YH03.1. syksy 2024
Vastausehdotus jakson 6 tekstitehtävään
Lue katkelma tasavallan presidentti Sauli Niinistön 1.1.2022 pitämästä uudenvuodenpuheesta.
a) Määrittele tekstissä esiintyvät käsitteet itsemääräämisoikeus, kansainvälinen turvallisuus ja
avoimien ovien politiikka. (6 p.)
● Itsemääräämisoikeus: Itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää omista asioistaan, ja tämä
oikeus on koskematon.
● Kansainvälinen turvallisuus: Valtioiden välinen turvallisuus ja ajatus siitä, että yksikään
valtio ei voi saavuttaa turvallisuutta yksin, vaan kaikki ovat toisistaan riippuvaisia.
● Avoimien ovien politiikka: Tarkoittaa yleisesti tilannetta, jossa jollakin valtiolla on
mahdollisuus liittyä johonkin järjestöön ilman ehtoja.
b) Mitä Niinistö toteaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja miksi hän nostaa aiheen esille
uudenvuodenpuheessaan? (6 p.)
● Niinistön mielestä Suomen linja on vakaa ja rakennettu kestämään vaikeita aikoja.
● Suomen on seurattava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainvälisiä tapahtumia, jotka
voivat olla nopeita.
● Suomen täytyy pitää kiinni itsenäisen valtion oikeuksista päättää itse omista asioistaan.
● Jos Suomi niin päättää, se voi liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.
● Tammikuussa 2022 oli odotettavissa suurvaltojen välisiä keskusteluja. Venäjä oli vuoden
2021 aikana usean kerran todennut, että se ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä.
● Uudenvuodenpuhe on ollut perinteisesti presidentille tilaisuus tuoda esille politiikan
kehityslinjoja.
c) Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan? (8 p.)
● Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan
ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.
● Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) valmistelee
turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen
muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.
Presidentti osallistuu TP-UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa
linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.
● Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.
● Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.
● Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusministerin johtama
puolustusministeriö.
● Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten
kansainväliset sopimukset.
a) Määrittele tekstissä esiintyvät käsitteet itsemääräämisoikeus, kansainvälinen turvallisuus ja
avoimien ovien politiikka. (6 p.)
● Itsemääräämisoikeus: Itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää omista asioistaan, ja tämä
oikeus on koskematon.
● Kansainvälinen turvallisuus: Valtioiden välinen turvallisuus ja ajatus siitä, että yksikään
valtio ei voi saavuttaa turvallisuutta yksin, vaan kaikki ovat toisistaan riippuvaisia.
● Avoimien ovien politiikka: Tarkoittaa yleisesti tilannetta, jossa jollakin valtiolla on
mahdollisuus liittyä johonkin järjestöön ilman ehtoja.
b) Mitä Niinistö toteaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja miksi hän nostaa aiheen esille
uudenvuodenpuheessaan? (6 p.)
● Niinistön mielestä Suomen linja on vakaa ja rakennettu kestämään vaikeita aikoja.
● Suomen on seurattava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainvälisiä tapahtumia, jotka
voivat olla nopeita.
● Suomen täytyy pitää kiinni itsenäisen valtion oikeuksista päättää itse omista asioistaan.
● Jos Suomi niin päättää, se voi liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.
● Tammikuussa 2022 oli odotettavissa suurvaltojen välisiä keskusteluja. Venäjä oli vuoden
2021 aikana usean kerran todennut, että se ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä.
● Uudenvuodenpuhe on ollut perinteisesti presidentille tilaisuus tuoda esille politiikan
kehityslinjoja.
c) Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan? (8 p.)
● Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan
ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.
● Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) valmistelee
turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen
muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.
Presidentti osallistuu TP-UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa
linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.
● Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.
● Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.
● Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusministerin johtama
puolustusministeriö.
● Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten
kansainväliset sopimukset.
Vastauehdotus jakson 4. ristiriitatehtävään
Lue kaksi dokumenttia Euroopan unionin elpymispaketista.
a) Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin? (6 p.)
● Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan
elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Autto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n
perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)
pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan
perustuvia paketteja tulee jatkossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.
● Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote, joka suhtautuu elpymispakettiin
positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uudistaa unionia ja lisää sen
kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan
esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään
uhkaavan unionin olemassaoloa.
b) Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja. (6 p.)
● Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa
elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon, ja sen väitettiin olevan
ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti
pitkään, onko ristiriitaa olemassa.
● Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että
Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis
arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen hyväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.
● VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen
ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.
● VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että hallitus ja sen valtiovarainministeri
olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla.
c) Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talouteen? (8 p.)
● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä
talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä
aikavälillä kahdessa prosentissa per vuosi.
● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely, sillä ohjauskoron avulla se
pystyy vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta
inflaatio ei kiihtyisi liikaa, ja laskusuhdanteessa korkoa vuorostaan lasketaan talouden
elvyttämiseksi.
● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden
ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.
● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai
myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa.
a) Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin? (6 p.)
● Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan
elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Autto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n
perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)
pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan
perustuvia paketteja tulee jatkossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.
● Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote, joka suhtautuu elpymispakettiin
positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uudistaa unionia ja lisää sen
kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan
esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään
uhkaavan unionin olemassaoloa.
b) Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja. (6 p.)
● Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa
elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon, ja sen väitettiin olevan
ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti
pitkään, onko ristiriitaa olemassa.
● Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että
Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis
arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen hyväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.
● VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen
ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.
● VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että hallitus ja sen valtiovarainministeri
olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla.
c) Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talouteen? (8 p.)
● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä
talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä
aikavälillä kahdessa prosentissa per vuosi.
● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely, sillä ohjauskoron avulla se
pystyy vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta
inflaatio ei kiihtyisi liikaa, ja laskusuhdanteessa korkoa vuorostaan lasketaan talouden
elvyttämiseksi.
● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden
ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.
● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai
myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa.
Vastausehdotus jakson 2 taitoaukeamatehtävään
Näkökulmia jakson 2 taitoaukeamaan
Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.
a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin. (6 p.)
● Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa
kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä
syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.
● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja
maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,
ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä
oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.
● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.
● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,
ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.
● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.
● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman
köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.
b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja. (6 p.)
● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio
nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan
se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat
ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.
● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on
kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat
keskimääräistä tärkeämpiä.
● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia
ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on
4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.
c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus
jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin. (8 p.)
● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.
● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille
nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.
● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan
demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.
● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se
kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.
● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo
yhtenäisyydestä.
Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.
a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin. (6 p.)
● Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa
kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä
syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.
● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja
maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,
ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä
oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.
● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.
● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,
ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.
● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.
● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman
köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.
b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja. (6 p.)
● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio
nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan
se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat
ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.
● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on
kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat
keskimääräistä tärkeämpiä.
● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia
ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on
4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.
c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus
jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin. (8 p.)
● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.
● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille
nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.
● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan
demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.
● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se
kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.
● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo
yhtenäisyydestä.
12. Euroopan keskuspankki ohjaa rahapolitiikkaa
Lue oppikirjan s. 104-107 ja vastaa kysymyksiin:
1. Mikä on keskeinen EKP:n rahapoliittinen tavoite?
- hintavakauden ylläpitäminen. Inflaatio halutaan pitää yleisesti noin kahdessa prosentissa vuodessa. Alle
kahden prosentin menevä inflaatio ei ole suotavaa, koska siinä tulee esille deflaation vaara. Yli kahden prosentin
menevä inflaatio nostaa kustannuksia ja heikentää kilpailukykyä.
2. Miten EKP pyrkii tasaamaan suhdannevaihteluita?
- laskusuhdanteessa EKP laskee korkotasoa elvyttääkseen kysyntää ja noususuhdanteessa EKP nostaa ohjauskorkoa
hillitäkseen liian nopeaa talouskasvua.
3. Mitä tarkoitetaan määrällisellä elvytyksellä?
- EKP on ostanut markkinoilta erilaisia arvopapereita, esim. valtioiden velkakirjoja. Näin on lisätty pääomaa
markkinoille ja toiveena on ollut sen lisäävän taloudellista aktiivisuutta.
4. Mitä tarkoitetaan valuuttainterventiolla?
- jos euron kurssivaihtelut käyvät liian jyrkiksi, EKP voi vaikuttaa euron arvoon ostamalla tai myymällä hallussaan olevia valuuttoja. Kyse on kriisiajan toimista, sillä normaaliaikana kelluvan valuutan tukeminen antaa rahamarkkinoille viestin heikosta valuutasta.
5. Mikä oli Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen tavoite ja sisältö?
- tavoitteena on hillitä Euroopan unionin jäsenmaiden velkaantumista.
- jäsenmaan julkinen bruttovelka saisi olla enintään 60% suhteessa maan bruttokansantuotteeseen
- vuosittain julkisen talouden alijäämä saisi olla enentään 3% suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli tuon verran jäsenmaa saisi ottaa uutta velkaa
6. Mitä tarkoitetaan no bailout - periaatteella?
- jäsenmaat huolehtivat omista veloistaan eikä muut jäsenmaat ole niistä vastuussa
- tavoitteena on edistää vastuullisempaa talouspolitiikkaa
7. Miksi edellisestä periaatteesta jouduttiin finanssikriisin (2008) jälkeen joustamaan?
- eurojärjestelmään siirtyminen laski lainojen korkoja ja tämän seurauksena moni jäsenmaa velkaantui vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja enemmän
- talouden kasvun jatkuessa hyvänä velan maksu ei ollut ongelma, mutta finanssikriisi 2008 jälkeinen taantuma heikensi velkaantuneiden maiden tilannetta nopeasti
- muiden jäsenmaiden oli autettava ylivelkaantuneita maita erilaisilla tukipaketeilla ja lainoilla koska velkakriisi uhkasi koko eurojärjestelmän olemassaoloa ja velkamaissa alkoi olla ihmisillä todellinen ahdinko
- tukipaketit ja hätälainat auttoivat velkaantuneet maat ja koko eurojärjestelmän selviämään kriisistä
8. Miten komissio alkoi finanssikriisin jälkeen ehkäisemään uutta velkaantumista?
- komissio alkoi valvomaan jäsenmaiden budjetteja ja ohjata niiden valmistelua
- tämä auttoikin jonkin verran ja 2010-luvun jälkipuoliskolla julkinen velkaantuminen hidastui jäsenmaissa
9. Euroopan unionin talous kasvoi finanssikriisin jälkeen hitaasti hyvin matalasta korkotasosta huolimatta. Millaista kiistaa eri jäsenmaiden välille tuli velkaelvytyksestä?
- tilanne johti siihen, että jäsenmaat alkoivat vaatia vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoituksien höllentämistä
- koska raha oli halpaa olisi järkevää lisätä investointeja velkarahalla
- velkavetoista elvyttämistä ovat kannattaneet Italia, Kreikka, Espanja ja Kreikka
- yleensäkin poliittinen vasemmisto suhtautui velkavetoiseen elvyttämiseen suopeammin kuin oikeisto
- oikeisto kannattaa varovaisempaa velanottoa koska koron noustessa velan kanssa saatetaan olla vaikeuksissa
- velkavetoista talouspolitiikkaa vastaustaa etenkin ns. nuuka nelikko: Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Hollanti. Myös Saksa ja Suomi ovat olleet nuukan nelokon linjoilla
1. Mikä on keskeinen EKP:n rahapoliittinen tavoite?
- hintavakauden ylläpitäminen. Inflaatio halutaan pitää yleisesti noin kahdessa prosentissa vuodessa. Alle
kahden prosentin menevä inflaatio ei ole suotavaa, koska siinä tulee esille deflaation vaara. Yli kahden prosentin
menevä inflaatio nostaa kustannuksia ja heikentää kilpailukykyä.
2. Miten EKP pyrkii tasaamaan suhdannevaihteluita?
- laskusuhdanteessa EKP laskee korkotasoa elvyttääkseen kysyntää ja noususuhdanteessa EKP nostaa ohjauskorkoa
hillitäkseen liian nopeaa talouskasvua.
3. Mitä tarkoitetaan määrällisellä elvytyksellä?
- EKP on ostanut markkinoilta erilaisia arvopapereita, esim. valtioiden velkakirjoja. Näin on lisätty pääomaa
markkinoille ja toiveena on ollut sen lisäävän taloudellista aktiivisuutta.
4. Mitä tarkoitetaan valuuttainterventiolla?
- jos euron kurssivaihtelut käyvät liian jyrkiksi, EKP voi vaikuttaa euron arvoon ostamalla tai myymällä hallussaan olevia valuuttoja. Kyse on kriisiajan toimista, sillä normaaliaikana kelluvan valuutan tukeminen antaa rahamarkkinoille viestin heikosta valuutasta.
5. Mikä oli Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen tavoite ja sisältö?
- tavoitteena on hillitä Euroopan unionin jäsenmaiden velkaantumista.
