2. Kehitys sikiö- ja vauvaiässä

Osaa ainakin nämä!

  • kuvaile miten vauva oppii vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa
  • millainen merkitys herkkyyskausilla on lapsen kehitykselle?
  • kuvaile Mary Rothbartin temperamenttimalli

TUTKIMUS: Temperamentti on periytyvä piirre

(Planalp & Goldsmith, 2020)

Tutkimusongelma

Miten hyvin vanhempien temperamentti ennustaa kaksosena syntyneiden lasten temperamenttia vauvaiässä?

Hypoteesi

Temperamentti on periytyvä ominaisuus ja identtisinä kaksosina syntyneiden kaksosten temperamentti on samankaltaisempi kuin ei-identtisten kaksosten.

Otos

990 lasta 6 ja 12 kuukauden iässä sekä heidän vanhempansa, lapsista 331 oli identtisiä kaksosia, muut ei-identtisiä kaksosia.

Tutkimusote

ei-kokeellinen tutkimus, korrelatiivinen tutkimus, poikittaistutkimus

Aineistonkeruukeruumenetelmät

Lapsen temperamentin arvionti laboratoriossa 6 ja 12 kuukauden iässä. Lapsen temperamentista testattiin pelkoreaktioita, vihan ja surun reaktioita, myönteisiä tunteita, tarkkaavaisuutta ja vapaata leikkimistä. Vanhempien taipumusta kokea myönteisiä tai kielteisiä tunteita tutkittiin kyselylomakkeella. Lisäksi kyselylomakkeella mitattiin vanhempien stressiä.

Tutkimuksen kulku

Tutkittavat saapuivat laboratorioon testattavaksi, osallistuminen oli vapaaehtoista. Vanhemmat täyttivät kyselykaavakkeet laboratoriossa tehdyn lapsen temperamenttitestauksen jälkeen. Vauvan reaktiot eri tilanteissa videoitiin ja usea henkilö arvioi lapsen käytöstä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tulokset

Vauvan temperamenttipiirteet olivat osin samanlaisia 6 ja 12 kuukauden iässä. Temperamentin perinnöllisyys korostui taipumuksessa tuntea kielteisiä tunteita mutta ei juurikaan taipumuksessa kokea myönteisiä tunteita. Lapsen taipumus kokea kielteisiä tunteita oli yhteydessä lasten isien suurempaan vanhemmuudesta aiheutuneeseen stressiin.

Johtopäätökset

Temperamentti on lapsuusiässä kohtalaisen muuttumaton.

Temperamentin perinnöllisyyttä tukee se, että etenkin taipumus kokea kielteisiä tunteita oli samankaltaisempi identtisillä kuin ei-identtisillä kaksosilla. Sen sijaan taipumus tuntea myönteisiä tunteita vaikutti vähemmän periytyvältä. Tämä voi tutkijoiden mukaan johtua esimerkiksi siitä, että siihen liittyy myös taipumus olla aktiivinen ja se selittyy enemmän yksilöllisillä oppimiseen liittyvillä eroilla.

Isien kokema vanhemmuuden stressi voi johtua siitä, että isien rooli lapsen kanssa on leikittäminen. Jos lapsi kokee kielteisiä tunteita eikä halua olla vuorovaikutuksessa, isä ei ehkä pääse toteuttamaan omaa rooliaan. Tämä voi johtaa isän kokemaan stressiin.

Arviointi

Tutkimus on varsin laaja ja hyvin toteutettu. Tutkimuksessa on selvitetty periytyvyyden taustaa identtisillä kaksosilla, joita on verrattu ei-identtisiin kaksosiin. Se helpottaa temperamentin perinnöllisyyden selvittämistä. Lisäksi lapsen temperamenttia on arvioitu testaamalla eikä vain kysymällä vanhemmalta. Tämä tekee lapsen temperamentin arviosta luotettavamman. Lisäksi tutkittiin molempia vanhempia ja molempien vanhempien kokemaa vanhemmuuden stressiä. Useissa tutkimuksissa keskitytään vain äidin kokemaan stressiin.

Tutkimuksesta löytyy myös aihetta kriittiselle tarkastelulle. Tutkimuksen seuranta-aika on hyvin lyhyt ja lapsista hyvin suuri osa jätti saapumatta 12 kuukauden testaukseen. Vaikka kaksostutkimus on hyvä tapa selvittää eri ilmiöiden periytyvyyttä, siinä on myös ongelmia. Esimerkiksi kaksosten vanhemmat voivat olla stressaantuneempia kuin yhden lapsen vanhemmat, koska kahden pienen lapsen hoitaminen on raskasta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä