Kansojen kevät
:right1800-luku merkitsi Euroopan kartan pirstoutumista. Wienin kongressissa oli sinetöity Euroopan johtavien maiden yhteistyöliitto Pyhä Allianssi, jonka perimmäinen tarkoitus oli olojen vakauttaminen Euroopassa. Rauhan sanoman ja konservatiivisten arvojen lisäksi Allianssi pyrki vastustamaan vallankumouksellista liikehdintää. Siitä oli tuleva linnake uudistusmielisiä vaatimuksia vastaan. Liittoon kuuluivat Venäjä, Itävalta ja Preussi aluksi, mutta siihen liittyivät myöhemmin monet Euroopan valtiot.
Pyhä Allianssi ei kuitenkaan pystynyt patoamaan Ranskan vallankumouksen synnyttämiä ihanteita. Aatteiden levitessä padot alkoivat avautua ja alistettujen yhteiskuntaluokkien ja alistettujen kansojen nousu alkoi. Levottomuuksia ruokkivat tautiepidemiat ja katovuodet, jotka ajoivat ihmisiä kaduille osoittamaan mieltä. Vuonna 1830 kolera koetteli Eurooppaa ja väki mellakoi. Ranskassa keskiluokka janosi poliittista valtaa ja kansa työtä. Vallankumouksen symboli trikolorilippu nostettiin jälleen ylös ja barrikadeja pystytettiin katukivistä. Mellakoiden seurauksena monet mielenosoittajat kuolivat poliisien luoteihin, mutta muutosta ei voinut enää pysäyttää. Tämän niin sanotun heinäkuun vallankumouksen seurauksena kuningas vaihdettiin ja äänioikeutta laajennettiin Ranskassa .
Heinäkuun vallankumous levisi pitkin Eurooppaa. Erityisesti katolisessa Belgiassa kapinoitiin Hollannin valtaa vastaan. Belgia irtautuikin Alankomaista ja sen itsenäisyys tunnustettiin. Heinäkuun vallankumousta suurempi vaikutus oli vuodella 1848, jota kutsutaan sen nostattamien levottomuuksien vuoksi ”hulluksi vuodeksi”. Nationalismin ja liberalismin ihanteet löivät läpi itsensä ja Ranskassa tapahtui helmikuun vallankumous, joka teki maasta tasavallan. Hullun vuoden taustalla vaikutti poliittisten erimielisyyksien lisäksi talouskriisi, joka nosti leivän hintaa ja aiheutti nälkämellakoita. Irlannin perunarutto oli vienyt perunasadot ja tehtaita meni Euroopassa konkurssiin, kun tuotteita ei saatu myytyä köyhtyneille ihmisille.
Kansallisuusaatteen kyllästämät pienet kansat eivät pärjänneet suurvalloille. Puola oli saanut Suomen lailla Venäjältä autonomian, mutta siellä pakkovaltaa ei hyväksytty. Kapinointi johti Pyhän Allianssin väliintuloon ja Puola menetti itsehallintonsa ja joutui venäläistämistoimenpiteiden kohteeksi. Itävallan alistamat unkarilaiset julistautuivat itsenäisiksi, mutta Venäjän armeijan avulla kapina tukahdutettiin verisesti. Myöhemmin Itävallan oli myönnyttävä ja annettava Unkarille itsehallinto. Tästä kompromissista syntyi Itävalta-
Unkarin keisarikunta.
Nationalismin suurimpia saavutuksia olivat Saksan ja Italian valtioiden synty. Kumpikin alue oli jakautunut pikkuvaltioihin, joita yhdisti sama kieli ja historia. Pohjois-Italiassa vapauduttiin Sardinian johdolla Itävalta-Unkarin hallinnasta ja vuonna 1861 Italiasta tuli kuningaskunta. Saksassa yhdistyminen tapahtui Preussin ja sen pääministerin Otto von Bismarckin johdolla. Hänen mukaansa uusi Saksa oli luotava raudalla ja verellä. Rautakansleri Bismarck johti saksalaiset ruhtinaskunnat sotiin Tanskaa, Itävaltaa ja Ranskaa vastaan. Vuonna 1871 syntyi Saksan keisarikunta.