- jäsenmaan julkinen bruttovelka saisi olla enintään 60% suhteessa maan bruttokansantuotteeseen
- vuosittain julkisen talouden alijäämä saisi olla enentään 3% suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli tuon verran jäsenmaa saisi ottaa uutta velkaa
6. Mitä tarkoitetaan no bailout - periaatteella?
- jäsenmaat huolehtivat omista veloistaan eikä muut jäsenmaat ole niistä vastuussa
- tavoitteena on edistää vastuullisempaa talouspolitiikkaa
7. Miksi edellisestä periaatteesta jouduttiin finanssikriisin (2008) jälkeen joustamaan?
- eurojärjestelmään siirtyminen laski lainojen korkoja ja tämän seurauksena moni jäsenmaa velkaantui vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja enemmän
- talouden kasvun jatkuessa hyvänä velan maksu ei ollut ongelma, mutta finanssikriisi 2008 jälkeinen taantuma heikensi velkaantuneiden maiden tilannetta nopeasti
- muiden jäsenmaiden oli autettava ylivelkaantuneita maita erilaisilla tukipaketeilla ja lainoilla koska velkakriisi uhkasi koko eurojärjestelmän olemassaoloa ja velkamaissa alkoi olla ihmisillä todellinen ahdinko
- tukipaketit ja hätälainat auttoivat velkaantuneet maat ja koko eurojärjestelmän selviämään kriisistä
8. Miten komissio alkoi finanssikriisin jälkeen ehkäisemään uutta velkaantumista?
- komissio alkoi valvomaan jäsenmaiden budjetteja ja ohjata niiden valmistelua
- tämä auttoikin jonkin verran ja 2010-luvun jälkipuoliskolla julkinen velkaantuminen hidastui jäsenmaissa
9. Euroopan unionin talous kasvoi finanssikriisin jälkeen hitaasti hyvin matalasta korkotasosta huolimatta. Millaista kiistaa eri jäsenmaiden välille tuli velkaelvytyksestä?
- tilanne johti siihen, että jäsenmaat alkoivat vaatia vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoituksien höllentämistä
- koska raha oli halpaa olisi järkevää lisätä investointeja velkarahalla
- velkavetoista elvyttämistä ovat kannattaneet Italia, Kreikka, Espanja ja Kreikka
- yleensäkin poliittinen vasemmisto suhtautui velkavetoiseen elvyttämiseen suopeammin kuin oikeisto
- oikeisto kannattaa varovaisempaa velanottoa koska koron noustessa velan kanssa saatetaan olla vaikeuksissa
- velkavetoista talouspolitiikkaa vastaustaa etenkin ns. nuuka nelikko: Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Hollanti. Myös Saksa ja Suomi ovat olleet nuukan nelokon linjoilla
12. EU:n aluepolitiikka
12. EU:n neljä vapautta
Vastaukset kpl. 11. teht. 2 ja 3
2. Mikä on seuraavien toimielinten rooli lakien säätämisessä?
a) Euroopan komissio
● Komissiolla on yksinoikeus antaa lakialoitteita.
● Komissio laittaa lait toimeen ja valvoo niiden noudattamista.
b) Euroopan unionin neuvosto
● Neuvosto säätää lakeja yhdessä parlamentin kanssa. Suurin osa laeista säädetään tavallisen
lainsäädännön mukaan, jolloin sekä neuvostolla että parlamentilla on lain säätämisessä
tärkeä ja samankaltainen rooli.
c) Euroopan parlamentti
● Parlamentti säätää lakeja yhdessä neuvoston kanssa. Suurin osa laeista säädetään
tavallisen lainsäädännön mukaan, jolloin sekä neuvostolla että parlamentilla on lain
säätämisessä tärkeä ja samankaltainen rooli.
● Hyväksyntämenettelyssä parlamentti ei voi vaikuttaa lain sisältöön, mutta laki ei tule
voimaan ilman parlamentin hyväksyntää.
● Kuulemismenettelyssä parlamentti voi ehdottaa lakiin muutoksia tai sen hylkäämistä,
mutta parlamentin kanta ei sido neuvostoa.
3. Vastaa kysymyksiin lobbaamisesta.
a) Mitä hyötyä lobbaamisesta on mepeille?
● Mepit saavat käsiteltävästä asiasta tietoa eri näkökulmista.
b) Mitä ongelmia EU-lobbaamiseen voi liittyä?
● Varakkailla tahoilla, kuten teollisuudella ja yrityksillä, on mahdollisuuksia lobata. Niinpä
heidän näkemyksensä voivat vaikuttaa päätöksiin enemmän kuin sellaisten tahojen, joilla
on vähemmän mahdollisuuksia lobata
a) Euroopan komissio
● Komissiolla on yksinoikeus antaa lakialoitteita.
● Komissio laittaa lait toimeen ja valvoo niiden noudattamista.
b) Euroopan unionin neuvosto
● Neuvosto säätää lakeja yhdessä parlamentin kanssa. Suurin osa laeista säädetään tavallisen
lainsäädännön mukaan, jolloin sekä neuvostolla että parlamentilla on lain säätämisessä
tärkeä ja samankaltainen rooli.
c) Euroopan parlamentti
● Parlamentti säätää lakeja yhdessä neuvoston kanssa. Suurin osa laeista säädetään
tavallisen lainsäädännön mukaan, jolloin sekä neuvostolla että parlamentilla on lain
säätämisessä tärkeä ja samankaltainen rooli.
● Hyväksyntämenettelyssä parlamentti ei voi vaikuttaa lain sisältöön, mutta laki ei tule
voimaan ilman parlamentin hyväksyntää.
● Kuulemismenettelyssä parlamentti voi ehdottaa lakiin muutoksia tai sen hylkäämistä,
mutta parlamentin kanta ei sido neuvostoa.
3. Vastaa kysymyksiin lobbaamisesta.
a) Mitä hyötyä lobbaamisesta on mepeille?
● Mepit saavat käsiteltävästä asiasta tietoa eri näkökulmista.
b) Mitä ongelmia EU-lobbaamiseen voi liittyä?
● Varakkailla tahoilla, kuten teollisuudella ja yrityksillä, on mahdollisuuksia lobata. Niinpä
heidän näkemyksensä voivat vaikuttaa päätöksiin enemmän kuin sellaisten tahojen, joilla
on vähemmän mahdollisuuksia lobata
Läksy tiistaiksi 29.10
Lue kappale 11. ja tee kappaleen tehtävät 2 ja 3.
11. EU ja Suomen säädöstyypit
10. Viisi vallan linnaketta Vastaukset tehtäviin
Vastaukset tehtäviin:
1. Miten edustajat valitaan tai asetetaan seuraaviin toimielimiin?
a) Eurooppa-neuvosto
● Jokainen jäsenmaa lähettää kokoukseen valtion tai hallituksen johtajan, esimerkiksi
Suomea edustaa pääministeri.
● Kokousta valmistelee ja johtaa EU:n ”presidentti” eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.
● Kokouksessa on läsnä myös EU:n komission puheenjohtaja.
● EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on paikalla, mikäli kokouksessa
käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Euroopan parlamentin puheenjohtaja kertoo Eurooppa-neuvoston kokouksen aluksi
parlamentin kannan käsiteltävänä oleviin asioihin.
b) Euroopan unionin neuvosto
● Jokaisen jäsenmaan hallitus lähettää kokoukseen ministerin. Aihepiiri ratkaisee, minkä alan
ministeri kokoukseen lähtee.
c) Euroopan komissio
● Komissio valitaan aina EU-parlamenttivaalien jälkeen.
● Eurooppa-neuvosto esittää komissiolle puheenjohtajaa. Euroopan parlamentin pitää
hyväksyä ehdokas.
● Jokainen jäsenmaa nimeää oman komissaariehdokkaansa. Eurooppa-neuvoston pitää
hyväksyä ehdokkaat. EU:n parlamentti haastattelee ehdokkaat ja jos mepit ovat tyytyväisiä,
hyväksyy heidät. Lopuksi Eurooppa-neuvosto vielä hyväksyy komission kokoonpanon.
d) Euroopan parlamentti?
● Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit valitaan Euroopan parlamenttivaaleissa, jotka
järjestetään viiden vuoden välein.
● Jokaisesta maasta valitaan sovittu määrä edustajia, väkimäärältään suurista jäsenmaista
valitaan enemmän meppejä kuin pienistä.
2. Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä tehtävää jokaiselta ”vallan linnakkeelta”. Perustele valintasi.
Esimerkkejä:
● Eurooppa-neuvosto
○ unionin yleisistä suuntaviivoista päättäminen
○ merkittävät poliittiset aloitteet
○ Perustelut: Näiden avulla Eurooppa-neuvosto ohjaa unionin kehitystä pitkällä
aikavälillä ja toisaalta ratkoo ajankohtaisia kriisejä tai muita asioita.
● Euroopan unionin neuvosto
○ lakien säätäminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
○ EU:n vuotuisen talousarvion hyväksyminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
○ Perustelut: Lakien ja budjetin avulla Euroopan unionin neuvosto vaikuttaa paljon
EU-kansalaisten ja unionin alueella toimivien yritysten arkeen.
● Euroopan komissio
○ uusien lakien ehdottaminen EU:n neuvostolle ja parlamentille
○ jokapäiväisestä hallinnosta huolehtiminen
○ Perustelut: Ilman komissiota unionissa ei voi säätää uusia lakeja, ja se huolehtii
virkamiestensä avulla unionin päivittäisestä toiminnasta.
● Euroopan parlamentti
○ lakien säätäminen yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa
○ epäluottamuslauseen esittäminen koko komissiolle ja sen erottaminen
○ Perustelut: Lakien säätäminen on iso osa unionin ylikansallista valtaa. Oikeus
erottaa komissio on tärkeä osa parlamentaristista demokratiaa.
● Euroopan unionin tuomioistuin
○ ylimmän tuomiovallan käyttäminen unionille kuuluvissa asioissa
○ jäsenmaita ja toimielimiä vastaan nostettujen kanteiden ratkaiseminen
○ Perustelut: Riippumattoman tuomioistuimen olemassaolo on tärkeä asia, jotta
vallan kolmijaon periaate toteutuu Euroopan unionissa.
6. Lue uutinen Ukrainan mahdollisesta EU-jäsenyydestä.
a) Mitä EU:n päätöksentekoon liittyviä asioita löydät uutisesta?
● Uutisessa mainitaan EU-maiden suurlähettiläät, mikä viittaa Coreperiin.
● Coreper päätti pyytää lausuntoa komissiolta.
● Ranskan puheenjohtajuus tulee esiin.
● Eurooppa-neuvosto on mukana uutisessa, sillä siinä mainitaan Pariisin epävirallinen
huippukokous.
● Uutisessa on mukana Euroopan unionin neuvosto, sillä Pekka Haaviston kerrotaan
osallistuneen EU-ulkoministerikokoukseen.
● Päätöksentekoon voidaan ajatella kuuluvan myös se, että EU:n jäseneksi pääseminen on
työläs prosessi. Uutisessa mainitaan jäsenhakemuksen pitkä käsittelyaika ja jäsenyyden
kriteerit.
b) Mitkä kaksi unionin virallista toimielintä eivät esiinny uutisessa?
● Uutisessa ei mainita Euroopan unionin parlamenttia eikä tuomioistuinta
1. Miten edustajat valitaan tai asetetaan seuraaviin toimielimiin?
a) Eurooppa-neuvosto
● Jokainen jäsenmaa lähettää kokoukseen valtion tai hallituksen johtajan, esimerkiksi
Suomea edustaa pääministeri.
● Kokousta valmistelee ja johtaa EU:n ”presidentti” eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.
● Kokouksessa on läsnä myös EU:n komission puheenjohtaja.
● EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on paikalla, mikäli kokouksessa
käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Euroopan parlamentin puheenjohtaja kertoo Eurooppa-neuvoston kokouksen aluksi
parlamentin kannan käsiteltävänä oleviin asioihin.
b) Euroopan unionin neuvosto
● Jokaisen jäsenmaan hallitus lähettää kokoukseen ministerin. Aihepiiri ratkaisee, minkä alan
ministeri kokoukseen lähtee.
c) Euroopan komissio
● Komissio valitaan aina EU-parlamenttivaalien jälkeen.
● Eurooppa-neuvosto esittää komissiolle puheenjohtajaa. Euroopan parlamentin pitää
hyväksyä ehdokas.
● Jokainen jäsenmaa nimeää oman komissaariehdokkaansa. Eurooppa-neuvoston pitää
hyväksyä ehdokkaat. EU:n parlamentti haastattelee ehdokkaat ja jos mepit ovat tyytyväisiä,
hyväksyy heidät. Lopuksi Eurooppa-neuvosto vielä hyväksyy komission kokoonpanon.
d) Euroopan parlamentti?
● Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit valitaan Euroopan parlamenttivaaleissa, jotka
järjestetään viiden vuoden välein.
● Jokaisesta maasta valitaan sovittu määrä edustajia, väkimäärältään suurista jäsenmaista
valitaan enemmän meppejä kuin pienistä.
2. Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä tehtävää jokaiselta ”vallan linnakkeelta”. Perustele valintasi.
Esimerkkejä:
● Eurooppa-neuvosto
○ unionin yleisistä suuntaviivoista päättäminen
○ merkittävät poliittiset aloitteet
○ Perustelut: Näiden avulla Eurooppa-neuvosto ohjaa unionin kehitystä pitkällä
aikavälillä ja toisaalta ratkoo ajankohtaisia kriisejä tai muita asioita.
● Euroopan unionin neuvosto
○ lakien säätäminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
○ EU:n vuotuisen talousarvion hyväksyminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
○ Perustelut: Lakien ja budjetin avulla Euroopan unionin neuvosto vaikuttaa paljon
EU-kansalaisten ja unionin alueella toimivien yritysten arkeen.
● Euroopan komissio
○ uusien lakien ehdottaminen EU:n neuvostolle ja parlamentille
○ jokapäiväisestä hallinnosta huolehtiminen
○ Perustelut: Ilman komissiota unionissa ei voi säätää uusia lakeja, ja se huolehtii
virkamiestensä avulla unionin päivittäisestä toiminnasta.
● Euroopan parlamentti
○ lakien säätäminen yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa
○ epäluottamuslauseen esittäminen koko komissiolle ja sen erottaminen
○ Perustelut: Lakien säätäminen on iso osa unionin ylikansallista valtaa. Oikeus
erottaa komissio on tärkeä osa parlamentaristista demokratiaa.
● Euroopan unionin tuomioistuin
○ ylimmän tuomiovallan käyttäminen unionille kuuluvissa asioissa
○ jäsenmaita ja toimielimiä vastaan nostettujen kanteiden ratkaiseminen
○ Perustelut: Riippumattoman tuomioistuimen olemassaolo on tärkeä asia, jotta
vallan kolmijaon periaate toteutuu Euroopan unionissa.
6. Lue uutinen Ukrainan mahdollisesta EU-jäsenyydestä.
a) Mitä EU:n päätöksentekoon liittyviä asioita löydät uutisesta?
● Uutisessa mainitaan EU-maiden suurlähettiläät, mikä viittaa Coreperiin.
● Coreper päätti pyytää lausuntoa komissiolta.
● Ranskan puheenjohtajuus tulee esiin.
● Eurooppa-neuvosto on mukana uutisessa, sillä siinä mainitaan Pariisin epävirallinen
huippukokous.
● Uutisessa on mukana Euroopan unionin neuvosto, sillä Pekka Haaviston kerrotaan
osallistuneen EU-ulkoministerikokoukseen.
● Päätöksentekoon voidaan ajatella kuuluvan myös se, että EU:n jäseneksi pääseminen on
työläs prosessi. Uutisessa mainitaan jäsenhakemuksen pitkä käsittelyaika ja jäsenyyden
kriteerit.
b) Mitkä kaksi unionin virallista toimielintä eivät esiinny uutisessa?
● Uutisessa ei mainita Euroopan unionin parlamenttia eikä tuomioistuinta
10. Euroopan parlamentti
10. Viisi vallan linnaketta
10. Viisi vallan linnaketta
Lue kappale 10. ja tee kappaleen tehtävät 1,2 ja 6. Ratkaise lisäksi opettajan jakama rastitustehtävä toimielimistä.
Linkkejä Euroopan unionin toimielinten kotisivuille
Eurooppa-neuvosto: https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto): https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/
Euroopan komissio: https://commission.europa.eu/index_fi
Euroopan unionin parlamentti: https://www.europarl.europa.eu/portal/fi
Euroopan unionin tuomioistuin https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/
Suomalaiset uudet europarlamentaarikot https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto): https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/
Euroopan komissio: https://commission.europa.eu/index_fi
Euroopan unionin parlamentti: https://www.europarl.europa.eu/portal/fi
Euroopan unionin tuomioistuin https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/
Suomalaiset uudet europarlamentaarikot https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/
Palautuskansio tehtäville "EU-kansalaisuus ja globaali vaikuttaminen"
Palauttakaa tänne yhteistoiminnallisen ryhmätyönne tehtävät.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
III EU-kansalaisuus ja globaali vaikuttaminen
7. Eurooppalainen identiteetti
Palautuskansio parityölle Euroopan unionin valtioista
Palauttakaa tänne parityönne. Laittakaa molempien nimet palautettuun tehtävään.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
6. Euroopan monet kasvot ja 7. Mikä meitä yhdistää?
Lukekaa oppik.s. 45-60 ja vastatkaa seuraaviin tehtäviin. Palauttakaa tehtävät oheiseen palautuskansioon.
1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 6)
2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 7.)
3. Tarkastelkaa luvun 6. karttoja ja kuvioita (s. 47,48,51,52 ja 53) unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voitte tehdä aineistosta?
4. Tehkää yhdessä kappaleen 7. tehtävät 4 ja 5.
Tehkää tehtävät pareittain siten, että toinen tekee tehtävän yksi ja toinen tehtävän kaksi ja sitten teette yhdessä tehtävät 3. ja 4.
1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 6)
2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 7.)
3. Tarkastelkaa luvun 6. karttoja ja kuvioita (s. 47,48,51,52 ja 53) unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voitte tehdä aineistosta?
4. Tehkää yhdessä kappaleen 7. tehtävät 4 ja 5.
Tehkää tehtävät pareittain siten, että toinen tekee tehtävän yksi ja toinen tehtävän kaksi ja sitten teette yhdessä tehtävät 3. ja 4.
5. Brexit ja muita Euroopan unionin kohtaamia kriisejä
Lue kirjan kappale "Brexit- goodbye Eu ja vastaa kysymyksiin:
1. Miksi Britannia erosi EU:n jäsenyydestä ?
- Iso-Britanniassa on aina vallinnut EU-krittisempi ilmapiiri, kuin mannermaalla
- jäsenyydestä tuli sisäpoliittinen kiistakapula ja monet puolueet alkoivat ajaa eroa saadakseen itse poliittista valtaa (UKIP-puolue)
- Britannia kärsi liiallisesta maahanmuutosta esim. Itä-Euroopan alueelta
- itälaajentuminen nosti jäsenmaksuja
- Britanniassa vastustettiin myös kansallisen päätösvallan vähenemistä
- kaupunkien nuoret ja koulutetut olivat jäsenyyden kannalla ja maaseudun ja kaupunkien iäkkäät ja vähän koulutetut vastustivat jäsenyyttä
2. Millaisia kriisejä EU on kohdannut vuosina 2010 - 2022? Miten kriisit ovat vaikuttaneet unioniin?
- velkakriisi 2010-luvun alussa, koronakriisi 2020 alussa ja Brexit tiivistivät Euroopan unionin rivejä
- vuoden 2015 pakolaiskriisi hajotti unionia ja oli hyvin vaikeaa päästä yksimielisyyteen pakolaistulvan lopullisesta sijoittamisesta eri valtioihin
3. Mitä eri käsityksiä jäsenmailla on unionin tulevaisuuden kehittämisestä?
- pitäisikö unionia kehittää yhä ylikansallisempaan suuntaan, jolloin jäsenmaiden valta kapenisi EU:n rinnalla. Eräänlainen Euroopan Yhdysvallat. Vai onko unioni jo liian tiivis liitto? Keskitytäänkö vain talouspolitiikkaan?
- on huomioitava, että kun unioni laajentui, sen päätöksenteko heikkeni, koska on vaikea päästä asioista yksimielisyyteen
- eriytyvä yhdentyminen: kaikki jäsenmaat eivät ota käyttöön kaikkia unionin jäsenyyden puolia. Esim. kaikki jäsenmaat eivät liittyneet rahaliiton jäseniksi.
5. Euroopan unionin jäsenmaat
5. Argumentteja itälaajentumisen puolesta ja vastaan
Argumentteja itälaajentumisen
puolesta:
- laajentumisen myötä leviävät tärkeät eurooppalaiset arvot kuten demokratia ja ihmisoikeudet
- laajentuminen hyödyttää yrityksiä tarjoamalla työvoimaa ja markkina-alueita
- lisää koko Euroopan poliittista vakautta
- lännellä on moraalinen velvollisuus auttaa Itä-Euroopan maita, koska ne jätettiin oman onnensa nojaan toisen maailmansodan jälkeen
- elintasokuilu Itä-ja Länsi-Euroopan välillä loivenee
- edistää ympäristönsuojelua
- helpottaa taistelua kansainvälistä rikollisuutta vastaan
vastaan:
- laajentuminen tulee liian kalliiksi
- laajentuminen lisää yhteiskunnallisia ja poliittisia ristiriitoja, kun uniuoniin tulee niin erilaisia valtioita
- jäsenmäärän lisääntyessä päätöksenteko vaikeutuu
- unionin sisäinen kehittäminen hidastuu
- monet unionin jäsenmaista eivät oikeasti täytä demokraattisen yhteiskunnan vaatimuksia
- työpaikkoja siirtyy vanhoista teollisuusmaista halvan työvoiman Itä-Eurooppaan
puolesta:
- laajentumisen myötä leviävät tärkeät eurooppalaiset arvot kuten demokratia ja ihmisoikeudet
- laajentuminen hyödyttää yrityksiä tarjoamalla työvoimaa ja markkina-alueita
- lisää koko Euroopan poliittista vakautta
- lännellä on moraalinen velvollisuus auttaa Itä-Euroopan maita, koska ne jätettiin oman onnensa nojaan toisen maailmansodan jälkeen
- elintasokuilu Itä-ja Länsi-Euroopan välillä loivenee
- edistää ympäristönsuojelua
- helpottaa taistelua kansainvälistä rikollisuutta vastaan
vastaan:
- laajentuminen tulee liian kalliiksi
- laajentuminen lisää yhteiskunnallisia ja poliittisia ristiriitoja, kun uniuoniin tulee niin erilaisia valtioita
- jäsenmäärän lisääntyessä päätöksenteko vaikeutuu
- unionin sisäinen kehittäminen hidastuu
- monet unionin jäsenmaista eivät oikeasti täytä demokraattisen yhteiskunnan vaatimuksia
- työpaikkoja siirtyy vanhoista teollisuusmaista halvan työvoiman Itä-Eurooppaan
5. Itälaajentumisen syyt ja vaikutukset
5. Euroopanunionin laajeneminen
Pilakuvatehtävä oppik.s. 32. Miten pilakuva heijastaa aikansa kansainvälistä politiikkaa?
- pilakuva ajoittuu kylmän sodan alkuun ja sen näkökulma on läntinen
- historiaa esittävä hahmo onnittelee Stalinia. Sen toteamus antaa ymmärtää, että Euroopan unionin rakentaminen, siis Euroopan yhdentyminen sai alkunsa Neuvostoliiton politiikasta. Pilakuva ajankohdasta päätellen kuitenkin vasta ennakoi 1950-luvulla käynnistynyttä yhdentymiskehitystä.
- Stalin näyttää oleva hämillään eikä ole onnellinen saamistaan onnitteluista
- toisen MS:n jälkeen NL pyrki laajentamaan omistuksiaan lännemmäksi ja alisti Itä-Euroopan maat, jotka se muutti kansandemokratioiksi
- Länsi-Euroopassa pelättiin NL:n laajentumista ja se sai alueen valtiot hakeutumaan yhteistyöhön, USA tuki Euroopan maita estääkseen kommunismin leviämisen
- Euroopan yhdentymisen tavoitteena oli myös estää tulevat sodat ja vakauttaa Europan olot
- vuonna 1949 pilakuvan julkaisun aikaan oli käynnissä Berliinin saarto, jossa NL saartoi kaupunkia toukokuuhun 1949 saakka. Sen jälkeen vakiintui Saksan jako.
- pilakuvan ilmestymisvuonna myös perustettiin NATO
- kylmä sota vaikutti siihen, että entiset viholliset Saksa ja Ranska lähentyivät
- tuloksena oli poliittinen ja taloudellinen yhteistyö, jonka ensimmäinen etappi oli 1951 syntynyt Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
- historiaa esittävä hahmo onnittelee Stalinia. Sen toteamus antaa ymmärtää, että Euroopan unionin rakentaminen, siis Euroopan yhdentyminen sai alkunsa Neuvostoliiton politiikasta. Pilakuva ajankohdasta päätellen kuitenkin vasta ennakoi 1950-luvulla käynnistynyttä yhdentymiskehitystä.
