Arktinen ulottuvuus – Lappi globalisaation keskiössä

Yleissivistävän opetuksen kansainvälisyyspäivät 12. – 13.11.2018

Osallistuin yleissivistävän koulutuksen kymmenensiin valtakunnallisiin kansainvälisyyspäiviin Rovaniemellä 12. – 13.11. Päivät toteutettiin Opetushallituksen, Rovaniemen kaupungin, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin aluehallintoviraston yhteistyönä. Tapahtuma järjestettiin Arktikumissa ja maanantai-illan Rovaniemen kaupungin järjestämä iltavastaanotto vietettiin Korundissa.

Tilaisuuteen osallistui 130 henkeä ympäri Suomen, pohjoisin oli Inarin koululta. Keskustelin tauoilla ja aterioiden aikana muun muassa Lappeenrannasta, Joensuusta, Helsingistä, Turusta, Seinäjoelta ja Sodankylästä saapuneiden kansainvälisyydestä kiinnostuneiden toimijoiden kanssa. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja monipuolinen ja se tarjosi erilaisia näkökulmia kulttuuriseen monimuotoisuuten sekä kansainvälisyyteen paitsi Lapissa niin myös muualla Suomessa. Päivien juontajana toimi Áilu Valle, hän myös esitti räppejä ohjelman lomassa sekä iltavastaanotolla. Valle esitti myös monia tarkkoja kysymyksiä luennoitsijoille ja houkutteli yleisöäkin kommentoimaan puhujien esityksiä.

Mitä nämä päivät antoivat minulle? OPH:n johtaja Jorma Kauppinen johdatteli aiheeseen, Lapin yliopiston kielikeskuksen johtaja Ville Jakkula keskittyi kielten osaamisen ja kulttuurien tuntemuksen tärkeyteen, paneelikeskustelun aikana pohdittiin, muuttuuko kulttuuriperintö esim. pelaamisen tai digitalisoitumisen kautta. Miten yhdistää ipadit ja tabletit saamelaislasten varhaiskasvatukseen, jossa tärkeänä osana on luontosuhde ja vuodenkiertoon kuuluvat leikit? Pysyykö nuorisokulttuuri omaleimaisena eri maissa vai alkaako se olla samanlaista ympäri maailmaa (samanlaiset vaatteet, musiikki, elokuvat, pelaaminen, sometus)? Oli myös kiinnostavaa kuunnella Heikki Ervastia, joka kertoi Lapin yliopiston harjoittelukoulun koulutusviennistä Kiinaan ja kokemuksistaan matkoiltaan Kiinaan sekä kiinalaisryhmien vierailuista Rovaniemellä neljän vuoden ajalta. Lukiolaiset Ola Jomppanen ja Julius Parkkinen saivat yleisöltä raikuvat aplodit esiteltyään omia kokemuksiaan innovaatioista ja mihin luova hulluus voi nuoren yllättäen viedä.


Kuvassa Saarenputaan päiväkodin eskarit esittävät kaksi englanninkielistä leikkilaulua tiistai-aamun alkajaisiksi.

Tiistaina sain pohdittavaa, kun KT, tutkija Rauna Rahko-Ravantti Lapin yliopistosta puhui aiheesta Saamelaiset rajat ylittävällä arktisella polulla. Hän antoi myös vinkkejä opetushenkilöstölle, miten ottaa huomioon eri kulttuurista ja kielitaustasta tuleva oppilas. Pieniä, helposti toteutettavia asioita ovat esimerkiksi se, että synttärionnittelulaulu lauletaan suomeksi, englanniksi ja saameksi tai se, että pientä oppilasta tuetaan vaikka sanomalla, että on ihan ok laittaa gákti päälle koulukuvaan tai että monikielisessä koulussa eri kielet näkyvät koulun seinillä ja käytävillä: vessa tai oppiaineet on kirjoitettuna eri kielillä ovissa jne. Voisiko meidän kouluilla olla esim. ruokalistat myös saameksi?

Kuuntelimme vielä Niina Pietikäisen esitelmää Lapin kansainvälistymisen vetovoimatekijöistä, joista hän puhui oman perheyrityksensä kautta. Tanja Poutiainen-Rinne kertoi tarinansa, miten hän oli lähtenyt lukioon Jällivaaraan, oppi siellä ruotsin kielen ja sen avulla myöhemmin englanti sujuvoitui maailmalla ja saksan ymmärtäminen helpottui. Tanjan kokemukset alppihiihtomaailman huipulla eri maista kotoisin olevien valmentajien ja kilpakumppaneiden rinnalla on antanut hänelle vahvan kielellisen pohjan sekä eri kulttuurien vivahteiden ymmärtämisen. Tämä kaikki auttaa häntä nykyisin, kun hän työskentelee yrittäjänä ja hyödyntää työssään kansainvälisiä verkostojaan.

Työpajoissa käsittelimme mm. LOPS 2021 – millainen kansainvälisyys uudistuvaan lukioon –aihetta. Sain myös tietoa LUKKI –verkostosta. Sen veturina on Helsingin Suomalainen yhteiskoulu, jolla on kansallinen lukiokoulutuksen kieltenopetuksen kehittämistehtävä. http://www.lukkiverkosto.fi/

Ulla Keskitalo