Mikä yhteys vanhempien kasvatustyylillä ja lapsen työskentelytaidoilla on koulun ensimmäisellä luokalla?
Hypoteesi oli, että suurempi lämpimyys kasvatuksessa ja käyttäytymisen kontrolli on yhteydessä parempiin työskentelytaitoihin koulussa, kun taas psykologinen kontrolli eli vanhemman pyrkimys kontrolloida lapsen ajatusmaailmaa, tunteita ja itsenäisyyttä, on yhteydessä heikompiin työskentelytaitoihin. Tutkijat olettivat lisäksi, että tehtävien välttely on hieman yleisempää pojilla kuin tytöillä.
152 ensimmäisen luokan oppilasta, joista 79 tyttöä ja 73 poikaa. Lisäksi tutkittiin oppilaiden huoltajia sekä opettajia.
ei-kokeellinen tutkimus, korrelatiivinen tutkimus, poikittaistutkimus
Aineistonkeruukeruumenetelmät
kasvatustyylejä kartoittava kysely, oppilaiden opiskelua kartoittava kysely ja tutkijan tekemä havainnointi työskentelystä
Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmena eri vuonna ensimmäisen luokan oppilailta. Suostumus tutkimukseen kerättiin sekä opettajilta että oppilaiden vanhemmilta. Oppilaiden vanhemmille lähetettiin kasvatustyylejä kartoittava kysely. Lasten työskentelytaitoja mitattiin matematiikan ja lukutaidon testeillä. Tutkijat suorittivat saaduille aineistoille useita tilastollisia analyyseja.
Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti äidin kasvatustyylillä näytti olevan vaikutusta oppilaiden työskentelytaitoihin. Äidin lämmin kasvatustyyli oli yhteydessä lasten vähäisempään avuttomuuteen ja tehtävien välttelyyn sekä tyttöjen vähäisempään ahdistuneisuuteen ensimmäisellä luokalla. Lisäksi äidin lämmin kasvatustyyli edisti oppilaiden työskentelytaitojen kehittymistä ensimmäisen luokan aikana.
Toisaalta mitä enemmän äidillä esiintyi käyttäytymisen kontrollia, sitä enemmän pojilla esiintyi tehtävää välttelevää käyttäytymistä. Kuitenkin ensimmäisen luokan aikana huomattiin muutos tässä tuloksessa ja äidin käyttäytymisen kontrolli ennusti vähäisempää tehtävien välttelyä pojilla, kun ensimmäinen luokka oli lopussa. Samaa yhteyttä ei havaittu tytöillä.
Isien kasvatustyylien yhteys lapsen työskentelytaitoihin ja niiden kehitykseen oli vähäisempi.
Äidin lämpimyyden yhteys opiskeluun liittyy tutkijoiden mukaan esimerkiksi kannustavuuteen ja hyväksyntään. Lapsi tuntee voivansa harjoitella koulun vaatimia uusia taitoja pelkäämättä epäonnistumisia, kun kotona vallitsee turvallinen ilmapiiri.
Äidin käyttäytymisen kontrolli saattoi ensimmäisen vuoden alussa näyttäytyä poikien työskentelyn kannalta kielteisenä, mutta rajojen rooli ja hyöty oppimiselle näkyi jo ensimmäisen vuoden lopussa. Rajat auttavat tutkijoiden mukaan lasta toimimaan sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla myös koulussa.
Äitien suurempaa merkitystä tutkijat selittävä kulttuurisilla ja sosiaalisilla tekijöillä: länsimaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa äidillä on usein isää keskeisempi rooli lasten kasvatuksessa, vaikka eroja on myös runsaasti.
Tutkimus tarjosi uusia tärkeitä näkökulmia siihen, että vanhempien kasvatustyyleillä voi olla erilainen vaikutus riippuen lapsen sukupuolesta. Lisäksi aiemmista tutkimuksista osittain poikkeavat tulokset voivat tarjota tärkeitä näkökulmia, joita voidaan tutkia lisää.
Tutkijat huomauttavat, että tutkimus koski vain ensimmäistä luokkaa ja yhteyksien selvittäminen myös myöhemmillä luokilla olisi tarpeen. Lisäksi äidit vastasivat vanhemmuustyyliä koskevaan kyselyyn useammin kuin isät, jolloin heidän näkökulmansa oli runsaammin esillä.
Tutkimuksessa ei tutkittu lapsen vaikutusta vanhempiin. Yksi tärkeä näkökulma olisikin tutkia, miten lapsen opiskelutyylit ja toiminta vaikuttavat vanhempien käyttämiin kasvatustyyleihin koulun alkaessa.
Tutkimuksessa löydetyt yhteydet eivät olleet kovin suuria. Opiskelutaitoja selittävät kasvatustyyliä enemmän todennäköisesti myös muut tekijät kuten temperamentti ja opetus