- Stalin näyttää oleva hämillään eikä ole onnellinen saamistaan onnitteluista
- toisen MS:n jälkeen NL pyrki laajentamaan omistuksiaan lännemmäksi ja alisti Itä-Euroopan maat, jotka se muutti kansandemokratioiksi
- Länsi-Euroopassa pelättiin NL:n laajentumista ja se sai alueen valtiot hakeutumaan yhteistyöhön, USA tuki Euroopan maita estääkseen kommunismin leviämisen
- Euroopan yhdentymisen tavoitteena oli myös estää tulevat sodat ja vakauttaa Europan olot
- vuonna 1949 pilakuvan julkaisun aikaan oli käynnissä Berliinin saarto, jossa NL saartoi kaupunkia toukokuuhun 1949 saakka. Sen jälkeen vakiintui Saksan jako.
- pilakuvan ilmestymisvuonna myös perustettiin NATO
- kylmä sota vaikutti siihen, että entiset viholliset Saksa ja Ranska lähentyivät
- tuloksena oli poliittinen ja taloudellinen yhteistyö, jonka ensimmäinen etappi oli 1951 syntynyt Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
Vastaukset kpl. 4. tehtäviin
Sodat ovat olleet pohja Euroopan yhdentymiselle
* Sotien seurauksena on kehitelty ajatuksia siitä, että sotia voitaisiin välttää lisäämällä eurooppalaisten
kansallisvaltioiden yhteistyötä.
* Turkkilaisten leviäminen Balkanille keskiajan lopulla lisäsi Euroopan valtioiden yhteisiä toimia, koska pelättiin, että * Sotien seurauksena on kehitelty ajatuksia siitä, että sotia voitaisiin välttää lisäämällä eurooppalaisten
kansallisvaltioiden yhteistyötä.
turkkilaiset valtaisivat koko Euroopan. Napoleonin ajatuksena 1800-luvulla oli yhdistää Eurooppa sotimalla Ranskan
johdolla.
* Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi Euroopan yhdistymistä ajanut paneurooppalainen liike.johdolla.
* 1930-luvun lopulla varsinkin Saksan häikäilemätön nationalismi ja valtapyrkimykset syöksivät eurooppalaiset valtiot uuteen maailmansotaan. Sota oli Euroopalle todellinen katastrofi: kymmenet miljoonat ihmiset kuolivat ja aineelliset tuhot olivat valtavat.
* Toisen maailmansodan jälkeen syntyi ajatus yhdistää Saksa ja Ranska taloudellisesti niin kiinteästi toisiinsa, ettei niiden kannattaisi sotia keskenään.
Miksi Euroopan yhdentyminen alkoi?
näistä yhteistyötä.
Miksi Euroopan yhdentyminen alkoi?
* Kylmän sodan aikainen vastakkainasettelu Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä ajoi Länsi-Euroopan maita
yhdentymiseen, jota Yhdysvallat pyrki aktiivisesti edistämään. Länsi tiivisti taloudellista ja poliittista yhteistyötä, jotta
kommunismi ei leviäisi eikä Neuvostoliiton vaikutusvalta kasvaisi.
* Yhdysvaltain myöntämä Marshall-apu edisti Länsi-Euroopan talouden elpymistä ja eurooppalaisten valtioiden keski-yhdentymiseen, jota Yhdysvallat pyrki aktiivisesti edistämään. Länsi tiivisti taloudellista ja poliittista yhteistyötä, jotta
kommunismi ei leviäisi eikä Neuvostoliiton vaikutusvalta kasvaisi.
näistä yhteistyötä.
* Monien sotien seurauksena oli kehitelty ajatuksia, että sotia voitaisiin välttää lisäämällä yhteistyötä eurooppalaisten
kansallisvaltioiden kesken. Toisen maailmansodan jälkeen voimapolitiikka, joka aikaisemmin oli johtanut sotiin,
korvattiinkin viimein jäsenmaiden keskinäisellä yhteistyöllä Euroopan hiili- ja teräsyhteisössä.
Euroopan yhdentyminen alkoi taloudellisesta yhteistyöstä
toteutui, kun kuusi maata – Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg – perustivat Euroopan hiili- ja
teräsyhteisön (1951), jossa näitä varoja hallittiin yhteisesti.
jäsenvaltioiden tuotantoa ja työpaikkoja.
näkökulmasta. Varsinaisesti vasta Euroopan talousyhteisössä luotiin yhdentymisen instituutiot sekä tavat neuvotella
ja sopia yhdessä.
kansallisvaltioiden kesken. Toisen maailmansodan jälkeen voimapolitiikka, joka aikaisemmin oli johtanut sotiin,
korvattiinkin viimein jäsenmaiden keskinäisellä yhteistyöllä Euroopan hiili- ja teräsyhteisössä.
Euroopan yhdentyminen alkoi taloudellisesta yhteistyöstä
* Marshall-apua saaneet maat perustivat taloudellisen yhteistyöjärjestön (OEEC 1948, nykyinen OECD 1961), jossa
alettiin päättää yhdessä, mihin raha-apua käytetään. OEEC alkoi myös edistää vapaakauppaa, mikä johti ideologisesti
talouden ja kaupan vapauttamiseen Euroopassa.
* Euroopan yhdentymisen alkutaipaleella oli tärkeää varmistaa raaka-aineiden eli hiili- ja teräsvarojen saanti. Se alettiin päättää yhdessä, mihin raha-apua käytetään. OEEC alkoi myös edistää vapaakauppaa, mikä johti ideologisesti
talouden ja kaupan vapauttamiseen Euroopassa.
toteutui, kun kuusi maata – Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg – perustivat Euroopan hiili- ja
teräsyhteisön (1951), jossa näitä varoja hallittiin yhteisesti.
* Taloudellisesti merkittävää oli se, että hiili ja teräs vapautettiin tulleista jäsenvaltioiden välillä.
* Yhteisössä pyrittiin myös yhdentämään jäsenvaltioiden teollisuutta, koska uskottiin, että yhteismarkkinat lisäävät jäsenvaltioiden tuotantoa ja työpaikkoja.
* Yhteismarkkinoiden ajatuksiin sisältyi tuotannontekijöiden liikkumisen mahdollisimman suuri vapaus, koska se oli
kaikkien etu.
* Myös Euroopan talousyhteisön perustaminen (1957) jatkoi Euroopan yhdentymistä voimakkaasti talouden kaikkien etu.
näkökulmasta. Varsinaisesti vasta Euroopan talousyhteisössä luotiin yhdentymisen instituutiot sekä tavat neuvotella
ja sopia yhdessä.
* Euroopan talousyhteisö oli jäsenvaltioiden välinen suljettu ja suojattu kauppaliitto, jolla oli tullioikeus ulkorajoilla.
Jäsenvaltioiden keskinäisen kaupan tullit poistuivat kymmenessä vuodessa vuoden 1957 jälkeen.
4. Lue kaksi lainausta, joissa tarkastellaan Euroopan yhdentymiskehitystä toisen maailmansodan
jälkeen. Mitä syitä EU:n yhdentymiselle lainauksissa tulee esille?
● Liittokansleri Konrad Adenauer korosti Saksan länsiosien merkitystä Euroopan poliittiselle
ja taloudelliselle tilanteelle.
● Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kylmä sota oli tärkeä yhdentymisen taustatekijä.
Neuvostoliitto oli miehittänyt itäisen Saksan, mikä lisäsi tarvetta yhdistää Länsi-Eurooppa
Britannian ja Ranskan johdolla ja tervehdyttää läntinen Saksa poliittisesti ja taloudellisesti.
● Federalistit korostivat Euroopan yhdentymistä rauhan takaajana. Kansallisvaltioiden
anarkia, joka tässä ilmeisesti oli ymmärrettävä sekasortona ja kaaoksena, oli johtanut
kahteen maailmansotaan.
● Federalistien mielestä vain ylikansallinen federaatio eli liittovaltio saattoi estää sodan ja
Saksan uhan toistumisen.
● Niin Adenauer kuin federalistit korostivat tarvetta sitoa Saksa osaksi yhdistyvää Eurooppaa.
Federalistit kuitenkin näkivät, että suurin ongelma oli kansallisvaltioiden määrä ja
riitaisuus. Tämä saataisiin ratkaistua liittovaltiolla, johon sidottuna myös Saksan uhka
laantuisi.
Jäsenvaltioiden keskinäisen kaupan tullit poistuivat kymmenessä vuodessa vuoden 1957 jälkeen.
4. Lue kaksi lainausta, joissa tarkastellaan Euroopan yhdentymiskehitystä toisen maailmansodan
jälkeen. Mitä syitä EU:n yhdentymiselle lainauksissa tulee esille?
● Liittokansleri Konrad Adenauer korosti Saksan länsiosien merkitystä Euroopan poliittiselle
ja taloudelliselle tilanteelle.
● Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kylmä sota oli tärkeä yhdentymisen taustatekijä.
Neuvostoliitto oli miehittänyt itäisen Saksan, mikä lisäsi tarvetta yhdistää Länsi-Eurooppa
Britannian ja Ranskan johdolla ja tervehdyttää läntinen Saksa poliittisesti ja taloudellisesti.
● Federalistit korostivat Euroopan yhdentymistä rauhan takaajana. Kansallisvaltioiden
anarkia, joka tässä ilmeisesti oli ymmärrettävä sekasortona ja kaaoksena, oli johtanut
kahteen maailmansotaan.
● Federalistien mielestä vain ylikansallinen federaatio eli liittovaltio saattoi estää sodan ja
Saksan uhan toistumisen.
● Niin Adenauer kuin federalistit korostivat tarvetta sitoa Saksa osaksi yhdistyvää Eurooppaa.
Federalistit kuitenkin näkivät, että suurin ongelma oli kansallisvaltioiden määrä ja
riitaisuus. Tämä saataisiin ratkaistua liittovaltiolla, johon sidottuna myös Saksan uhka
laantuisi.
4. Eurooppa yhdentyy
Lue kappale 4. ja vastaa kysymyksiin:
1. Millaiset tekijät johtivat Euroopan unionin yhdentymiseen toisen maailmansodan jälkeen?
2. Miten konkreettinen yhteistyö eteni?
3. Ratkaise myös kappaleen 4. tehtävä 4.
1. Millaiset tekijät johtivat Euroopan unionin yhdentymiseen toisen maailmansodan jälkeen?
2. Miten konkreettinen yhteistyö eteni?
3. Ratkaise myös kappaleen 4. tehtävä 4.
4. Eurooppa yhdentyy
3. Maailmantalous ja sen pelisäännöt
2. Esitä kolme syytä maailmantalouden painopisteen siirtymiselle yhä enemmän Aasiaan.
Esimerkiksi:
● Väestö kasvaa nopeasti Aasiassa.
● Aasiassa on enemmän kysyntää ja kasvupotentiaalia kuin länsimaissa, koska moni
aasialainen nousee tulevaisuudessa köyhyydestä keskiluokkaan.
● Länsimaissa talouskasvu hiipuu, sillä väestö ikääntyy ja jo valmiiksi korkeaa elintasoa on
vaikea kasvattaa yhtä nopeasti kuin Aasiassa.
3. Mihin Maailman kauppajärjestö WTO pyrkii?
● sopimaan tasapuolisista maailmankaupan säännöistä ja poistamaan kaupan esteitä
● ratkaisemaan kaupankäynnistä syntyvät riidat
● valvomaan kaikkien päätösten täytäntöönpanoa
4. Perustele väite: Maailmankauppa tarvitsee yhteiset pelisäännöt.
● Yhteisillä pelisäännöillä on positiivinen vaikutus talouskasvuun. Niiden vastakohtana toimii
protektionismi, joka heikentää talouskasvua pitkällä aikavälillä.
● Maailmankaupassa on mukana suuri määrä yrityksiä, ja se vaikuttaa joka valtioon.
● Maailmankaupan ajatuksena on vapaa kilpailu ja kaupan esteiden purkaminen.
● Maailmankaupan toimijat ovat hyvin erilaisessa asemassa, on pieniä ja suuria yrityksiä sekä
heikkoja ja vahvoja valtioita.
● Ilman yhteisiä pelisääntöjä vahvat toimijat jyräävät. Esimerkiksi monikansalliset yritykset
pystyvät kukistamaan heikommat kilpailijansa. Silloin idea vapaasta kilpailusta ei toteudu.
5. Pohdi, minkälaisia vaikutuksia seuraavilla globalisaatioon liittyvillä ilmiöillä on ollut:
a) tiedon ja ajatusten leviäminen
● Uudet keksinnöt ja toimintatavat ovat levinneet alueelta toiselle ja kehittäneet tuotantoa
ja kauppaa.
● Samankaltaiset talouspoliittiset opit (taloudellinen liberalismi) ovat levinneet maailmalle.
b) rahan helppo liikkuminen
● Pääomia tuotantoon on voitu kerätä yli valtiorajojen.
● Sijoittaminen maasta toiseen on yleistynyt.
● Rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen on tehnyt rahoitusmarkkinahäiriöistä
globaaleja.
