Tutustu Turpopankki.fi Suomen turvallisuuspolitiikka
https://turpopankki.fi/suomi/
Vastaa kysymyksiin:
1. Millaiset tekijät on vaikuttavina asioina otettava huomioon kun arvioidaan Suomen turvallisuutta?
- Venäjän taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen kehitys
- Naton toiminta ja sotilaallinen läsnäolo Puolassa, Baltian maissa ja Pohjoismaissa
- EU ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittisena toimijana
- globaalit turvallisuusongelmat kuten ilmastonmuutos, terrorismi, kyberuhat ja pandemiat
- Lähi-idän ja Afrikan ongelmien heijastuminen Eurooppaan, esim. kasvava siirtolaisuus
2. Selitä tarkemmin, miten Venäjän kehitys on vaikuttanut Suomen turvallisuustilanteeseen?
- Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt Venäjän aggressiivisen toiminnan takia. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Venäjä pyrkii
luomaan Euroopassa puskurivyöhykkeen arktiselta alueelta Välimerelle asti. Turvallisuustilannetta luonnehditaan vakavaksi ja vaikeasti
ennakoitavaksi, ja se voi muuttua nopeasti. Puolustusvoimien mukaan Venäjä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan sekä Euroopalle että
Suomelle myös tulevaisuudessa. Venäjällä arvioidaan olevan kyky käynnistää nopeasti pitkäkestoinen sotilaallinen painostus.
Suomi sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren aluetta että arktista aluetta. Puolustusselonteossa Suomen puolustuksen strategiset intressit määritellään Turpopankin kuvan mukaisesti.
- Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ja yhteistyöjärjestelyt Pohjoismaiden ja
Yhdysvaltojen välillä vahvistavat Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Ne vähentävät sotilaalliseen voimankäytön riskiä
Suomen lähialueilla.
3. Millaisia geopoliittisia ja globaaleja vaikutuksia Ukrainan sodalla on ollut?
- Lännen ja Venäjän sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen vastakkainasettelu syventynyt.
- Transatlanttisten suhteiden syventyminen ja Euroopan panostaminen omaan puolustukseen.
- Valtava humanitaarinen kriisi; 6–10 miljoonaa pakolaista lähtenyt Ukrainasta, lisäksi maassa on ainakin 8 miljoonaa sisäistä pakolaista.
- Ukraina ja Venäjä merkittäviä viljantuottajia; suuret vaikutukset globaalille ruokaturvalle, erityisesti Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.
- Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta aiheutti Euroopassa energiakriisin, mutta siitä on selvitty, ja riippuvuutta ollaan edelleen vähentämässä, osittain jopa päättämässä kokonaan.
- Venäjän vastaiset pakotteet vaikuttaneet merkittävästi maailmanlaajuista kauppaan ja globaalisti teollisuuteen
4. Esittele Suomen puolustuspolitiikan päämääriä.
- Puolustuspolitiikassa korostuvat vahva kansallinen puolustuskyky, Naton ja EU:n jäsenyydet sekä vahvistuva kahden- ja monenvälinen
puolustusyhteistyö. Ukrainan pitkäjänteinen tukeminen on Suomen kannalta tärkeää.
- Tavoitteena on jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään
laajamittaiseen sodankäyntiin ottaen huomioon Naton yhteisen puolustuksen tavoitteet ja vaatimukset.
- Suomi on sitoutunut Naton pelotteeseen ja puolustukseen 360 asteen periaatteen mukaisesti.
- Suomi osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Suomi on kieltänyt ydinräjähteet alueellaan rauhan aikana.
- Puolustusvoimat osallistuu joustavasti ja viiveettä Naton pelotteen ja puolustuksen ylläpitoon osana liittokunnan toimintaa
5. Esittele Suomen kahden- ja monenvälistä puolustuspolitiikkaa ja yhteistyötä.
- Puolustusyhteistyössä painotetaan niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa Suomen puolustuksen sekä Naton pelotteen ja puolustuksen
näkökulmasta merkittäviä toimijoita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella tai joiden merkitys esimerkiksi puolustusmateriaaliyhteistyössä
on erityisen suuri.
- Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskykyä
- Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö
- Yhdysvaltojen kanssa solmitun DCA-sopimuksen toimeenpano korostuu lähivuosina
- Pohjoismainen puolustusyhteistyö
- Suomi edistää Naton ja EU:n yhteistyötä, jolla vahvistetaan transatlanttista taakanjakoa
- Euroatlanttisen turvallisuus ja vakaus on Naton ja EU:n yhteinen etu
- Suomelle on tärkeää, että EU:lla on keskeinen rooli eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä sekä laajassa turvallisuudessa
6. Millainen rooli Suomella on osana Naton yhteistä puolustusta?
- Nato-sopimuksen 5. artiklan mukaiset oikeudet ja velvollisuudet
-
- turvallisuustakuut nostavat kynnystä hyökätä Suomeen
- Nato-liittolaisten puolustaminen
- Suomi vastaa ensisijaisesti itse oman alueensa puolustamisesta, muiden Nato-maiden avulla
- yleinen asevelvollisuus ja kokonaisturvallisuuden malli
- Suomen Nato-jäsenyys ei vaikuta Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan. Ahvenanmaan puolustaminen kuuluu Suomelle.
- osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon
- Naton puolustussuunnitteluprosessi
- osa Naton yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmää
- osallistuminen Naton harjoitustoimintaan Suomessa ja muissa Nato-maissa
- Naton operaatioihin osallistuminen omalla päätöksellä
- Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan asettamalla joukkopooliin kriisinhallintatehtäviin koulutettuja ja varustettuja joukkoja.
- tiedustelutiedon ja tilannekuvan vaihtaminen
- sotilashenkilöstön lähettäminen palvelukseen Naton komentorakenteeseen
- Naton läsnäolo Suomessa: maavoimajohtoporras (Multi-Corps Land Component Command – MCLCC) ja FLF-valmiusjoukon (Forward Land Force) johto-osat
- Suomi Naton komentorakenteessa ja johtamisjärjestelmässä
- Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhanajan sotilaalliseen toimintaan
- Nato-jäsenyydestä aiheutuvat kustannukset
7. Esittele ja erittele Suomen puolustusmenoja.
Puolustusministeriö huolehtii sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja toimintaedellytyksistä. Puolustusministeriön budjetti vuodelle 2025 on noin 6,5 miljardia euroa. Suomen tavoitteena on, että puolustusmenojen taso nousee vähintään 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ennen vuotta 2029.
Suomelle aiheutuvat kulut Nato-jäsenyydestä:
- maksuosuudet Naton yhteisiin budjetteihin, perusteena jäsenmaiden talouden koko
- Suomen maksuosuudet Naton budjettimenoista n. 0,9 % (= 70–100 milj €/v)
- lisäkustannuksia:
- Naton puolustussuunnitteluprosessissa Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpano
- osallistuminen Naton operatiiviseen suunnitteluun ja toimintaan
Naton huippukokouksessa 2025 päätettiin, että jäsenmaiden puolustusmenojen määrän tulee olla vähintään 5 % kunkin maan bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2035. Suomi kannatti tätä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti. Natossa on aiemmin myös sovittu, että vähintään 20 % puolustusmenoista tulee käyttää puolustusmateriaalin hankintoihin
Tee vastauksista oma tiedostonsa ja palauta se oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä parin kanssa tai yksin.
