tai tarve selvitä jostain asiasta. Ryhmällä voi olla syvempi tunnetason sitoutuminen, joka aiheutuu edellämainituista asioista. Ryhmän sisällä voi muodostua omia normeja ja sääntöjä.
Valta ja sosiaalinen kerrostuneisuus
- Valta: todennäköisyys, että saa sosiaalisessa suhteessa tahtonsa läpi
- Vallankeinoja on mm. yhteiskunnallinen, karismaattinen, institutionaalinen ja sosioekonominen valta
- Sosiaalinen kerrostuneisuus: yksilön erilaiset mahdollisuudet saada käyttöönsä yhteiskunnan resursseja
- Erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät (luokkateoria)
Sosialisaatio
- Vuorovaikutusprosessi, jossa yksilö valmistautuu toimimaan yhteiskunnan eri tehtävissä ja kehittämään niitä
- Kykyä kehittää ajattelu- ja toimintatapoja
- Primaarisosialisaatio tapahtuu perheessä ja sekundaarisosialisaatio on jatkuvaa läpi elämän
Yksilö
- Yksilö on ihminen, jolla on itsenäiset ajatukset ja toiminta
- Sen lisäksi, että ihminen on osa kulttuuria ja ympäröivää yhteiskuntaa, on hän itsenäisesti ajatteleva, oman identiteettinsä omaava toimija.
- Ihminen määrittyy yksilöksi biologisesti, sosiaalisesti ja psykologisesti
RYHMÄ 2:
1. Bottomoren ja Giddensin määritelmän mukaan yhteistä kaikille sosiaalisille rakenteille on kommunikaatiojärjestelmä, taloudellinen järjestelmä, uusien sukupolvien sosiaalistamisen järjestelmä, valtasuhteiden määritelmä ja rituaalinen järjestelmä. Esimerkkejä sosiaalisista järjestelmistä ovat perhe, uskonnolliset muodostumat ja yritystoiminta, nämä rakenteet ylläpitävät arvoja, normeja ja tiedonmuotoja.
2. Yhteisö koostuu niiden ihmisten muodostamasta joukosta, jotka kuuluvat kaikki johonkin saman kategorian järjestöön tai ryhmään. Yhteisöksi voidaan katsoa esimerkiksi Suomen kaikkien jalkapallomaajoukkueiden pelaajat. Yhteisöt voivat olla sekä virallisia että epävirallisia. Yhteisö onkin johdettu sanasta "yhteinen". Kaikilla yhteisön jäsenillä on yhteinen kiinnostuksen kohde tai piirre. Yhteisön ja ryhmän keskeinen ero on se, että yhteisö on selkeästi ryhmää suurempi joukko ihmisiä ja ryhmälle ei aina ole ennalta määritetty kaikkia sen jäseniä yhdistäviä piirteitä.
ryhmä 3
Organisaatio = Organisaatio on erityisesti modernissa yhteiskunnassa toimiva muodostuma, ryhmää isompi ja järjestäytynyt joukko, esim. Euroopan parlamentti ja poliittiset puolueet. Organisaatiossa toiminta on järjestäytynyttä ja jäsenillä on yhteisiä päämääriä.
Arvot ja moraali = Arvot ovat ympäristöstä opittuja, yleisiä, pysyviä ja tavoitteita koskevia valintataipumuksia. Arvot eivät ole universaaleja, ja vaihelevat eri kulttuureissa ja eri ajoissa. Moraali antaa käsitystä siitä, minkä tulisi olla hyvää ja oikeaa toimintaa. Ihmisen moraalikäsitykseen vaikuttaa arvojen lisäksi esimerkiksi lait ja yhteiskunnan normit.
Ryhmä 4:
Yhteiskunta on suuri joukko ihmisiä, jotka muodostavat valtasuhteisiin perustuvan rakenteen. Yhteiskunnassa esiintyvät valtasuhteet voivat olla tuotantosuhteisiin pohjautuvia (materialismi), yksilön omiin ideologioihin ja tarpeisiin perustuvia (invidualismi). Yhteiskunnan olemassaolo vaatii korkeakulttuuria, joka mahdollistaa tehokkaat valtarakenteet.
Ryhmällä on yhteinen päämäärä, joka pitää yksilöt yhdessä. Se voi olla yhteinen tavoite tai tarve selvitä jostain asiasta. Ryhmällä voi olla syvempi tunnetason sitoutuminen, joka aiheutuu edellämainituista asioista. Ryhmän sisällä voi muodostua omia normeja ja sääntöjä.