POMM1002 Johdatus monialaisiin opintoihin 3 op
Opintojakson toteutus keväällä 2025 (aikatauluissa voi olla ryhmäkohtaisia muutoksia, ks. pienryhmien omat sivut)\\
- luennot (20 tuntia) livenä (ja tallenteina)
- pienryhmätyöskentely (kontaktiopetusta 10 tuntia) open ohjaamana ja tiimityönä
- oppimistehtäviä itsenäisesti ja tiimissä.
Aika | Sisällöt | Käsiteltävä ydinosaamisalue |
Vko 2 | to 9.1. klo 8.15 - 10.00 (huom. aika): Info POM-opinnoista ja POM-johdannosta sekä PROpe-työskentelystä (Rissanen & Kainulainen) Luento: Oppiaineiden politiikkaa & filosofiaa (Rautiainen) |
Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen |
Vko 3 |
|
Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen |
Vko 4 |
|
Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen Pedagoginen osaaminen |
Vko 5 |
|
Pedagoginen osaaminen |
Vko 6 |
|
Tieteellinen osaaminen |
Vko 7 |
|
Esteettinen osaaminen |
Vko 8 |
|
Eettinen osaaminen |
Vko 9 |
|
Pedagoginen osaaminen |
Vko 10 |
|
Vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen |
Vko 11 |
|
Vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen ja pedagoginen osaaminen |
Vko 12 |
|
Hyvinvointia vahvistava osaaminen |
Vko 13 |
|
Kaikki ydinosaamisalueet käsittelyssä |
Vko 14 |
|
Kaikki ydinosaamisalueet käsittelyssä |
Opintojakson arviointi -sivulta löydät kaiken informaation opintojakson arvioinnista. Luentojen ja pienryhmätapaamisten päätyttyä viimeistelet PROpesi ja laadit sanallisen ja numeerisen itsearvioinnin oppimisestasi, kalmanraja sovitaan oman ryhmän kanssa. |
Opintojakson tehtävät keväällä 2025
PROpe-työskentely tiimissä
Tutustu PROpe-työskentelyn yleisohjeisiin.
Tiimi-PROpen työstäminen POM-johdannossa
- johdannossa aloitetaan/jatketaan PROpe-sivuston tekemistä työstämällä tiimeissä OKL:n opetussuunnitelman seitsemää keskeistä ydinosaamisaluetta opintojakson luentoja, tiimitehtäviä, pienryhmätapaamisia ja kirjallisuutta hyväksi käyttäen: tavoitteena on muodostaa tiimin yhteistä ymmärrystä ydinosaamisalueista ja pohtia vahvuuksia ja kehittymistarpeita.
- tiimeissä opiskellaan ydinosaamisalueiden sisältöjä ja tuotetaan niistä jokaisesta omaan tiimi-PROpeen "raportointi"/koonti tms. lähteineen
- jokainen tiimi saa oman sivuston työtilakseen
- raportointi voi olla esim. bloggaus, vloggaus, video, Canva, infograafi, Prezi, ThingLink, pp-esitys, Sway-esitys tms.
- ydinosaamisaluevlogit tai -podcastit max kesto 15 min.
- huom. vlogit palautetaan Youtube-linkkinä tai pilveen.
- käyttäkää tuottamisessa ajattelunne tukena vähintään yhtä lähdettä/osaamisalue (teoreettisten lähteiden lisäksi voi hyödyntää esim. uutisia, kolumneja, ajankohtaiskeskusteluja kasvatuksesta ja koulutuksesta jne.), lähteitä löydätte ydinosaamisalueittain PROpen yleisohjeista
- Huom. älkää käyttäkö palautuskansio-työkalua, sillä sen sisältöä pääsee lukemaan vain sivuston ylläpitäjät.
Vinkkejä tiimien työskentelyyn
- miettikää, mitä teette itsenäisesti ennen teeman yhteistä työstämistä (esim. työstättekö luentoja/luentoja jotenkin etukäteen vai luetteko muuta materiaalia etukäteen; tapaamisissa hyödynnetään jokaisen muistiinpanoja)
- varatkaa tapaamisaikaa erillisten tiimitehtävien tekemiseen vähintään noin 1 h/teema
- varatkaa aikaa yhteisen ydinosaamisaluetuotoksen laatimiseen reilusti - teillä on lukkareissa tyhjänä demoaika niilläkin viikoilla, milloin meillä ei ole ohjattuja tapaamisia.