● Rahan liikkumisen helpottuminen on pakottanut valtiot houkuttelemaan pääomaa
matalalla verotuksella.
● Yritykset ovat voineet kotiuttaa voittojaan ns. veroparatiiseissa eli halvan verotuksen
maissa.
c) työvoiman maasta toiseen siirtyminen
● Ihmiset ovat voineet työllistyä, vaikka omassa asuinmaassa ei olisi töitä.
● Yritykset ovat saaneet riittävästi työvoimaa, vaikka sitä ei riittäisi valtiossa, jossa tuotantoa
on.
● Länsimaiden matalapalkka-aloille on riittänyt työntekijöitä muista maista.
● Länsimaissa on pelätty palkkatason laskevan ulkomaisen työvoiman yleistyessä.
● Siirtotyöläiset lähettävät rahojaan takaisin kotimaihin. Tämä on tasannut hieman
tulonjakoa.
d) yritysten maasta toiseen siirtyminen.
● Työpaikat siirtyvät yritysten mukana, joten toisessa maassa työpaikat lisääntyvät ja toisessa
vähenevät.
● Tuotannosta voi tulla tehokkaampaa ja tuottavampaa.
● Yritykset ovat kasvattaneet tuotantoaan ja voittoaan siirtämällä tuotantoa halvemman
työvoiman maihin.
● Työpaikat ovat lisääntyneet halvan työvoiman maissa, mikä on edesauttanut niiden
talouskasvua.
● Valtiot joutuvat kilpailemaan yrityksistä esimerkiksi matalalla verotuksell
Esimerkiksi:
● Väestö kasvaa nopeasti Aasiassa.
● Aasiassa on enemmän kysyntää ja kasvupotentiaalia kuin länsimaissa, koska moni
aasialainen nousee tulevaisuudessa köyhyydestä keskiluokkaan.
● Länsimaissa talouskasvu hiipuu, sillä väestö ikääntyy ja jo valmiiksi korkeaa elintasoa on
vaikea kasvattaa yhtä nopeasti kuin Aasiassa.
3. Mihin Maailman kauppajärjestö WTO pyrkii?
● sopimaan tasapuolisista maailmankaupan säännöistä ja poistamaan kaupan esteitä
● ratkaisemaan kaupankäynnistä syntyvät riidat
● valvomaan kaikkien päätösten täytäntöönpanoa
4. Perustele väite: Maailmankauppa tarvitsee yhteiset pelisäännöt.
● Yhteisillä pelisäännöillä on positiivinen vaikutus talouskasvuun. Niiden vastakohtana toimii
protektionismi, joka heikentää talouskasvua pitkällä aikavälillä.
● Maailmankaupassa on mukana suuri määrä yrityksiä, ja se vaikuttaa joka valtioon.
● Maailmankaupan ajatuksena on vapaa kilpailu ja kaupan esteiden purkaminen.
● Maailmankaupan toimijat ovat hyvin erilaisessa asemassa, on pieniä ja suuria yrityksiä sekä
heikkoja ja vahvoja valtioita.
● Ilman yhteisiä pelisääntöjä vahvat toimijat jyräävät. Esimerkiksi monikansalliset yritykset
pystyvät kukistamaan heikommat kilpailijansa. Silloin idea vapaasta kilpailusta ei toteudu.
5. Pohdi, minkälaisia vaikutuksia seuraavilla globalisaatioon liittyvillä ilmiöillä on ollut:
a) tiedon ja ajatusten leviäminen
● Uudet keksinnöt ja toimintatavat ovat levinneet alueelta toiselle ja kehittäneet tuotantoa
ja kauppaa.
● Samankaltaiset talouspoliittiset opit (taloudellinen liberalismi) ovat levinneet maailmalle.
b) rahan helppo liikkuminen
● Pääomia tuotantoon on voitu kerätä yli valtiorajojen.
● Sijoittaminen maasta toiseen on yleistynyt.
● Rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen on tehnyt rahoitusmarkkinahäiriöistä
globaaleja.
● Rahan liikkumisen helpottuminen on pakottanut valtiot houkuttelemaan pääomaa
matalalla verotuksella.
● Yritykset ovat voineet kotiuttaa voittojaan ns. veroparatiiseissa eli halvan verotuksen
maissa.
c) työvoiman maasta toiseen siirtyminen
● Ihmiset ovat voineet työllistyä, vaikka omassa asuinmaassa ei olisi töitä.
● Yritykset ovat saaneet riittävästi työvoimaa, vaikka sitä ei riittäisi valtiossa, jossa tuotantoa
on.
● Länsimaiden matalapalkka-aloille on riittänyt työntekijöitä muista maista.
● Länsimaissa on pelätty palkkatason laskevan ulkomaisen työvoiman yleistyessä.
● Siirtotyöläiset lähettävät rahojaan takaisin kotimaihin. Tämä on tasannut hieman
tulonjakoa.
d) yritysten maasta toiseen siirtyminen.
● Työpaikat siirtyvät yritysten mukana, joten toisessa maassa työpaikat lisääntyvät ja toisessa
vähenevät.
● Tuotannosta voi tulla tehokkaampaa ja tuottavampaa.
● Yritykset ovat kasvattaneet tuotantoaan ja voittoaan siirtämällä tuotantoa halvemman
työvoiman maihin.
● Työpaikat ovat lisääntyneet halvan työvoiman maissa, mikä on edesauttanut niiden
talouskasvua.
● Valtiot joutuvat kilpailemaan yrityksistä esimerkiksi matalalla verotuksell
3. Maailmantalous ja sen pelisäännöt
Lue kappale 3. ja tee tehtävät 2,3,4 ja 5.
3. Maailmantalous ja sen pelisäännöt
3. Tulkitse tilastoa maailmantaloudesta
Vastaukset kappaleen 2. tehtäviin
2. Onko talouden globalisaatio hyvä vai huono asia? Perustele.
Hyvä asia:
● Eri tuotteita on paljon saatavilla.
● Hyödykkeiden laatu pysyy hyvänä ja hinnat edullisina, koska globaalit markkinat ovat laajat
ja hyödykkeiden valmistajia on paljon.
● Euroopan unionin alueella hyödykkeiden hinnoissa näkyvät myös alhaiset tullimaksut.
● Ihmiset voivat muuttaa entistä helpommin ulkomaille työn ja opiskelun perässä.
● Globalisaatio luo lisää työpaikkoja.
Huono asia:
● Monet alhaisen koulutustason teollisuustyöt ovat siirtyneet halpatyövoiman maihin.
● Tulevaisuudessa mahdollisesti myös korkean tuottavuuden ammattilaisten, kuten
ohjelmistosuunnittelijoiden ja ekonomistien, työt voidaan ulkoistaa muihin maihin.
● Globalisaatio on lisännyt suuryritysten vaikutusvaltaa, sillä valtiot tarvitsevat yrityksiä.
● Minimoidakseen menonsa yritykset harjoittavat verosuunnittelua. Sen lopputuloksena
saattaa kuitenkin syntyä tilanne, jossa suuryritys ei maksa veroja mihinkään maahan juuri
lainkaan.
● Yritysten välinen kilpailu on kovaa. Yritykset voivat yrittää pärjätä kilpailussa väärin keinoin
ja jättää esimerkiksi ympäristöhaitat huomioimatta tuotannossaan.
● Talouden globaali kasvu lisää ympäristöongelmia.
3. Vastaa kysymyksiin lokalisaatiosta.
a) Mitä lokalisaatiolla tarkoitetaan?
● Lokalisaatiolla tarkoitetaan tuotantoa ja toimintaa paikallisesti. Se on globalisaation
vastakohta.
b) Missä tilanteissa lokalisaatio voi olla järkevää ja tehokasta?
● Lokalisaatio on järkevää sellaisissa tapauksissa, joissa hyödykkeet kulutetaan lähialueella.
● Ihmiset arvostavat esimerkiksi lähiruokaa eli omalla paikkakunnalla tuotettua ruokaa.
Lähiruoka tuntuu turvalliselta.
● Palveluiden tuotanto on usein pakko järjestää paikallisesti. Tosin netin myötä palveluitakin
voi tuottaa aikaisempaa helpommin eri paikassa kuin missä asiakas on.
4. Mitä hyötyä suuryrityksille on globalisaatiosta?
● Markkinat ovat laajentuneet, joten suuryritykset voivat kasvattaa myyntiään ja voittojaan.
● Tieto ja hyödykkeet kulkevat nopeasti. Suuryritykset voivat siirtää tuotantoaan sinne, missä
se on edullisinta tai muuten järkevintä pitää.
● Kilpailu valtioiden välillä on kiristynyt, minkä vuoksi yritysten verotusta on laskettu.
Suuryritykset voivat kotiuttaa voittojaan maissa, joissa niitä verotetaan vain vähän.
● Globalisaation myötä työvoima liikkuu paljon maasta toiseen. Tämä takaa suuryrityksille
riittävästi osaavaa työvoimaa.
8.a) Miksi globalisaatio on hidastunut?
● Globalisaation kulta-aika liittyi Kiinan talouden avautumiseen. Moni teollisuudenala sai
mahdollisuuden laajentaa toimintaansa esimerkiksi Kiinaan ja moniin muihinkin maihin.
● Tuotannon ulkoistaminen tapahtui nopeasti, mutta yritysten muiden toimintojen vieminen
ja sulauttaminen nouseviin talouksiin on ollut vaikeampaa ja hitaampaa.
● Finanssikriisin jälkeen talouskasvu perustui pitkälti kuluttajien tekemiin ostoksiin. Yritysten
tekemät investoinnit koneisiin ja laitteisiin pysyivät varovaisina ja kovin pieninä. Tuuli Koivu
korostaa sitä, että nykyisin globalisaatio näkyy erityisesti monimutkaisissa koneissa, koska
niihin tarvittavat komponentit tulevat monesta maasta ja näistä logistisista ketjuista
globalisaatio saa voimansa.
● Poliitikot suhtautuvat entistä varauksellisemmin globalisaatioon. Tämä liittyy populismin
suosion kasvuun. Erilaiset investoinnit kotimaan tuotannon edistämiseksi tuovat
poliitikoille enemmän suosiota kuin vapaakauppasopimusten edistäminen, vaikka niillä
hyödytettäisiin kuluttajien mahdollisuuksia saada hankittua edullisempia tuotteita.
Kotimaan työpaikkojen määrän kasvu tai lasku ovat helpommin osoitettavissa kuin säästöt,
joita kuluttajille koituu laskeneista tullimaksuista.
b) Mikä on Kiinan rooli siinä, että kritiikki globalisaatiota kohtaan on lisääntynyt?
● Demokraattisten länsimaiden suhtautuminen Kiinaan ja sen autoritaarisuuteen on
muuttunut varauksellisemmaksi. Yhteistyötä Kiinan kanssa mietitään uudesta
näkökulmasta ja riippuvuutta Kiinan kauppaan on ryhdytty vähentämään.
● Viimeksi koronapandemia sai valtiot pohtimaan omassa maassa tapahtuvan tuotannon
lisäämisen tarvetta.
● Kiina sen sijaan onnistui ainakin koronapandemian alussa lujittamaan asemiaan
maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä.
c) Millaisena Koivu näkee globalisaation tulevaisuuden?
• Globalisaatio ei katoa mihinkään, se vain muuttaa muotoaan.
• Koronapandemian aikana erilaiset digitaaliset palvelut (esim. verkkokauppa,
suoratoistopalvelut ja tietokonepelit) menestyivät erinomaisesti ja kasvattivat myyntiään.
Näiden alojen kasvu vie globalisaatiota eteenpäin tavarakaupasta palvelukaupan suuntaan.
• Koivu tunnistaa poliittiset uhkatekijät, jotka voivat vaarantaa globalisaation tulevaisuuden.
Mikäli maailma jakautuu Yhdysvaltain ja Kiinan blokkeihin, yhtenäinen globaali kehitys
kärsii, kun blokit mahdollisesti rakentavat toisistaan erillään olevia teknisiä järjestelmiä ja
rahoitusjärjestelmiä
Hyvä asia:
● Eri tuotteita on paljon saatavilla.
● Hyödykkeiden laatu pysyy hyvänä ja hinnat edullisina, koska globaalit markkinat ovat laajat
ja hyödykkeiden valmistajia on paljon.
● Euroopan unionin alueella hyödykkeiden hinnoissa näkyvät myös alhaiset tullimaksut.
● Ihmiset voivat muuttaa entistä helpommin ulkomaille työn ja opiskelun perässä.
● Globalisaatio luo lisää työpaikkoja.
Huono asia:
● Monet alhaisen koulutustason teollisuustyöt ovat siirtyneet halpatyövoiman maihin.
● Tulevaisuudessa mahdollisesti myös korkean tuottavuuden ammattilaisten, kuten
ohjelmistosuunnittelijoiden ja ekonomistien, työt voidaan ulkoistaa muihin maihin.
