TEORIAA:

Tunteita voidaan ilmaista monella eri tapaa esimerkiksi fyysisesti (itkemällä, hymyilemällä, nauramalla, huutamalla, potkimalla, koskettamalla), puhumalla ja kirjoittamalla tai esimerkiksi laulamalla ja piirtämällä.

Usein tunteiden ilmaisemiseksi nimenomaan tarvitaan sanoja, puhuttuna tai kirjoitettuna. Jakaminen ei ole vain puhumista, vaan myös tunteiden purkamista, niiden läpi kulkemista. Jos puhumisesta tulee märehtimistä, joka ei johda mihinkään, tarvitaan muita tapoja.

Kirjoittaminen hyvä vaihtoehto silloin, kun ei ole ketään, joka voi juuri tietyllä hetkellä kuunnella, tai kun ei halua jakaa tunteita kenenkään toisen kanssa. Kirjoittamalla voi ilmaista voimakkaitakin tunteita, joita ei kenties muuten voi purkaa. Kirjoittaminen auttaa myös analysoimaan tunteiden syitä ja seurauksia, koska se on tapa myös ottaa pientä etäisyyttä omiin tunteisiin.


Tunteita ilmaisua on tärkeää oppia viljelemään ja säätelemään.

• Myönteisten tunteiden viljely:
  • Myönteisiä tunteita on hyödyllistä osata ilmaista, niin että ne eivät jää vain omaan tietoon.
  • Kannustavan, rakentavan ja rohkaisevan palautteen antamisessa moni tarvitsee rohkaisua ja kannustusta. Jo pienistäkin asioista voi antaa myönteistä palautetta toisille. Tämä piristää arkea ja tuo siihen iloa.
  • Toisista välittämisen ja muiden lämpimien tunteiden ilmaisu on tärkeää yhteenkuuluvuuden kannalta ja antaa voimaa.
• Hankalien tunteiden säätely:
  • Kielteisiäkin tunteita saa ja pitää voida ilmaista, kunhan se ei johda toisten loukkaamiseen, vahingoittamiseen tai rikkomiseen.
  • Hankalista tunteista on mahdollista kertoa toisille, mutta niitä on mahdollista myös purkaa itsekseen ja ilmaista itselleen, omassa rauhassa, olipa sitten kysymys surusta, vihasta tai pelon tyynnyttämisestä.
  • Joskus tarvitaan etäännyttävää aikaa hankalien asioiden ja tunteiden käsittelyyn, toisinaan taas tilanteet vaativat mahdollisimman välitöntä purkamista.
  • Tunteiden säätelykeinoja voi opetella.

TEHTÄVÄ 1: TUNTEIDEN SÄÄTELY

Jaa jokaiselle Tunteet_haltuun-moniste. Käykää monisteessa (samat tuossa alla) olevat kohdat yhdessä läpi. Oppilaat voivat samalla täyttää monistetta.

• Hengitykseen keskittyminen: Hengitä sisään ja oikein pitkään ulos. Aseta kätesi vatsan päälle, jotta tunnet hengityksen liikkeen vielä paremmin. Rauhoittavat ja hyväksyvät ajatukset: “Selviän tästä”, “Kaikki on hyvin”, “On ok tuntea näin.”

• Myönteisiin asioihin keskittyminen: Pyri kiinnittämään huomio johonkin ympärillä olevaan asiaan/(luonnon)ilmiöön, joka kääntää ajatukset positiiviseen. Tällainen voi olla esimerkiksi auringon valo, tuulen vire kasvoilla tai kaunis yksityiskohta ympäristössä.

• Paikalta poistuminen: Poistu tilanteesta toiseen tilaan tai esimerkiksi kävelylenkille. Poistuminen tuo etäisyyttä tilanteeseen monella tapaa ja auttaa palautumaan tilanteesta.

• Kymmeneen laskeminen: Laske rauhallisesti kymmeneen. Se rauhoittaa hengitystä ja hermostoa sekä koko kehoa.

• Kehon ravisteleminen: Ravista tunne pois kehosta. Ravistelu rentouttaa koko kehon, ja fyysinen liike auttaa tunteesta irti päästämiseen.

• Tunteen tasaaminen: Anna tunteelle aikaa tasaantua. Tunteen tasaantuminen vie aikaa keskimäärin 8 minuuttia, eli puoli välituntia. Tämän tiedostaminen ja hyväksyminen saattaa helpottaa, kun tunne on voimakkaimmillaan.

