EP-POM1

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan jonkin verran uutisia netistä ja telkkarista, luen iltalehtiä sekä kuuntelen radiota. Pyrin kuitenkin selvittämään tietoa mahdollisimman monista eri lähteistä sekä varmistamaan niiden luotettavuutta. Yleensä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin tulee törmättyä päivittäin keskusteluissa erilaisten sivustojen kautta tai ihan vaan päivän puheenaiheissa sekä ystävien ja perheen kanssa keskusteltaessa.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Äänestän vaaleissa sekä tietyllä tapaa vaikutan myös netissä antamalla itsestäni jonkinlaista kuvaa julkaisemalla tekstiä, kuvia ja videoita esim. Facebookkiin tai Instagramiin, tykkäämällä muiden julkaisuista, mutta koen vaikuttavani myös esimerkiksi perheeni, läheisteni sekä ystävieni kautta.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Ehkä saada oppilaat tietoisiksi, että sosiaalinen media on myös yksi vaikuttamisen kanava, mutta se on myös kanava, jonka kautta myös meihin jokaiseen pystytään vaikuttamaan niin hyvässä kuin pahassa. Tässä yhteydessä olisi hyvä käydä läpi vastuullista vaikuttamista, medialukutaitoa sekä kriittistä ajattelua suhteessa omiin ja muiden tekemiin julkaisuihin.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä ainakin edelleen sota Ukrainan ja Venäjän välillä sekä sähkön hinta.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Lähestyisin avoimesti, mutta kuitenkin aina oppilaiden ikätason mukaisesti. Toisin konkretiaa esiin sekä jonkinlaista yhteyttä heidän omaan arkeensa ja siihen, kuinka jokainen pystyy jollain tavalla vaikuttamaan tai sitten taas toisaalta ei. Sotaan liittyvissä asioissa voisi kiinnittää huomiota siihen, mitkä asiat meillä on täällä Suomessa hyvin ja mitä kukakin oppilas täällä arvostaa ja kääntää katsetta enemmän jokaisen omaan elämään.  

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Voitaisiin tutustua LastenParlamenttiin, joka on alakouluikäisille suunnattuun osallistumis- ja vaikuttamiskanava (osa Jyväskylän koulujen ja nuorisopalveluiden osallisuuskasvatusta). Jokainen alakoululainen voi asettua ehdokkaaksi edustamaan omaa kouluaan. Toiminnan tarkoituksena on antaa lapsille keinoja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon sekä tuoda lasten ääntä paremmin kuuluviin. Toiminta pyrkii lisäämään lasten vaikuttamismahdollisuuksia oman lähiympäristönsä asioihin sekä kannustaa kansalaisaktiivisuuteen. Voitaisiin hyödyntää myös materiaalia esimerkiksi sivustolta www.nuortensuomi.fi, tutustua tarkemmin Nuorten Suomi ry:n toimintaan ja Keski-Suomen Nuorisovaltuustoon. Lisäksi voisi hyödyntää Keski-Suomen Liikuntaa ja tutustua Keski-Suomen Nuorisoseurainliittoon.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Kuten LastenParlamentinkin toiminnan tarkoituksena on antaa lapsille keinoja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon sekä tuoda lasten ääntä paremmin kuuluviin, samaa pyritään opettamaan myös yhteiskuntaopissa, jotta oppilaille muodostuisi tietoa, keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään, lähiympäristöön ja yhteiskuntaan. Yhtä lailla maailma muuttuu koko ajan ja erilaiset kysymykset koskien esimerkiksi Ilmastoa, ympäristöä ja väestöä nousevat keskiöön myös tulevaisuuden kannalta. Siitä syystä yhteiskuntaopin opettaminen tukee myös oppilaiden eettistä pohdintaa, kriittistä ajattelua sekä päätöksentekotaitoja ja valintoja, jotka vaikuttavat esimerkiksi tulevaisuuteen.  

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Koska maailmamme muuttuu yhä enemmän saavutettavammaksi lapsille esimerkiksi erilaisten sosiaalisten medioiden ja teknologian kehityksen kautta. On tärkeää saada lapset myös kriittisesti tietoisiksi asioista, jotka tulevat heidän aistittavikseen erilaisten kanavien kautta.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Asiat, jotka ovat vahvasti sidoksissa arkeen, jotka on helppo ymmärtää myös konkreettisesti. Näitä voisi olla esimerkiksi rahankäyttö, erilaiset harjoitukset, jotka tukevat osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.