Hullu vuosi merkitsi ”kansojen kevättä”, jolloin juurrutettiin liberalismin ihanteita moneen maahan. Äänioikeus laajeni ja maaorjuus lakkautettiin kaikkialla muualla paitsi Venäjällä. Nationalismin hengessä syntyi uusia kansakuntia, mutta kaikkialla eivät uudistukset jääneet voimaan vaan niitä peruttiin liikehdinnän laannuttua. Hullun vuoden yksi perintö oli sosialismin aatteen voimistuminen, mikä tapahtui rinta rinnan teollistumisen kanssa. Sosialismi pyrki demokratisoimaan yhteiskuntajärjestystä ja taloutta ajamalla oikeudenmukaisuutta erityisesti työväelle.
https://peda.net/id/9ac2f5eaf02
Pyhä Allianssi ei kuitenkaan pystynyt patoamaan Ranskan vallankumouksen synnyttämiä ihanteita. Aatteiden levitessä padot alkoivat avautua ja alistettujen yhteiskuntaluokkien ja alistettujen kansojen nousu alkoi. Levottomuuksia ruokkivat tautiepidemiat ja katovuodet, jotka ajoivat ihmisiä kaduille osoittamaan mieltä. Vuonna 1830 kolera koetteli Eurooppaa ja väki mellakoi. Ranskassa keskiluokka janosi poliittista valtaa ja kansa työtä. Vallankumouksen symboli trikolorilippu nostettiin jälleen ylös ja barrikadeja pystytettiin katukivistä. Mellakoiden seurauksena monet mielenosoittajat kuolivat poliisien luoteihin, mutta muutosta ei voinut enää pysäyttää. Tämän niin sanotun heinäkuun vallankumouksen seurauksena kuningas vaihdettiin ja äänioikeutta laajennettiin Ranskassa .
Heinäkuun vallankumous levisi pitkin Eurooppaa. Erityisesti katolisessa Belgiassa kapinoitiin Hollannin valtaa vastaan. Belgia irtautuikin Alankomaista ja sen itsenäisyys tunnustettiin. Heinäkuun vallankumousta suurempi vaikutus oli vuodella 1848, jota kutsutaan sen nostattamien levottomuuksien vuoksi ”hulluksi vuodeksi”. Nationalismin ja liberalismin ihanteet löivät läpi itsensä ja Ranskassa tapahtui helmikuun vallankumous, joka teki maasta tasavallan. Hullun vuoden taustalla vaikutti poliittisten erimielisyyksien lisäksi talouskriisi, joka nosti leivän hintaa ja aiheutti nälkämellakoita. Irlannin perunarutto oli vienyt perunasadot ja tehtaita meni Euroopassa konkurssiin, kun tuotteita ei saatu myytyä köyhtyneille ihmisille.
Kansallisuusaatteen kyllästämät pienet kansat eivät pärjänneet suurvalloille. Puola oli saanut Suomen lailla Venäjältä autonomian, mutta siellä pakkovaltaa ei hyväksytty. Kapinointi johti Pyhän Allianssin väliintuloon ja Puola menetti itsehallintonsa ja joutui venäläistämistoimenpiteiden kohteeksi. Itävallan alistamat unkarilaiset julistautuivat itsenäisiksi, mutta Venäjän armeijan avulla kapina tukahdutettiin verisesti. Myöhemmin Itävallan oli myönnyttävä ja annettava Unkarille itsehallinto. Tästä kompromissista syntyi Itävalta-
Unkarin keisarikunta.
Nationalismin suurimpia saavutuksia olivat Saksan ja Italian valtioiden synty. Kumpikin alue oli jakautunut pikkuvaltioihin, joita yhdisti sama kieli ja historia. Pohjois-Italiassa vapauduttiin Sardinian johdolla Itävalta-Unkarin hallinnasta ja vuonna 1861 Italiasta tuli kuningaskunta. Saksassa yhdistyminen tapahtui Preussin ja sen pääministerin Otto von Bismarckin johdolla. Hänen mukaansa uusi Saksa oli luotava raudalla ja verellä. Rautakansleri Bismarck johti saksalaiset ruhtinaskunnat sotiin Tanskaa, Itävaltaa ja Ranskaa vastaan. Vuonna 1871 syntyi Saksan keisarikunta.
Hullu vuosi merkitsi ”kansojen kevättä”, jolloin juurrutettiin liberalismin ihanteita moneen maahan. Äänioikeus laajeni ja maaorjuus lakkautettiin kaikkialla muualla paitsi Venäjällä. Nationalismin hengessä syntyi uusia kansakuntia, mutta kaikkialla eivät uudistukset jääneet voimaan vaan niitä peruttiin liikehdinnän laannuttua. Hullun vuoden yksi perintö oli sosialismin aatteen voimistuminen, mikä tapahtui rinta rinnan teollistumisen kanssa. Sosialismi pyrki demokratisoimaan yhteiskuntajärjestystä ja taloutta ajamalla oikeudenmukaisuutta erityisesti työväelle.
https://peda.net/id/9ac2f5eaf02