Ongelma nimeltä Britannia
Ranska oli lyönyt sodissa aikansa mahtavia valtioita kuten Preussin, Venäjän ja Itävallan. Napoleonin Euroopan valloituksen edessä seisoi kuitenkin yksi maa, jolla oli sen ajan mahtavin laivasto. Britannia löi Ranskan kuuluisassa Trafalgarin taistelussa vuonna 1805, jonka jälkeen saarivaltakunnasta oli tullut Napoleonin ykkösvihollinen. Napoleon lähti nujertamaan brittejä kauppasaarrolla vuonna 1806, johon se vähitellen pakotti kaikki liittolaisensa. Mannermaasulkusopimuksen mukaan Ranska tai kukaan sen liittolainen ei saanut käydä kauppaa Britannian kanssa. Tällä taktiikalla saarivaltio näännytettäisiin taloudellisesti ja pakotettaisiin Napoleonin syliin.
https://peda.net/id/9ad7c164f02
Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I tapasivat kesällä vuonna 1807 Tilsitissä, jossa solmittiin rauha maiden välille ja sovittiin mannermaasulusta. Tapaamispaikka oli komeissa olosuhteissa ankkuroidulla lautalla Niemenjoella ja keisarit löivät kättä päälle kuin ystävät. Kaikki oli tietenkin näyteltyä. Todellisuudessa Napoleon oli valloittaja ja Venäjä valloitettu. Napoleon piti Aleksanteria ”ailahtelevaisena bysanttilaisena” ja Aleksanteri taas koki, että Napoleonin keisarius oli loukkaus Jumalan asettamaa järjestystä vastaan. Tilsitin sopimus annettiin julki seuraavana päivänä ja suuri osa Eurooppaa liittyi siihen pakon sanelemina. Kädenlyönti oli saamassa toivotun tuloksen.
Yksi maa jäi kuitenkin vastustamaan Napoleonia. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf oli omalla ristiretkellään Ranskaa vastaan. Hän halveksi Napoleonia nousukkaana ja äärimmäisyyksiin taipuvaisena luonteena näki tämän Ilmestyskirjan petona. Taloudellisesti katsoen oli myös mahdotonta, että Ruotsi liittyisi saartoon. Maa oli nimittäin riippuvainen ulkomaankaupasta Britannian kanssa. Napoleon ja Aleksanteri sopivat, että Ruotsin taivuttaminen saartoon jäisi Venäjän harteille. Jos diplomatia ei tuottaisi tulosta, olisi edessä sota. Näin Tilsitissä kylvettiin Suomen sodan siemenet.
https://peda.net/id/9ad6144af02
Eurooppa 1807 vuonna, jolloin Napoleon aloitti määrätietoiset toimet laajentaakseen Ranskan valtakuntaa.
https://peda.net/id/9ad7c164f02
Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I tapasivat kesällä vuonna 1807 Tilsitissä, jossa solmittiin rauha maiden välille ja sovittiin mannermaasulusta. Tapaamispaikka oli komeissa olosuhteissa ankkuroidulla lautalla Niemenjoella ja keisarit löivät kättä päälle kuin ystävät. Kaikki oli tietenkin näyteltyä. Todellisuudessa Napoleon oli valloittaja ja Venäjä valloitettu. Napoleon piti Aleksanteria ”ailahtelevaisena bysanttilaisena” ja Aleksanteri taas koki, että Napoleonin keisarius oli loukkaus Jumalan asettamaa järjestystä vastaan. Tilsitin sopimus annettiin julki seuraavana päivänä ja suuri osa Eurooppaa liittyi siihen pakon sanelemina. Kädenlyönti oli saamassa toivotun tuloksen.
Yksi maa jäi kuitenkin vastustamaan Napoleonia. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf oli omalla ristiretkellään Ranskaa vastaan. Hän halveksi Napoleonia nousukkaana ja äärimmäisyyksiin taipuvaisena luonteena näki tämän Ilmestyskirjan petona. Taloudellisesti katsoen oli myös mahdotonta, että Ruotsi liittyisi saartoon. Maa oli nimittäin riippuvainen ulkomaankaupasta Britannian kanssa. Napoleon ja Aleksanteri sopivat, että Ruotsin taivuttaminen saartoon jäisi Venäjän harteille. Jos diplomatia ei tuottaisi tulosta, olisi edessä sota. Näin Tilsitissä kylvettiin Suomen sodan siemenet.
https://peda.net/id/9ad6144af02
Eurooppa 1807 vuonna, jolloin Napoleon aloitti määrätietoiset toimet laajentaakseen Ranskan valtakuntaa.