Esteettinen osaaminen
Esteettinen osaaminen
Ymmärrät ihmisen kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus moniaistiseen ympäristön kokemiseen. Kykenet luovuuteen ja itseilmaisuun, jotka tulevat esiin taitoina, ilmaisuina, tuotoksina ja teoksina. Kykenet rakentamaan sellaisen esteettisen suhteen ympäröivään todellisuuteen, joka sisältää avoimuuden erilaisille tulkinnoille ja arvostuksille.
Esteettistä osaamistasi ja sen kehittymistä voit tarkastella mm. seuraavien kysymysten avulla:
Lähteitä esteettisen osaamisen tarkasteluun:
Esteettistä osaamistasi ja sen kehittymistä voit tarkastella mm. seuraavien kysymysten avulla:
- Millainen on esteettinen kokemus? Miten se liittyy merkityksellisyyteen?
- Mitä tunteita oppiminen herättää ja missä nämä tunteet tuntuvat? Mitä minulle tapahtuu esimerkiksi Flow-kokemuksessa?
- Mikä on minulle luontevin tapa ilmaista kokemustani tai oppimistani?
- Mitkä ovat minulle luontevimpia välineitä itseilmaisussa?
- Millaiset ympäristöt ja toimintatavat herättävät mielikuvitukseni ja luovuuteni?
- Mihin kiinnität huomiota ympäristössäsi? Minkälaisessa aistiympäristössä viihdyt ja tunnistatko toisille mieluisia aistiympäristöjä?
-
Miten ymmärrät esimerkiksi arjen estetiikan ja miten se näkyy siinä, mitä arvostat?
-
Miten estetiikka ja kulttuuri voivat tukea hyvinvointia?
- Onko estetiikassa oikeaa tai väärää / kaunista tai rumaa tai muita ulottuvuuksia?
Lähteitä esteettisen osaamisen tarkasteluun:
-
Anttila, E. 2009. Kehollinen tieto ajattelun ja oppimisen perustana: mitä tanssija tietää? Aikuiskasvatus, 29(2), 84-92. Saatavilla: https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94179.
- Huotilainen, M., Rankanen, M., Groth, C., Seitamaa-Hakkarainen, P., & Mäkelä, M. 2018. Why our brains love arts and crafts implications of creative practices on psychophysical well-being. Saatavilla: www.FormAkademisk.org.
- Lindström, T. E. 2009. Ihmiskäsitys musiikkikasvatuksen filosofian kehyksenä. Teoksessa Musiikkikasvatus: näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Toim. Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen & Lauri Väkevä. Jyväskylä: Suomen musiikkikasvatusseura FiSME. https://fisme.fi/wp-content/uploads/2017/08/Ihmisk%C3%A4sitys-musiikkikasvatuksen-filosofisena-kehyksen%C3%A4-Lindstr%C3%B6m.pdf
- Martikainen, A. Nikkola, T. & Lokka, A. 2013. Itseilmaisu ja taiteellinen työ integraatiokoulutuksessa. Teoksessa M. Rautiainen ym. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino, 232–246.
- Rissanen, Marjo. 2016. Taitamisen tiede - tietämisen taide: taidon oppimisen arkkitehtuuri. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/51643/978-951-39-6781-9_vaitos_20161029.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
- Ruokonen, I. & Rusanen, S. 2009. Esteettinen kasvattaja kulttuurisena kasvattajana. Teoksessa Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen & Anna-Leena Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Yliopistopaino Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80314/3ade1cb7-b61e-4c73-b0a8-b0305b3f927b.pdf?sequence=1
- Räsänen, M. 2008. Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.
- Sepänmaa, Y. 2018. Esteettinen maailmasuhde ja ympäristövastuu. Elore, vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/6839/1534937860559647261.pdf?sequence=2&isAllowed=y
- Toivanen, P. & Laine, M. 2013. Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura https://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/wp-content/uploads/2015/04/Kestava_kasvatus.pdf