● Globalisaatio on lisännyt suuryritysten vaikutusvaltaa, sillä valtiot tarvitsevat yrityksiä.
● Minimoidakseen menonsa yritykset harjoittavat verosuunnittelua. Sen lopputuloksena
saattaa kuitenkin syntyä tilanne, jossa suuryritys ei maksa veroja mihinkään maahan juuri
lainkaan.
● Yritysten välinen kilpailu on kovaa. Yritykset voivat yrittää pärjätä kilpailussa väärin keinoin
ja jättää esimerkiksi ympäristöhaitat huomioimatta tuotannossaan.
● Talouden globaali kasvu lisää ympäristöongelmia.
3. Vastaa kysymyksiin lokalisaatiosta.
a) Mitä lokalisaatiolla tarkoitetaan?
● Lokalisaatiolla tarkoitetaan tuotantoa ja toimintaa paikallisesti. Se on globalisaation
vastakohta.
b) Missä tilanteissa lokalisaatio voi olla järkevää ja tehokasta?
● Lokalisaatio on järkevää sellaisissa tapauksissa, joissa hyödykkeet kulutetaan lähialueella.
● Ihmiset arvostavat esimerkiksi lähiruokaa eli omalla paikkakunnalla tuotettua ruokaa.
Lähiruoka tuntuu turvalliselta.
● Palveluiden tuotanto on usein pakko järjestää paikallisesti. Tosin netin myötä palveluitakin
voi tuottaa aikaisempaa helpommin eri paikassa kuin missä asiakas on.
4. Mitä hyötyä suuryrityksille on globalisaatiosta?
● Markkinat ovat laajentuneet, joten suuryritykset voivat kasvattaa myyntiään ja voittojaan.
● Tieto ja hyödykkeet kulkevat nopeasti. Suuryritykset voivat siirtää tuotantoaan sinne, missä
se on edullisinta tai muuten järkevintä pitää.
● Kilpailu valtioiden välillä on kiristynyt, minkä vuoksi yritysten verotusta on laskettu.
Suuryritykset voivat kotiuttaa voittojaan maissa, joissa niitä verotetaan vain vähän.
● Globalisaation myötä työvoima liikkuu paljon maasta toiseen. Tämä takaa suuryrityksille
riittävästi osaavaa työvoimaa.
8.a) Miksi globalisaatio on hidastunut?
● Globalisaation kulta-aika liittyi Kiinan talouden avautumiseen. Moni teollisuudenala sai
mahdollisuuden laajentaa toimintaansa esimerkiksi Kiinaan ja moniin muihinkin maihin.
● Tuotannon ulkoistaminen tapahtui nopeasti, mutta yritysten muiden toimintojen vieminen
ja sulauttaminen nouseviin talouksiin on ollut vaikeampaa ja hitaampaa.
● Finanssikriisin jälkeen talouskasvu perustui pitkälti kuluttajien tekemiin ostoksiin. Yritysten
tekemät investoinnit koneisiin ja laitteisiin pysyivät varovaisina ja kovin pieninä. Tuuli Koivu
korostaa sitä, että nykyisin globalisaatio näkyy erityisesti monimutkaisissa koneissa, koska
niihin tarvittavat komponentit tulevat monesta maasta ja näistä logistisista ketjuista
globalisaatio saa voimansa.
● Poliitikot suhtautuvat entistä varauksellisemmin globalisaatioon. Tämä liittyy populismin
suosion kasvuun. Erilaiset investoinnit kotimaan tuotannon edistämiseksi tuovat
poliitikoille enemmän suosiota kuin vapaakauppasopimusten edistäminen, vaikka niillä
hyödytettäisiin kuluttajien mahdollisuuksia saada hankittua edullisempia tuotteita.
Kotimaan työpaikkojen määrän kasvu tai lasku ovat helpommin osoitettavissa kuin säästöt,
joita kuluttajille koituu laskeneista tullimaksuista.
b) Mikä on Kiinan rooli siinä, että kritiikki globalisaatiota kohtaan on lisääntynyt?
● Demokraattisten länsimaiden suhtautuminen Kiinaan ja sen autoritaarisuuteen on
muuttunut varauksellisemmaksi. Yhteistyötä Kiinan kanssa mietitään uudesta
näkökulmasta ja riippuvuutta Kiinan kauppaan on ryhdytty vähentämään.
● Viimeksi koronapandemia sai valtiot pohtimaan omassa maassa tapahtuvan tuotannon
lisäämisen tarvetta.
● Kiina sen sijaan onnistui ainakin koronapandemian alussa lujittamaan asemiaan
maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä.
c) Millaisena Koivu näkee globalisaation tulevaisuuden?
• Globalisaatio ei katoa mihinkään, se vain muuttaa muotoaan.
• Koronapandemian aikana erilaiset digitaaliset palvelut (esim. verkkokauppa,
suoratoistopalvelut ja tietokonepelit) menestyivät erinomaisesti ja kasvattivat myyntiään.
Näiden alojen kasvu vie globalisaatiota eteenpäin tavarakaupasta palvelukaupan suuntaan.
• Koivu tunnistaa poliittiset uhkatekijät, jotka voivat vaarantaa globalisaation tulevaisuuden.
Mikäli maailma jakautuu Yhdysvaltain ja Kiinan blokkeihin, yhtenäinen globaali kehitys
kärsii, kun blokit mahdollisesti rakentavat toisistaan erillään olevia teknisiä järjestelmiä ja
rahoitusjärjestelmiä
2. Talous on globalisoitunut
Lue oppikirjan kapple 2. ja tee kappaleen tehtävät 2,3,4 ja 8.
2. Talous on globalisoitunut
1. Globalisaatio ja verkottuminen
Lue kpl. 1. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3,4,5 ja 8.
Kotiehtävä tiistaiksi!
Kotiehtävä tiistaiksi!
1. Globalisaation historiaa
1. Globalisaation historiaa
Turpotietäjäkisa 9.10. 2024 klo 9-11
Turpotietäjäkisa siis ensi keskiviikkona 9.10. klo 9-11 molemmilla YH03 ryhmillä. Luokat, missä koe tehdään, ilmoitan myöhemmin.
Kokeeseen voi valmistautua lukemalla YH03 oppikirjan turvallisuuspolitiikkaosuudet.
Tutustumalla turpopankin sisältöön https://turpopankki.fi/
Tutustumalla aikaisempin kisojen kysymyksiin https://turpotietaja.fi/materiaalipankki/
Alkukilpailujen tehtävät tarkistaa alueellinen raati ja parhailla tietäjillä on mahdollisuus päästä valtakunnalliseen loppukilpailuun.
Kokeeseen voi valmistautua lukemalla YH03 oppikirjan turvallisuuspolitiikkaosuudet.
Tutustumalla turpopankin sisältöön https://turpopankki.fi/
Tutustumalla aikaisempin kisojen kysymyksiin https://turpotietaja.fi/materiaalipankki/
Alkukilpailujen tehtävät tarkistaa alueellinen raati ja parhailla tietäjillä on mahdollisuus päästä valtakunnalliseen loppukilpailuun.
Palautuskansio torstain 3.10. tehtäville
Palauta tänne tehtäväsi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tehtävät oppitunnille 3.10.
1. Tutustu edellisten tuntien tehtävien ratkaisuehdotuksiin huolellisesti. Vastaukset ovat tässä alhaalla. (Kpl. 17, teht. 7. ja kappaleeseen liittyvä väitetehtävä. Kpl. 18. teht. 1,2,3 ja 4.
2. Tutustu tietoiskuun EU, Venäjä ja Ukraina. Diasarja tuossa alempana, kun skrollaat.
3. Tutustu tämän hetken maailman kriiseihin Turpopankissa https://turpopankki.fi/konfliktialueita/
a) Millaisia kriisejä lähteessä esitellään?
b) Pohdi, miten kriisejä voisi ehkäistä tai hillitä.
4. Tee sähköisen kirjan videotehtävä 6.
Palauta tehtävät palautuskansioon.
2. Tutustu tietoiskuun EU, Venäjä ja Ukraina. Diasarja tuossa alempana, kun skrollaat.
3. Tutustu tämän hetken maailman kriiseihin Turpopankissa https://turpopankki.fi/konfliktialueita/
a) Millaisia kriisejä lähteessä esitellään?
b) Pohdi, miten kriisejä voisi ehkäistä tai hillitä.
4. Tee sähköisen kirjan videotehtävä 6.
Palauta tehtävät palautuskansioon.
18. Tietoisku: EU, Venäjä ja Ukraina
Oikeat vastaukset kpl. 18. tehtäviin 1-4
1. Minkälaiset suhteet EU:lla, Natolla ja YK:lla on keskenään?
● Järjestöt tekevät keskenään paljon yhteistyötä.
● EU:n ja YK:n arvomaailmat ovat hyvin samanlaiset. Molemmat painottavat kriisien
ennaltaehkäisyä ja ihmisoikeuksien merkitystä.
● EU on merkittävä YK:n rahoittaja, ja sillä on pysyvä edustaja YK:n yleiskokouksissa.
● EU:n ja Naton suhteet ovat läheiset, koska moni unionin jäsenmaista on myös Naton jäsen.
● EU:lla ja Natolla on ollut yhteisiä operaatioita Balkanilla ja Afganistanissa.
2. Kuvaile kolmella virkkeellä EU:n suhdetta seuraavin maihin tai alueisiin:
a) Yhdysvallat
● Alueilla on yhteiset arvot ja yhtenäinen kulttuuri; keskinäinen kauppa on molemmille
tärkeää.
● Presidentti Joe Bidenin aikana Yhdysvallat on jälleen korostanut Naton merkitystä, mikä on
unionille tärkeä asia.
● Euroopan unionin maissa on arvosteltu Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa esimerkiksi Lähi-
idässä.
b) Venäjä
● EU:n ja Venäjän välillä on ollut paljon taloudellista yhteistyötä, ja Venäjä on ollut
merkittävä energiatoimittaja EU:lle.
● Venäjän voimapolitiikka ja Krimin valtaus ovat kiristäneet välejä; molemmat ovat
asettaneet taloudellisia pakotteita toisiaan vastaan.
● Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on kiristänyt välejä entisestään, ja unionin
jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa sekä taloudellisesti että aseellisesti.
c) Afrikka
● Alue on EU:lle tärkeä, koska siellä on paljon taloudellista potentiaalia; EU pyrkii
hillitsemään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta.
● EU:lla on Afrikan suhteen oma parempia afrikkalaisten elinoloja tavoitteleva strategiansa,
jota se toteuttaa yhdessä Afrikan unionin kanssa.
● EU on mukana useassa kriisinhallintaoperaatiossa Afrikassa.
d) Aasia
● Aasian talouskasvu on tehnyt siitä merkittävän talouskumppanin, mikä on houkutellut
eurooppalaisia investoimaan Aasiaan.
● Kiinan ihmisoikeudet ovat herättäneet arvostelua Euroopan unionin jäsenmaissa.
● EU:lla on yleensä hyvät suhteet niihin Aasian maihin, joissa demokratiakehitys on edennyt
hyvin.
3. Tiivistä EU:n naapuruuspolitiikka muutamaan virkkeeseen.
● EU on tehnyt monenlaisia sopimuksia naapurimaidensa kanssa. Esimerkiksi Norja ja Sveitsi
ovat erillissopimuksilla osana unionin sisämarkkinoita.
● Unioni on pyrkinyt edistämään rauhaa, vakautta ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista
lähialueilla erilaisin projektein ja ehdokasmaihin liittyvien neuvottelujen avulla.
4. Miksi Turkki on EU:lle erityisen tärkeä, mutta samalla vaikea naapurimaa?
Tärkeä:
● Turkin sijainti on strategisesti merkittävä. Se pystyy valvomaan Mustanmeren
merenkulkua.
● Turkki kuuluu Natoon.
● Turkki on väestöltään suuri. Se on merkittävä markkina-alue, johon liittyy suuret
tulevaisuuden odotukset talouden kasvupotentiaalin vuoksi.
● Turkki on tärkeä kauttakulkumaa Lähi-idästä Eurooppaan tuleville pakolaisille.
Vaikea:
● Maan ihmisoikeuspolitiikka ja toimet kurdeja vastaan ovat ongelmallisia EU:n
näkökulmasta.
● Maan suhtautuminen oikeusvaltioperiaatteisiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on
muuttunut unionin näkökulmasta huonoon suuntaan erityisesti vuoden 2016
sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen.
● Maassa on keskitetty valtaa presidentille. Toimittajia on vangittu ja virkamiehiä erotettu.
● Turkki on pyrkinyt käyttämään pakolaisia unionin painostamiseen.
● Turkki on osallistunut sotatoimiin Syyrian alueella.
● Järjestöt tekevät keskenään paljon yhteistyötä.
