Kuningatar giljotiinissa
:rightMarie Antoinette (1755-1793) olisi jäänyt historiaan vain yhtenä Ranskan monista kuningattarista, ellei hän olisi kuollut giljotiinilla Ranskan vallankumouksen pyörteissä. Hän syntyi Itävällan arkkiherttuattaren Maria Teresian lapsena ja hänet naitettiin 14-vuotiaana Ranskan kruununperilliselle. Avioliitto oli tulosta poliittisesta pelistä, jonka tarkoituksena oli vahvistaa Itävallan ja Ranskan suhteita. Aviopari näki toisensa ensimmäistä kertaa vasta häidensa alla eikä liitossa ollut romanttista rakkautta. Myöhemmin Marie Antoinettesta tuli Ranskan kuningatar ja hän synnytti liudan lapsia, joista vain yksi eli aikuisikään saakka.
Marie Antoinetten päätehtävä oli synnyttää poikalapsi, joka perisi Ranskan kruunun. Kun ensimmäinen lapsi oli tyttö, Ranska huokaisi pettymyksestä. Kuningatar itse kuitenkin oli tyytyväinen. Hänen kerrotaan sanoneen: ”Poika olisi ollut valtion omaisuutta. Sinä olet minun. Saat jakamattoman huomion. Sinä jaat onneni ja lievität kärsimykseni...”. Marie Antoinette oli yksinäinen vieraassa maassa ja hovissa häntä haukuttiin ”itävaltalaiseksi”. Avioliittokaan ei ollut onnellinen, joten kuningatar keskittyi juhliin, osti viimeisen muodin mukaisia ylellisiä vaatteita ja tuhlasi rahaa kuin roskaa, sillä hän ei tajunnut rahan arvoa. Miksi olisikaan kun oli aina kasvanut sen keskellä.
Marie Antoinetten tanssiessa silkkipuvuissaan ja jalokivikoruissaan Ranskan kansa näki nälkää. Leivän hinta kohosi vallankumouksen aattona pilviin ja kun kuningattarelle sanottiin asiasta, hänen kerrotaan vastanneen: ”Syökööt leivoksia”. Lause on valheellisesti laitettu kuningattaren sanomaksi ja se kuvastaa ajan ilmapiiriä, joka näki kuningattaren pääsyynä Ranskan talouden huonoon tilaan. Marie Antoinette ei kuitenkaan ollut ilkeä, vain pinnallinen ja tietämätön, kuin tynnyrissä kasvatettu. Hänellä ei ollut lainkaan tietämystä siitä, miten tavallinen kansa eli. Hänen nuoruutensa ja ulkomaalaisuutensa tekivät hänestä oivan kohteen pilkalle sekä hovissa että sen ulkopuolella.
Marie Antoinetten miehestä ei ollut Ranskan talouden korjaajaksi. Siihen olisikin tarvittu jo suorannainen ihme. Vallankumous vei kuningasperheen vankilaan ja lopulta kuningas mestattiin. Marie Antoinette vietti tämän jälkeen vielä kymmenen kuukautta sellissään, jossa ei ollut edes ovea. Hänen lapsensa riistettiin häneltä. Marie Antoinette kuoli giljotiinillä maanpetoksesta syytettynä 16. lokakuuta vuonna 1793. Hän oli Ranskan kuningatar ja 37-vuotias.
:rightMarie Antoinette oli aina omannut sievän ja viehättävän ulkonäön, mutta oikeudenkäynnin alkaessa nähtiin vanhan naisen nousevan syytettyjen penkille. Hän oli hauras, hänen peruukkinsa oli poissa ja hänen hiuksensa olivat harmaantuneet. Hänellä ei ollut korsettiaan eikä tekohampaitaan. Hänen sanotaan kuitenkin olleen tyyni ja kieltäneen syyllisyytensä. Marie Antoinette lähti valkeassa kaavussa viimeiselle matkalleen kohti teloituspaikkaa avovaunuissa, hiukset leikattuina ja kädet sidottuina.
Yläkuva: Marie Antoinette 13-vuotiaana tyttönä, joka lähetettiin Ranskan hoviin.
Alakuva: Ranskalaisen taidemaalari Jacques-Louis Davidin piirros Marie Antoinettesta matkalla mestattavaksi.
Marie Antoinetten päätehtävä oli synnyttää poikalapsi, joka perisi Ranskan kruunun. Kun ensimmäinen lapsi oli tyttö, Ranska huokaisi pettymyksestä. Kuningatar itse kuitenkin oli tyytyväinen. Hänen kerrotaan sanoneen: ”Poika olisi ollut valtion omaisuutta. Sinä olet minun. Saat jakamattoman huomion. Sinä jaat onneni ja lievität kärsimykseni...”. Marie Antoinette oli yksinäinen vieraassa maassa ja hovissa häntä haukuttiin ”itävaltalaiseksi”. Avioliittokaan ei ollut onnellinen, joten kuningatar keskittyi juhliin, osti viimeisen muodin mukaisia ylellisiä vaatteita ja tuhlasi rahaa kuin roskaa, sillä hän ei tajunnut rahan arvoa. Miksi olisikaan kun oli aina kasvanut sen keskellä.
Marie Antoinetten tanssiessa silkkipuvuissaan ja jalokivikoruissaan Ranskan kansa näki nälkää. Leivän hinta kohosi vallankumouksen aattona pilviin ja kun kuningattarelle sanottiin asiasta, hänen kerrotaan vastanneen: ”Syökööt leivoksia”. Lause on valheellisesti laitettu kuningattaren sanomaksi ja se kuvastaa ajan ilmapiiriä, joka näki kuningattaren pääsyynä Ranskan talouden huonoon tilaan. Marie Antoinette ei kuitenkaan ollut ilkeä, vain pinnallinen ja tietämätön, kuin tynnyrissä kasvatettu. Hänellä ei ollut lainkaan tietämystä siitä, miten tavallinen kansa eli. Hänen nuoruutensa ja ulkomaalaisuutensa tekivät hänestä oivan kohteen pilkalle sekä hovissa että sen ulkopuolella.
Marie Antoinetten miehestä ei ollut Ranskan talouden korjaajaksi. Siihen olisikin tarvittu jo suorannainen ihme. Vallankumous vei kuningasperheen vankilaan ja lopulta kuningas mestattiin. Marie Antoinette vietti tämän jälkeen vielä kymmenen kuukautta sellissään, jossa ei ollut edes ovea. Hänen lapsensa riistettiin häneltä. Marie Antoinette kuoli giljotiinillä maanpetoksesta syytettynä 16. lokakuuta vuonna 1793. Hän oli Ranskan kuningatar ja 37-vuotias.
:rightMarie Antoinette oli aina omannut sievän ja viehättävän ulkonäön, mutta oikeudenkäynnin alkaessa nähtiin vanhan naisen nousevan syytettyjen penkille. Hän oli hauras, hänen peruukkinsa oli poissa ja hänen hiuksensa olivat harmaantuneet. Hänellä ei ollut korsettiaan eikä tekohampaitaan. Hänen sanotaan kuitenkin olleen tyyni ja kieltäneen syyllisyytensä. Marie Antoinette lähti valkeassa kaavussa viimeiselle matkalleen kohti teloituspaikkaa avovaunuissa, hiukset leikattuina ja kädet sidottuina.
Yläkuva: Marie Antoinette 13-vuotiaana tyttönä, joka lähetettiin Ranskan hoviin.
Alakuva: Ranskalaisen taidemaalari Jacques-Louis Davidin piirros Marie Antoinettesta matkalla mestattavaksi.