8. Aurinkokunta

Johdanto

Katsot talvisena pakkasiltana pimeälle taivaalle. Taivas on täynnä säihkyviä tähtiä. Tunnistat tähtien joukosta muutaman planeetan, sillä ne ovat suurempia ja kirkkaampia kuin ympäröivät tähdet. Planeetat ovat Venus ja Jupiter.
Kuvassa näkyy myös Seulasten tähtijoukko. Ylempi kirkas piste on Venus ja alempi Jupiter.

Synty

Aurinkokunnan kappaleet syntyivät vastasyttyneen Auringon ympärillä kappaleiden törmäyksien seurauksena. Materiaa kerääntyi ja tiivistyi Auringon läheisyyteen. Aurinkoa lähinnä oli kuumaa ja tiivistä ainetta ja kauempana kylmempää ja kaasumaista ainetta. Aine kasaantui aina vain suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vetovoima voimisti aineen kerääntymistä. Näin syntyivät planeetat. Auringon läheisyyteen muodostuivat kiviplaneetat ja kauemmaksi kaasuplaneetat.

Tutustu lisäksi planeettojen syntyyn liittyviin videoihin.

Rakenne

Aurinkokunta muodostuu tähdestä, jonka nimi on Aurinko, sekä sitä kiertävistä kahdeksasta planeetasta ja niiden kuista. Lisäksi Aurinkoa kiertää komeettoja, asteroideja, meteoroideja ja kääpiöplaneettoja. Planeetat jaetaan sisä- ja ulkoplaneettoihin. Sisäplaneetat ovat Auringosta lukien Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Ulkoplaneetat ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Tutustu Auringosta kertovaan videoon.

Kuvan planeettojen ja Auringon koot on suhteutettu toisiinsa. Kuvasta nähdään selkeä kokoero pienten kivisten sisäplaneettojen ja jättimäisten kaasumaisten ulkoplaneettojen välillä.

Sisä- ja ulkoplaneettojen välissä on asteroidivyöhyke. Sen arvellaan olevan peräisin planeetesta, joka ei koskaan päässyt muodostumaan planeetaksi Jupiterin voimakkaan painovoimakentän takia. Aikaisemmin kauimmaisena yhdeksäntenä planeettana ollut Pluto menetti planeettastatuksensa vuonna 2006. Nykyään Pluto luokitellaan kääpiöplaneetaksi.

Tutustu myös Aurinkokunnan rakennetta käsitteleviin videoihin.

 
 

Aurinkokunnan vierailijat

Maan ilmakehään törmää vuosittain kymmeniä tuhansia meteoroideja. Kun meteoroidi törmää Maan ilmakehään, se alkaa hehkua kitkan vaikutuksesta. Jos meteoroidi ei pala kokonaan ilmakehässä ja se törmää Maahan, sitä kutsutaan meteoriitiksi. Arkikielessä tapahtumaa kutsutaan tähdenlennoksi eli meteoriksi. Meteoroidi voi myös palaa kokonaan ilmakehässä. Tällaista kappaletta kutsutaan meteoriksi eli arkikielessä tähdenlennoksi.
 
Joskus Aurinkokuntaan saapuu komeetta eli pyrstötähti. Sen erottaa tähtitaivaalta pitkästä harsomaisesta pyrstöstä. Komeettoja on miljoonia. Valtaosa niistä on lähtöisin Aurinkokunnan laidalta Oortin pilvestä. Komeetat koostuvat pääosin jäästä. Kun ne saapuvat Auringon lähelle, muodostuu niille jopa miljoonia kilometrejä pitkä pyrstö. Pyrstöjä muodostuu kaksi: pölypyrstö ja kaasupyrstö. Pölypyrstö muodostuu valtaosin komeetan pinnasta irtoavasta aineksesta. Kaasupyrstö koostuu puolestaan ionisoituneesta eli sähköistyneestä kaasusta ja hienorakeisesta pölystä. Se suuntautuu Auringosta poispäin Auringon säteilyn takia. Komeettojen kiertoradat ovat hyvin elliptisiä eli litistyneitä ympyröitä. Tunnetuin komeetta on Halleyn komeetta, jonka kiertoaika on noin 76 vuotta.

Avainsanat

Aurinkokunta: Muodostuu Auringosta, sitä kiertävistä kahdeksasta planeetasta ja niiden kuista. Lisäksi Aurinkoa kiertää komeettoja, asteroideja, meteoroideja ja kääpiöplaneettoja.

Aurinko: Maata lähinnä oleva tähti.

Planeetta: Suurehko tähteä kiertävä kappale.

Kuu: Planeettaa kiertävä kiinteä kappale.