PROpe-sivuston tulee olla yllä mainittujen tehtävien osalta luettavissa omassa ryhmässä sovittuna aikana. PROpeja käsitellään kaikissa pienryhmissä viikolla 13 - 14.
Henkilökohtainen PROpe ja reflektiopäiväkirja (opintojakson sanallinen ja numeerinen itsearviointi)
POM-johdannon henkilökohtaisessa PROpe-työskentelyssä
- johdannosta tehdään PROpeen oma alasivunsa, johon kootaan päiväkirjaa/muistiinpanoja tms. omia merkintöjä opintojakson luentoja, pienryhmätapaamisia, tiimityöskentelyä ja kirjallisuutta hyödyntäen henkilökohtaiseen käyttöön ja reflektiopäiväkirjaa varten sekä palautetaan väliarviointivlogi viikolla 9.
- Opintojakson päättyessä omaan PROpeen kopioidaan opintojaksolla koottu tiimi-PROpe.
Reflektiopäiväkirja (opintojakson sanallinen ja numeerinen itsearviointi opintojakson päättyessä)
Reflektiopäiväkirjaan (n. 2 s.) kuvataan ja arvioidaan omaa oppimista tiimityöskentelyssä ja henkilökohtaisessa työskentelyssä opintojakson arviointikriteerejä hyväksi käyttäen sanallisesti ja numeerisesti (huom. ei toisteta kriteerejä, vaan argumentoidaan omaa oppimista niiden avulla). Reflektiopäiväkirja on synteesi tekemistäsi muistiinpanoista ja pohdinnoista, ei niiden toistoa tai toiminnan kuvausta.
Muista antaa pienryhmäsi vetäjälle luku- tai osallistujaoikeudet Käyttöoikeudet-asetuksista:
- Mene PROpe-sivustollesi ja valitse sivun otsikon vierestä kolmen pisteen painike ja sieltä Käyttöoikeudet. Valitse + Lisää käyttäjiä joko lukijan tai osallistujan kohdalta (osallistujana ope voi kommentoida tuotoksiasi halutessasi) ja kirjoita kohtaan Etsi käyttäjiä heidän nimillään ja julkisilla profiilitiedoilla opettajasi nimi ja valitse Hae. Valitse open nimi avautuvasta valikosta ja Tallenna muutokset.
- Nyt opesi pääsee katsomaan pohdintaasi ja kommentoimaan, mikäli sallit kommentit merkinnöissäsi (Salli kommentit valittuna postauksessasi).
- Huom. älä käytä PROpessasi palautuskansio-työkalua, sillä sen sisältöä pääsee lukemaan vain sivuston ylläpitäjät.
Tiedonkäsitykset-tiimitehtävä (vko 6)
- Työskentelyä pohjustaa Tiedonkäsitykset-luento ja aloittakaa yhteinen työskentelynne jakamalla luennon herättämiä ajatuksia. Miettikää luennon antia erityisesti tieteellisen ydinosaamisalueen käsittelyn näkökulmasta.
- Pohtikaa seuraavaksi, miksi kriittisen ajattelun harjoitteleminen koulussa on tai ei ole tärkeää. Perustelkaa näkökulmianne monipuolisesti.
- Kehittäkää pienryhmässänne harjoituksia, joissa kriittistä ajattelua voisi edistää. Kytkekää harjoitteet mielellään eri oppiaineisiin. Kirjatkaa kehittelemänne harjoitteet muistiin.
Loppupohdintaa
- Mitä ajatuksia luennon tiimoilta on herännyt opettajan tieteellisestä osaamisesta ja kriittisen ajattelun opettamisesta koulussa?
- Mikä jäi vielä askarruttamaan?
- Mitä viette työskentelystä PROpetyöskentelyynne (Tieteellinen osaaminen)
Työniloa!
Kulttuurielämystehtävä tiimityöskentelynä (käsitellään pienryhmissä viikolla 7)
Tehtävän tarkoituksena on altistaa itsensä itselle vieraaseen kulttuurikokemukseen.
1) Valitkaa parin/tiimin kanssa sellainen kulttuurin ala, kulttuuritapahtuma, -ympäristö tai -elämys, johon et/ette ole ikinä osallistunut/osallistuneet ja joka on sinulle/teille täysin outo ja käsittämätön. Voitte tutustua myös vieraisiin elokuva- tai musiikkigenreihin, vieraisiin urheilulajeihin tai harrastuksiin, sinulle/teille outoihin kulttuurisiin yhteisöihin tai lajeihin videomateriaalin avulla tms. Huom. ajattelkaa kohdetta valitessasi kulttuurin kenttää laajasti...