● EU:n ja YK:n arvomaailmat ovat hyvin samanlaiset. Molemmat painottavat kriisien
ennaltaehkäisyä ja ihmisoikeuksien merkitystä.
● EU on merkittävä YK:n rahoittaja, ja sillä on pysyvä edustaja YK:n yleiskokouksissa.
● EU:n ja Naton suhteet ovat läheiset, koska moni unionin jäsenmaista on myös Naton jäsen.
● EU:lla ja Natolla on ollut yhteisiä operaatioita Balkanilla ja Afganistanissa.
2. Kuvaile kolmella virkkeellä EU:n suhdetta seuraavin maihin tai alueisiin:
a) Yhdysvallat
● Alueilla on yhteiset arvot ja yhtenäinen kulttuuri; keskinäinen kauppa on molemmille
tärkeää.
● Presidentti Joe Bidenin aikana Yhdysvallat on jälleen korostanut Naton merkitystä, mikä on
unionille tärkeä asia.
● Euroopan unionin maissa on arvosteltu Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa esimerkiksi Lähi-
idässä.
b) Venäjä
● EU:n ja Venäjän välillä on ollut paljon taloudellista yhteistyötä, ja Venäjä on ollut
merkittävä energiatoimittaja EU:lle.
● Venäjän voimapolitiikka ja Krimin valtaus ovat kiristäneet välejä; molemmat ovat
asettaneet taloudellisia pakotteita toisiaan vastaan.
● Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on kiristänyt välejä entisestään, ja unionin
jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa sekä taloudellisesti että aseellisesti.
c) Afrikka
● Alue on EU:lle tärkeä, koska siellä on paljon taloudellista potentiaalia; EU pyrkii
hillitsemään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta.
● EU:lla on Afrikan suhteen oma parempia afrikkalaisten elinoloja tavoitteleva strategiansa,
jota se toteuttaa yhdessä Afrikan unionin kanssa.
● EU on mukana useassa kriisinhallintaoperaatiossa Afrikassa.
d) Aasia
● Aasian talouskasvu on tehnyt siitä merkittävän talouskumppanin, mikä on houkutellut
eurooppalaisia investoimaan Aasiaan.
● Kiinan ihmisoikeudet ovat herättäneet arvostelua Euroopan unionin jäsenmaissa.
● EU:lla on yleensä hyvät suhteet niihin Aasian maihin, joissa demokratiakehitys on edennyt
hyvin.
3. Tiivistä EU:n naapuruuspolitiikka muutamaan virkkeeseen.
● EU on tehnyt monenlaisia sopimuksia naapurimaidensa kanssa. Esimerkiksi Norja ja Sveitsi
ovat erillissopimuksilla osana unionin sisämarkkinoita.
● Unioni on pyrkinyt edistämään rauhaa, vakautta ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista
lähialueilla erilaisin projektein ja ehdokasmaihin liittyvien neuvottelujen avulla.
4. Miksi Turkki on EU:lle erityisen tärkeä, mutta samalla vaikea naapurimaa?
Tärkeä:
● Turkin sijainti on strategisesti merkittävä. Se pystyy valvomaan Mustanmeren
merenkulkua.
● Turkki kuuluu Natoon.
● Turkki on väestöltään suuri. Se on merkittävä markkina-alue, johon liittyy suuret
tulevaisuuden odotukset talouden kasvupotentiaalin vuoksi.
● Turkki on tärkeä kauttakulkumaa Lähi-idästä Eurooppaan tuleville pakolaisille.
Vaikea:
● Maan ihmisoikeuspolitiikka ja toimet kurdeja vastaan ovat ongelmallisia EU:n
näkökulmasta.
● Maan suhtautuminen oikeusvaltioperiaatteisiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on
muuttunut unionin näkökulmasta huonoon suuntaan erityisesti vuoden 2016
sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen.
● Maassa on keskitetty valtaa presidentille. Toimittajia on vangittu ja virkamiehiä erotettu.
● Turkki on pyrkinyt käyttämään pakolaisia unionin painostamiseen.
● Turkki on osallistunut sotatoimiin Syyrian alueella.
Vastausehdotukset kpl. 17. tehtäviin 7. ja väittämiin turvallisuuspolitiikasta
7. Tutustu YLE:n artikkeliin EU:n turvallisuuspolitiikasta.
a) Mitä ongelmia artikkeli nostaa esille?
● Euroopan unionin poliittinen painoarvo on pieni.
● Venäjä ja USA keskustelevat EU:n ylitse.
● Venäjä ärsyttää tarkoituksella EU:ta.
● Venäjä onnistuu heikentämään EU:n poliittista painoarvoa.
● Neuvotteluissa ei ole ollut mukana EU vaan yksittäiset jäsenvaltiot.
b) Mistä ongelmat artikkelin mukaan johtuvat?
● EU:n sotilaallinen yhteistyö ei ole tarpeeksi laajaa.
● EU:lla ei ole sotilaallista voimaa.
● Isot ulkopoliittiset ratkaisut EU:ssa vaativat yksimielisyyttä.
● Osa jäsenmaista ei kunnioita sovittuja päätöksiä.
● On epäselvää, kuka oikeasti johtaa unionia.
c) Mitä EU:n pitäisi artikkelin mukaan tehdä?
● EU:n pitäisi olla voimakkaammin esillä Ukrainassa, ja sen näkyvyyttä pitäisi lisätä.
● Ukrainan suhteen olisi otettava aktiivinen rooli ja varauduttava esimerkiksi pakolaisiin.
● On luotava uudenlaiset nopean toiminnan joukot, joita ollaan valmiita käyttämään.
● Puolustukseen liittyvät rahoitusasiat pitäisi ratkaista.
a) Mitä ongelmia artikkeli nostaa esille?
● Euroopan unionin poliittinen painoarvo on pieni.
● Venäjä ja USA keskustelevat EU:n ylitse.
● Venäjä ärsyttää tarkoituksella EU:ta.
● Venäjä onnistuu heikentämään EU:n poliittista painoarvoa.
● Neuvotteluissa ei ole ollut mukana EU vaan yksittäiset jäsenvaltiot.
b) Mistä ongelmat artikkelin mukaan johtuvat?
● EU:n sotilaallinen yhteistyö ei ole tarpeeksi laajaa.
● EU:lla ei ole sotilaallista voimaa.
● Isot ulkopoliittiset ratkaisut EU:ssa vaativat yksimielisyyttä.
● Osa jäsenmaista ei kunnioita sovittuja päätöksiä.
● On epäselvää, kuka oikeasti johtaa unionia.
c) Mitä EU:n pitäisi artikkelin mukaan tehdä?
● EU:n pitäisi olla voimakkaammin esillä Ukrainassa, ja sen näkyvyyttä pitäisi lisätä.
● Ukrainan suhteen olisi otettava aktiivinen rooli ja varauduttava esimerkiksi pakolaisiin.
● On luotava uudenlaiset nopean toiminnan joukot, joita ollaan valmiita käyttämään.
● Puolustukseen liittyvät rahoitusasiat pitäisi ratkaista.
Taitotehtävä: Arvioi väittämiä EU:n turvallisuuspolitiikasta
Näkökulmia tehtäviin
a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
-
Väärin. EU:lla ei ollut siihen sotilaallista voimaa tai painostuskeinoja.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
-
Oikein. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja edustaa unionia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa ja vastaa päätösten toimeenpanosta.
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
-
Oikein. Eurooppa-neuvosto on EU-maiden johtajien foorumi, joka määrittelee EU:n tulevaisuuden suuret linjat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Väärin. EU:n nopean toiminnan joukkoja ei ole käytetty, eikä EU:lla ole omaa armeijaa.e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
-
Oikein. EU:n tavoitteena on edistää rauhaa, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä erityisesti sen lähialueilla, mutta myös laajemmin.
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
-
Väärin. Sotilaallista kriisinhallintaa saatetaan tarvita siviilikriisinhallinnan avuksi. Nykyään puhutaankin kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
-
Oikein ja väärin. Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7. merkityksestä on erilaisia tulkintoja, eikä ole selvää, mitä apu käytännössä tarkoittaisi. On myös mahdollista, että yksittäiset EU-maat antaisivat silti Suomelle apua; esimerkiksi Ranska on luvannut tekevänsä näin Ukrainan sodan alettua.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
-
Väärin. Suurin osa EU-maista kuuluu myös Natoon. Toistaiseksi Naton ulkopuolisia EU-maita on neljä: Irlanti, Itävalta, Malta ja Kypros.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
-
Oikein. Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, joka antaa jäsenilleen turvatakuut Naton artikla 5:ssa.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita.
-
Oikein. Taloudelliset ja esimerkiksi matkustamiseen liittyvät pakotteet ovat keinoja, joilla painostetaan ei-toivotulla tavalla toiminutta maata. EU sopi harvinaisen nopeasti ja yksimielisesti pakotteista esimerkiksi Venäjää vastaan Ukrainan sodan alettua helmikuussa 2022.
Tehtävät oppitunneille 2.10.2024
1. Käy läpi oikeat vastaukset kpl:n 17. kotitehtäviin. Vastaukset ovat Pedanetissä, kun selaat alemmaksi.
2. Tee vielä kpl:n 17. tehtävä 7. sekä alla oleva väitetehtävä.
Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.
perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. "Googlettamalla" löytyy hyvin.
a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita
3. Lue kappale 18. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 4.
Palauta vastauksesi oheiseen palautuskansioon.
2. Tee vielä kpl:n 17. tehtävä 7. sekä alla oleva väitetehtävä.
Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.
perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. "Googlettamalla" löytyy hyvin.
a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita
3. Lue kappale 18. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 4.
Palauta vastauksesi oheiseen palautuskansioon.
Palautuskansio tehtäville 2.10. 2024
Palauta tänne oppitunnilla tekemäsi tehtävät.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vastausehdotukset kpl. 17. tehtäviin
1. Miksi Euroopan unioni pyrkii yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?
● Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.
● Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.
● Yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten
rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä.
2. Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
● Unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.
● Eurooppa-neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto
määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.
● Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.
● Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat
estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.
● Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.
● Päätöstä vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse
estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.
● EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita
voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit.
3. Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta.
a) Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?
● Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.
● Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.
● Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa
(Nato, YK, Etyj jne.).
b) Mitä eroa niillä on?
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia
tai eri alojen asiantuntijoita.
c) Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?
● Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin
myötä.
● Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.
● Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.
● Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.
kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Tämän uskotaan olevan nopein ja
tehokkain keino auttaa vaikeuksiin joutunutta aluetta tai valtiota
5. Puolusta ja kritisoi väitettä: Lissabonin sopimus lisää Suomen turvallisuutta.
Puolesta:
● Sopimus vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Sopimukseen sisältyvä avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan.
Vastaan:
● Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei toimi kovin hyvin käytännössä.
● Avunantolauseke on epämääräinen eikä määrittele tarkemmin, minkälaista apua toiselle
jäsenmaalle täytyy antaa.
● EU ei ole sotilasliitto.
● Suomi kuuluu Natoon, johon kuuluvat myös lähes kaikki muut EU-maat. Lissabonin
sopimuksen turvallisuuslauseke ei siis ole enää niin merkittävä Suomelle
17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä
Lue kappale 17. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 5.
17. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka
17. Eurooppalaiset arvot sodassa
16. Varusmies- ja siviilipalvelus
Pohdi varusmies- ja siviilipalvelusta.
1.Mitä syitä a) varusmiespalveluksen b) siviilipalveluksen valinnalle voi olla? Entä totaalikieltäytymiselle?
2.Minkä taidon tai ominaisuuden ajattelet olevan hyödyllinen
a) varusmiespalveluksessa b) siviilipalveluksessa?
3.Katso video digikirjasta "Näin selviä armeijassa tai siviilipalveluksessa" ja vastaa kysymyksiin.
a)Mitä perusteluja nuoret esittävät valinnoilleen videolla? Arvioi perusteluja ja esitä oma näkemyksesi.
b)Mitä yhteistä armeijassa ja siviilipalveluksessa selviämisen vinkeissä oli? Mitä eroja?
c)Selvitä, mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat.
- alokasaika
- palvelus erityistehtävässä
- aliupseerikoulu
- reservinupseerikoulu
- koulutusjakso
- työpalvelujakso
16. Suomen turvallisuuspolitiikka
Lue kpl. 16. ja tee kappaleen tehtävät 1,3,5 ja 7
Vastaukset tehtäviin:
Vastaukset tehtäviin:
1. Mitkä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja keskeiset periaatteet?
- itsenäisyyden ja maan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen ja kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
- keskeisiä periaatteita: ihmisoikeudet, aseistariisunta, kriisinhallinta ja rauhanvälitys
- maanpuolustuksen tehtävänä on luoda riittävä pelote mahdolliselle hyökkääjälle
- turvallisuuspolitiikan periaatteena on ollut myös pitää hyvät suhteet naapurimaihin. Suhteet Venäjään ovat kuitenkin olleet käytännössä poikki lähes siitä asti, kun se hyökkäsi Ukrainaan helmikuusssa 2022. Suhteita ovat kiristäneet myös Suomen Neto-jäsenyys toukokuussa 2023 ja Venäjän hybridioperaatiot itärajalla syksyllä 2023. Tämän seurauksena itäraja suljettiin.