Peräaho, K. & Nikkinen, E. (2018). Hyvän mielen treenivihko - ohjaajan opas. Harjoitteita nuorten mielenterveyden edistämiseen.



TEHTÄVÄ 2: RAUHOITTAVA PUHE ITSELLE

• Kukoistava tehtäväkirja s 182
• Haastavia tunteita voi lieventää puhumalla itselleen rauhoittavasti ja ymmärtävästi.
  • Sisäinen puhe on ajattelua, päämme sisäistä keskustelua, joka vahvistaa ajatuksiamme ja toimintaamme.
  • Se on yksi tehoikkaimmista välineistä, joilla voimme ohjata omia ajatuksiamme, tunteitamme ja toimintaamme.
  • On tutkittu, että sinä-muodossa ilmaistu puhe voi olla minä-muotoista puhetta tehokkaampaa. Se voi luoda etäisyyttä ja objektiivisuutta omiin tunteisiin ja ajatuksiin, mikä voi auttaa näkemään tilanteen laajempana ja tunteiden vaikutukset vähemmän voimakkaina.
• Puhu itsellesi kuin
  • YSTÄVÄLLE: Mä tiedän että sä pystyt siihen! Anna mennä vaan!
  • LAPSELLE: Kaikki on kulta hyvin. Oon tässä sun kanssa.
  • OPPILAALLE: Olen todella ylpeä sinusta. Jatka samalla tavalla!
  • IDOLILLE: Ei vitsi sä oot upea! Miten sä ees teet ton?
  • TUNTEMATTOMALLE: Anteeksi? Olisinko voinut auttaa?
• Täytä moniste ja kirjoita itsellesi talteen jokin oma rauhoittava tai tsemppaava lause. Koristele lauseelle kehykset tai käytä vaikka erivärisiä kirjaimia. 

TEHTÄVÄ 3: SELVIYTYMISKEINOJA 

Millainen selviytyjä olen -juliste auttaa pohtimaan omia selviytymiskeinoja elämään kuuluvissa huolissa ja murheissa tai kriiseissä.

Julisteen ideana on herättää keskustelua siitä, että omia selviytymiskeinoja voi ja kannattaa aina vahvistaa. Mitä enemmän meillä on selviytymiskeinoja, sitä paremmin selviämme monenlaisista eteen tulevista ongelmista ja kriiseistä. 

• Keskustele nuorten kanssa siitä, miksi on tärkeää pohtia kriiseistä selviytymisen keinoja ja sitä, millaisia keinoja he yleensä käyttävät ongelmien käsittelyssä. Mikä julisteen tapa tuntuu itselle luontevimmalta?
• Oppilaat voivat miettiä asiaa 3-4 hengen ryhmissä. 
• Listatkaa konkreettisia tekoja. Mitä kaikkea luova selviytyjä voisi tehdä? Sarjakuva ärsyttävästä tapahtumasta; maalaus siitä, miltä viha tuntuu; Muumit Rivieralla -elokuvan katsominen jne.
  • Miten monta konkreettista fysiologista keinoa keksitte? Entä älyllistä, sosiaalista, henkistä ja tunteellista?
• Kirjoittakaa keinot paperilapuille, jotka sitten kerätään isoille kartongeille aihealueittain. Kartongit laitetaan lopuksi käytävään näkyville.
• Mitä uutta voisit itse kokeilla yhdessä löydetyistä ideoista?

Fysiologinen selviytyjä saattaa esimerkiksi lähteä lenkille ja ulkoilemaan, tehdä rentoutumisharjoituksia, syödä hyvin ja nukkua riittävästi.

Älyllinen selviytyjä tekee muun muassa suunnitelmia ja listoja ja hankkii lisätietoa.

Sosiaalinen selviytyjä jakaa kokemuksia muiden kanssa, viettää aikaa ystävien ja kavereiden kanssa, ottaa vastaan tukea ja tukee muita.

Luova selviytyjä kokkaa, nikkaroi, piirtää ja askartelee, käyttää mielikuvitusta ja etsii uusia tapoja toimia.

Henkinen selviytyjä hakee toivoa esimerkiksi arvoista ja aatteista ja pohtii elämän merkitystä ja mietiskelee.

Tunteellinen selviytyjä ilmaisee tunteitaan erilaisin keinoin, nauraa ja itkee.