2) Purkakaa ja jäsentäkää kokemustanne tiiminne kanssa ja raportoikaa PROpe-sivustoillenne (voitte liittää halutessanne päiväkirjaanne ryhmän yhteisen pohdinnan):
- Miksi valitsitte juuri tämän kohteen?
- Mitä tunsitte?
- Mikä pysäytti/liikutti/ihmetytti?
- Mitä opitte itsestänne, toisesta, ympäristöstä, estetiikasta tms?
- Mitä saitte tehtävästä: tavasta katsoa itseäsi ja ympäristöäsi toisin...
Opintojakson väliarviointivloggaus (henkilökohtainen tehtävä vkolla 9)
Muista jakaa lukuoikeudet ohjaajallesi henkilökohtaiseen PROpeesi viimeistään tässä vaiheessa :)
Kielitietoinen ja monikielinen koulu -tiimitehtävä (vko 10)
Työskentelyä pohjustaa Kielititietoinen ja monikielinen koulu -luento (Moate & Szabó), aloittakaa yhteinen työskentelynne jakamalla luennon herättämiä ajatuksia.
Alakoulun ylliä ja kielitietoisuutta tutkimassa
- Pohtikaa kielitietoisuutta alakoulun yllin oppitunnilla Monikielisen oppijan matkassa -sivuston avulla https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitietoisuus-eri-tiedonaloilla/oppikirjatekstit/alakoulun-ylli/
- Pohtikaa sivuston I–IV-tehtäviä yhdessä ja pyrkikää löytämään näihin sopivat vastaukset sekä pohtimaan tehtävää kielitietoisesta näkökulmasta.
Havainnointilomakkeen tarkastelua
- Tarkastelkaa tiimissä Kielitietoiset luokkahuonehavainnot -lomaketta ja keskustelkaa sen myötä heränneistä ajatuksista
- Pohtikaa, mitkä osiot havainnointilomakkeesta laajantavat ymmärrystänne siitä, mitä kielitietoisuus on ja mitä siihen kuuluu.
- Keskustelkaa yhdessä, millä tavalla "jokainen opettaja on kielenopettaja" ja miten tätä lähetysmistapa voi vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta luokassa ja omassa oppimisessa.
Loppupohdintaa
- Mitä ajatuksia luentojen tiimoilta on herännyt kielitietoisesta ja monikielisestä koulusta ja opetuksesta?
- Mikä jäi vielä askarruttamaan?
- Mitä viette työskentelystä PROpetyöskentelyynne (Vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen ja pedagoginen osaaminen)?
Työniloa!
Esi- ja alkuopetuksen havainnointitehtävä (viikolle 11 mennessä)
Selvittäkää vierailunne aikana:
- oppimisympäristöstä:
- Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Miten tila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsen oppimista ja kasvua tukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)
- oppisisällöistä:
- Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteet 2014)?
- toiminnasta ja ohjaamisesta:
- Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?
- Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?
- Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää?
- Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)?
- kasvun ja oppimisen tukemisesta:
- Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)
- Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? → Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä?
Esi- ja alkuopetuksen havainnointitehtävien purku tiimitehtävänä (vko 11)
Tehkää alla olevat tehtävät tiimissänne (hätätilassa voi tehdä yksinkin) ja palauttakaa ne yhtenä pdf-tiedostona tai linkkinä oman pienryhmänne sivuilta löytyvään ryhmäpalautuskansioon. Huolehtikaa, että palautuksessa on kaikkien tiimiläisten nimet. Huom. työskentelyä pohjustaa Mertalan esi- ja alkuopetuksen luento.
1. Havainnointitehtävän purkua
Kirjatkaa havaintojanne muistiin alla olevien jaottelujen mukaisesti ja liittäkää mukaan omaa pohdintaanne havainnoista ja niiden pohjalta tekemistänne tulkinnoista.Oppimisympäristöstä:
- Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Miten tila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvua tukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)
Oppisisällöistä:
- Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteet 2014)?
Toiminnasta ja ohjaamisesta:
- Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?
- Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?
- Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää?
- Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)?
Kasvun ja oppimisen tukemisesta:
- Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)
- Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? → Saitteko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisen tuen piirissä?
2. Loppupohdintaa
- Mitä ajatuksia luennon ja havainnointitehtävän tiimoilta on herännyt esi- ja alkuopetuksen näkökulmasta?
- Mikä jäi vielä askarruttamaan?
Työniloa!