9. Maa ja Kuu
Johdanto
Maapallon synty
Maapallo ja muut Aurinkokunnan planeetat syntyivät noin 4,5-4,7 miljardia vuotta sitten. Aluksi kuuma Maa koostui sulasta kiviaineksesta, laavasta. Vähitellen pintaosa jähmettyi kiinteäksi ja kovaksi kivikuoreksi. Maalle muodostui ilmakehä tulivuorenpurkauksista vapautuneista kaasuista. Veden arvellaan saapuneen Maapallolle esimerkiksi komeettojen mukana.
Maapallo jäähtyi ensimmäisen miljardin vuoden aikana. Tällöin vesihöyry tiivistyi vedeksi ja satoi Maan pinnalle. Valtameret muodostuivat, mikä osaltaan mahdollisti elämän syntymisen Maassa.
Maapallon rakenne ja koostumus
Maapallon pinnasta suurin osa on vettä. Noin 70 % pinta-alasta on järvien tai merien peitossa. Maa on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jossa vettä on nestemäisessä olomuodossa. Vesi on elämän edellytys. Sen olemassaolo mahdollisti miljardeja vuosia sitten olosuhteet, jotka tekivät mahdolliseksi elämän synnyn ja kehittymisen. Arvellaan, että juuri veden puutteen vuoksi Aurinkokunnan muille planeetoille ei ole muodostunut elämää.
Maapallon säde on noin 6500 km. Päiväntasaajan kohdalta ympärysmitta on noin 40000 km. Ilmakehästä 77 % on typpeä, 21 % happea ja loput hiilidioksidia, vesihöyryä ja jalokaasuja.
Maapallon liikkeet
Vuorokauden vaihtelu johtuu Maan pyörimisliikkeestä oman akselinsa ympäri. Maa pyörii oman akselinsa ympäri 24 tunnissa. Pyörimisliikkeen suunnasta johtuen Aurinko nousee idästä ja laskee länteen.
Maa kiertää myös Auringon ympäri. Maan pyörimisakseli on hieman kallellaan tähän kiertorataan nähden. Kallistuskulma on noin 23 astetta. Pyörimisliikkeestä ja akselin kallistuskulmasta aiheutuvat vuodenajat. Silloin, kun pohjoinen pallonpuolisko on kohti Aurinkoa, on pohjoisella pallonpuoliskolla kesä. Kun pohjoinen pallonpuolisko on poispäin Auringosta, on pohjoisella pallonpuoliskolla talvi.
Kuun synty ja liikkeet
Kuun synnystä on monta teoriaa. Viimeisimmän mukaan Kuu sai alkunsa, kun suuri taivaankappale törmäsi Maahan. Kuu muodostui törmäyksen vaikutuksesta irronneesta aineksesta.
Kuu kiertää Maata keskimäärin 384 000 km etäisyydellä. Yksi kierros kestää noin 27 vuorokautta. Kuu pyörii oman akselinsa ympäri samalla nopeudella, minkä vuoksi Kuu näyttää Maahan aina saman puolensa. Tämä johtuu Kuun ja Maan välisestä vuorovaikutuksesta.
Kuun vaiheet johtuvat sen liikkeestä suhteessa Aurinkoon. Kuu nähdään siksi, että se heijastaa Auringon valoa. Kuun Maahan näkyvät osat muuttuvat sen mukaan, mitä osaa Aurinko siitä valaisee. Uusikuun aikana Maasta katsottuna Kuu on kokonaan pimeä. Täysikuun aikana Kuu nähdään kokonaan valaistuna. Puolikuun aikaan Kuun toinen puoli on valaistu. Kuun kierron aikana on kaksi puolenkuun aikaa. Ensimmäisenä nähdään Kuun oikea puoli valaistuna ja jälkimmäisenä vasen puoli. Näiden vaiheiden välissä Kuusta nähdään sirppi.
