2. Onko talouden globalisaatio hyvä vai huono asia? Perustele.
Hyvä asia:
● Eri tuotteita on paljon saatavilla.
● Hyödykkeiden laatu pysyy hyvänä ja hinnat edullisina, koska globaalit markkinat ovat laajat
ja hyödykkeiden valmistajia on paljon.
● Euroopan unionin alueella hyödykkeiden hinnoissa näkyvät myös alhaiset tullimaksut.
● Ihmiset voivat muuttaa entistä helpommin ulkomaille työn ja opiskelun perässä.
● Globalisaatio luo lisää työpaikkoja.
Huono asia:
● Monet alhaisen koulutustason teollisuustyöt ovat siirtyneet halpatyövoiman maihin.
● Tulevaisuudessa mahdollisesti myös korkean tuottavuuden ammattilaisten, kuten
ohjelmistosuunnittelijoiden ja ekonomistien, työt voidaan ulkoistaa muihin maihin.
● Globalisaatio on lisännyt suuryritysten vaikutusvaltaa, sillä valtiot tarvitsevat yrityksiä.
● Minimoidakseen menonsa yritykset harjoittavat verosuunnittelua. Sen lopputuloksena
saattaa kuitenkin syntyä tilanne, jossa suuryritys ei maksa veroja mihinkään maahan juuri
lainkaan.
● Yritysten välinen kilpailu on kovaa. Yritykset voivat yrittää pärjätä kilpailussa väärin keinoin
ja jättää esimerkiksi ympäristöhaitat huomioimatta tuotannossaan.
● Talouden globaali kasvu lisää ympäristöongelmia.

3. Vastaa kysymyksiin lokalisaatiosta.
a) Mitä lokalisaatiolla tarkoitetaan?
● Lokalisaatiolla tarkoitetaan tuotantoa ja toimintaa paikallisesti. Se on globalisaation
vastakohta.
b) Missä tilanteissa lokalisaatio voi olla järkevää ja tehokasta?
● Lokalisaatio on järkevää sellaisissa tapauksissa, joissa hyödykkeet kulutetaan lähialueella.
● Ihmiset arvostavat esimerkiksi lähiruokaa eli omalla paikkakunnalla tuotettua ruokaa.
Lähiruoka tuntuu turvalliselta.
● Palveluiden tuotanto on usein pakko järjestää paikallisesti. Tosin netin myötä palveluitakin
voi tuottaa aikaisempaa helpommin eri paikassa kuin missä asiakas on.

4. Mitä hyötyä suuryrityksille on globalisaatiosta?
● Markkinat ovat laajentuneet, joten suuryritykset voivat kasvattaa myyntiään ja voittojaan.
● Tieto ja hyödykkeet kulkevat nopeasti. Suuryritykset voivat siirtää tuotantoaan sinne, missä
se on edullisinta tai muuten järkevintä pitää.
● Kilpailu valtioiden välillä on kiristynyt, minkä vuoksi yritysten verotusta on laskettu.
Suuryritykset voivat kotiuttaa voittojaan maissa, joissa niitä verotetaan vain vähän.
● Globalisaation myötä työvoima liikkuu paljon maasta toiseen. Tämä takaa suuryrityksille
riittävästi osaavaa työvoimaa.

8.a) Miksi globalisaatio on hidastunut?
● Globalisaation kulta-aika liittyi Kiinan talouden avautumiseen. Moni teollisuudenala sai
mahdollisuuden laajentaa toimintaansa esimerkiksi Kiinaan ja moniin muihinkin maihin.
● Tuotannon ulkoistaminen tapahtui nopeasti, mutta yritysten muiden toimintojen vieminen
ja sulauttaminen nouseviin talouksiin on ollut vaikeampaa ja hitaampaa.
● Finanssikriisin jälkeen talouskasvu perustui pitkälti kuluttajien tekemiin ostoksiin. Yritysten
tekemät investoinnit koneisiin ja laitteisiin pysyivät varovaisina ja kovin pieninä. Tuuli Koivu
korostaa sitä, että nykyisin globalisaatio näkyy erityisesti monimutkaisissa koneissa, koska
niihin tarvittavat komponentit tulevat monesta maasta ja näistä logistisista ketjuista
globalisaatio saa voimansa.
● Poliitikot suhtautuvat entistä varauksellisemmin globalisaatioon. Tämä liittyy populismin
suosion kasvuun. Erilaiset investoinnit kotimaan tuotannon edistämiseksi tuovat
poliitikoille enemmän suosiota kuin vapaakauppasopimusten edistäminen, vaikka niillä
hyödytettäisiin kuluttajien mahdollisuuksia saada hankittua edullisempia tuotteita.
Kotimaan työpaikkojen määrän kasvu tai lasku ovat helpommin osoitettavissa kuin säästöt,
joita kuluttajille koituu laskeneista tullimaksuista.

b) Mikä on Kiinan rooli siinä, että kritiikki globalisaatiota kohtaan on lisääntynyt?
● Demokraattisten länsimaiden suhtautuminen Kiinaan ja sen autoritaarisuuteen on
muuttunut varauksellisemmaksi. Yhteistyötä Kiinan kanssa mietitään uudesta
näkökulmasta ja riippuvuutta Kiinan kauppaan on ryhdytty vähentämään.
● Viimeksi koronapandemia sai valtiot pohtimaan omassa maassa tapahtuvan tuotannon
lisäämisen tarvetta.
● Kiina sen sijaan onnistui ainakin koronapandemian alussa lujittamaan asemiaan
maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä.

c) Millaisena Koivu näkee globalisaation tulevaisuuden?
• Globalisaatio ei katoa mihinkään, se vain muuttaa muotoaan.
• Koronapandemian aikana erilaiset digitaaliset palvelut (esim. verkkokauppa,
suoratoistopalvelut ja tietokonepelit) menestyivät erinomaisesti ja kasvattivat myyntiään.
Näiden alojen kasvu vie globalisaatiota eteenpäin tavarakaupasta palvelukaupan suuntaan.
• Koivu tunnistaa poliittiset uhkatekijät, jotka voivat vaarantaa globalisaation tulevaisuuden.
Mikäli maailma jakautuu Yhdysvaltain ja Kiinan blokkeihin, yhtenäinen globaali kehitys
kärsii, kun blokit mahdollisesti rakentavat toisistaan erillään olevia teknisiä järjestelmiä ja
rahoitusjärjestelmiä