- sitoutuminen Euroopan unionin yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan
- Suomi on ollut Naton jäsen toukok. 2023 lähtien
5. a) Millainen suhde Suomella oli Natoon ennen jäsenhakemuksen jättämistä?
- Suomessa puhuttiin Nato-optiosta, joka kuvasi Suomen virallista asennetta Naton täysjäsenyyttä kohtaan. Jäsenyyttä ei haeta nyt, mutta tilannetta harkitaan uudelleen, jos Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu. Suomi ei halunnut ärsyttää Venäjää.)
- Suomi on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa pitkään ja solminut rauhankumppani- ja isäntämaatukisopimukset
- Suomella on ollut Naton kanssa yhteisiä sotaharjoituksia
- kalusto on hommattu sillä ajatuksella, että se on "Natoyhteensopivaa" ja armeijan komentokieli on ollut englanti
b) Nato-hakemuksen eteneminen
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomessa mielipiteitä natomyönteiseksi
- jäsenyyden uskottiin lisäävän turvallisuutta
- lähes kaikki eduskuntapuolueet ilmoittivat kannattavansa jäsenyyttä
- Suomessa Nato-jäsenyydestä ei järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä, sillä kansan mielipiteen uskottiin olevan muutenkin riittävän selkeä
- lisäksi kansanäänestys olisi hidastanut hakuprosessia ja pelättiin venäjän mahdollista vaikuttamista vaalitulokseen
- eduskunta teki päätöksen hakemuksen jättämisestä toukok. 2022
- jokaisen Naton jäsenmaan tuli hyväksyä Suomen jäsenyys. Unkari ja Turkki viivyttelivät ratifiointiaan, joten Suomen jäsenyys voitiin hyväksyä vasta toukokuussa 2023
7. Mitä muutoksi havaitset suomalaisten suhtatumisessa Nato-jäsenyyteen?
- vastustajien määrä on ollut selvästi suurempi ja suurimmillan on ollut 68%
- vastustajien määrä on vähentynyt voimakkaasti vuonna 2022
- epävarmojen määrä on ollut 16-20%:n välillä, mutta alkuvuonna 2022 määrä on noussut 30%:iin
- kannattajien määrä on ollut pitkään reilun 20%:n tuntumassa, mutta vuonna 2022 kannatus on noussut huomattavasti
b) Mistä muutokset voisivat johtua?
- yksittäisiä muutoksia voisi selittää Venäjän toimilla, esim. syksyllä 2008 käyty Georgian sota on voinut vaikuttaa kannatuksen kasvuun
- Venäjän toimet Ukrainassa 2014 heijastuvat vastauksiin
- vuoden 2022 kasvu johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
3. Puolusta ja kritisoi yleistä asevelvollisuutta
Puolesta
- Suomi tarvitsee sotilaalliseksi pelotteeksi suuren armeijan ja koulutetun reservin
- yleinen asevelvollisuus on edullisempi järjestää kuin ammattiarmeija
- yleisen asevelvollisuuden myötä Suomi saa rekrytoitua riittävästi joukkoja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin
- yleisellä asevelvollisuudella on tärkeä kasvatuksellinen merkitys
Vastaan:
- koko ikäluokan kouluttaminen on kallista
- kansantalous kärsii, kun nuorten valmistuminen ammattiin viivästyy
- nykyinen sodankäynti on hyvin teknistä ja ei vaadi suurta armeijaa, joten olennaista on tehokas koulutus ja aseistus
- yleinen aevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, koska se koskee vain miehiä
- itsenäisyyden ja maan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen ja kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
- keskeisiä periaatteita: ihmisoikeudet, aseistariisunta, kriisinhallinta ja rauhanvälitys
- maanpuolustuksen tehtävänä on luoda riittävä pelote mahdolliselle hyökkääjälle
- turvallisuuspolitiikan periaatteena on ollut myös pitää hyvät suhteet naapurimaihin. Suhteet Venäjään ovat kuitenkin olleet käytännössä poikki lähes siitä asti, kun se hyökkäsi Ukrainaan helmikuusssa 2022. Suhteita ovat kiristäneet myös Suomen Neto-jäsenyys toukokuussa 2023 ja Venäjän hybridioperaatiot itärajalla syksyllä 2023. Tämän seurauksena itäraja suljettiin.
- sitoutuminen Euroopan unionin yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan
- Suomi on ollut Naton jäsen toukok. 2023 lähtien
5. a) Millainen suhde Suomella oli Natoon ennen jäsenhakemuksen jättämistä?
- Suomessa puhuttiin Nato-optiosta, joka kuvasi Suomen virallista asennetta Naton täysjäsenyyttä kohtaan. Jäsenyyttä ei haeta nyt, mutta tilannetta harkitaan uudelleen, jos Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu. Suomi ei halunnut ärsyttää Venäjää.)
- Suomi on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa pitkään ja solminut rauhankumppani- ja isäntämaatukisopimukset
- Suomella on ollut Naton kanssa yhteisiä sotaharjoituksia
- kalusto on hommattu sillä ajatuksella, että se on "Natoyhteensopivaa" ja armeijan komentokieli on ollut englanti
b) Nato-hakemuksen eteneminen
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomessa mielipiteitä natomyönteiseksi
- jäsenyyden uskottiin lisäävän turvallisuutta
- lähes kaikki eduskuntapuolueet ilmoittivat kannattavansa jäsenyyttä
- Suomessa Nato-jäsenyydestä ei järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä, sillä kansan mielipiteen uskottiin olevan muutenkin riittävän selkeä
- lisäksi kansanäänestys olisi hidastanut hakuprosessia ja pelättiin venäjän mahdollista vaikuttamista vaalitulokseen
- eduskunta teki päätöksen hakemuksen jättämisestä toukok. 2022
- jokaisen Naton jäsenmaan tuli hyväksyä Suomen jäsenyys. Unkari ja Turkki viivyttelivät ratifiointiaan, joten Suomen jäsenyys voitiin hyväksyä vasta toukokuussa 2023
7. Mitä muutoksi havaitset suomalaisten suhtatumisessa Nato-jäsenyyteen?
- vastustajien määrä on ollut selvästi suurempi ja suurimmillan on ollut 68%
- vastustajien määrä on vähentynyt voimakkaasti vuonna 2022
- epävarmojen määrä on ollut 16-20%:n välillä, mutta alkuvuonna 2022 määrä on noussut 30%:iin
- kannattajien määrä on ollut pitkään reilun 20%:n tuntumassa, mutta vuonna 2022 kannatus on noussut huomattavasti
b) Mistä muutokset voisivat johtua?
- yksittäisiä muutoksia voisi selittää Venäjän toimilla, esim. syksyllä 2008 käyty Georgian sota on voinut vaikuttaa kannatuksen kasvuun
- Venäjän toimet Ukrainassa 2014 heijastuvat vastauksiin
- vuoden 2022 kasvu johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
3. Puolusta ja kritisoi yleistä asevelvollisuutta
Puolesta
- Suomi tarvitsee sotilaalliseksi pelotteeksi suuren armeijan ja koulutetun reservin
- yleinen asevelvollisuus on edullisempi järjestää kuin ammattiarmeija
- yleisen asevelvollisuuden myötä Suomi saa rekrytoitua riittävästi joukkoja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin
- yleisellä asevelvollisuudella on tärkeä kasvatuksellinen merkitys
Vastaan:
- koko ikäluokan kouluttaminen on kallista
- kansantalous kärsii, kun nuorten valmistuminen ammattiin viivästyy
- nykyinen sodankäynti on hyvin teknistä ja ei vaadi suurta armeijaa, joten olennaista on tehokas koulutus ja aseistus
- yleinen aevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, koska se koskee vain miehiä
16. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Orpon hallituksen aikana
Puheenjohtaja
Pääministeri Petteri Orpo
Jäsenet
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah
Opetusministeri Anders Adlercreutz
Puolustusministeri Antti Häkkänen
Valtiovarainministeri Riikka Purra
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio
Ulkoministeri Elina Valtonen
Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne osallistuu asian käsittelyyn valiokunnassa silloin, kun käsitellään hänen toimialaansa liittyviä kysymyksiä tai pääministerin pyynnöstä.
Sihteeri
Alivaltiosihteeri (ulko- ja turvallisuuspolitiikka) Outi Holopainen, ulkoministeriö
Pysyvät asiantuntijat
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Jukka Salovaara, ulkoministeriö
Kansliapäällikkö Esa Pulkkinen, puolustusministeriö
EU-asioiden osaston osastopäällikkö, EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto, valtioneuvoston kanslia
Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä osallistuu ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokoukseen asiantuntijana silloin, kun käsitellään sisäministeriön toimialaan liittyviä kysymyksiä.
16. Suomen turvallisuuspolitiikan toimijat
Turpotietäjäkisa 9.10. 2024 klo 9-11
YH03 kurssilla kaikki osallistuvat valtakunnalliseen Turpotietäjä - kisaan. Kilpailun tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä turvallisuuspolitiikasta ja puolustusjärjestelmästämme. Lisäksi pyritään avartamaan käsitystä alati muuttuvasta turvallisuusympäristöstä.
Alkukoe järjestetään 9.10. klo 9-11. Ilmoitan tarkemmista koejärjestelyistä myöhemmin.
Alkukilpailussa parhaiten menestyneillä on mahdollisuus päästä kisaamaan aivan valtakunnallisella tasolla turvallisuuspolitiikan tuntemuksestaan. Lisäksi voimme hyödyntää kisan tehtäviä opetuksessa ja valmistautuessa kevään yhteiskuntaopin yo-kirjoituksiin. Turvallisuuspolitiikka voipi olla hyvin esillä tehtävissä.
Kisan tehtävät perustuvat lukion YH03 kurssin sisältöihin ja Kadettikunnan ylläpitämään Turvallisuuspolitiikan tietopankkiiin https://turpopankki.fi/Sinne on lyhyesti ja selkeästi koottu keskeisiä asioita turvallisuuspolitiikasta.
Täällä voit tutustua Turpotietäjä kisan aikaisempiin kysymyksiin https://turpotietaja.fi/materiaalipankki/
Alkukoe järjestetään 9.10. klo 9-11. Ilmoitan tarkemmista koejärjestelyistä myöhemmin.
Alkukilpailussa parhaiten menestyneillä on mahdollisuus päästä kisaamaan aivan valtakunnallisella tasolla turvallisuuspolitiikan tuntemuksestaan. Lisäksi voimme hyödyntää kisan tehtäviä opetuksessa ja valmistautuessa kevään yhteiskuntaopin yo-kirjoituksiin. Turvallisuuspolitiikka voipi olla hyvin esillä tehtävissä.
Kisan tehtävät perustuvat lukion YH03 kurssin sisältöihin ja Kadettikunnan ylläpitämään Turvallisuuspolitiikan tietopankkiiin https://turpopankki.fi/Sinne on lyhyesti ja selkeästi koottu keskeisiä asioita turvallisuuspolitiikasta.
Täällä voit tutustua Turpotietäjä kisan aikaisempiin kysymyksiin https://turpotietaja.fi/materiaalipankki/
Palautuskansio tehtäville turvallisuusuhkista
Palauttakaa tänne tehtävänne Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista. Laittakaa tehtävään kaikkien sen tekemiseen osallistuneiden nimet.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
15. Etsi uutisia turvallisuusuhkista
15. Turvallisuus on perustarve
14. Pohjoismaat ja Baltia - yhteistyötä yli rajojen
Lue kirjan kappale 14. ja tee kappaleen tehtävät 1,2 ja 3.
13. EU-asioiden käsittely Suomessa
Lue oppikirjan s. 116-119 ja vastaa kysymyksiin:
1. Kuka johtaa Suomen EU-politiikkaa?
2. Mikä tehtävä EU-asioissa on EU-ministerivaliokunnalla?
3. Mikä tehtävä on suurella valiokunnalla?
4. Mikä on COREPER ja mikä tehtävä sillä on EU-asioiden käsittelyssä?
5. Mitä tekee Suomen pysyvä edustusto Brysselissä?
6. Miksi Suomen kannattaisi EU-lakeja säädettäessä olla varhain asialla ja liittoutua muiden valtioiden kanssa?
7. Millaiset tekijät vaikuttavat yksittäisen mepin vaikutusvaltaan?
1. Kuka johtaa Suomen EU-politiikkaa?
2. Mikä tehtävä EU-asioissa on EU-ministerivaliokunnalla?
3. Mikä tehtävä on suurella valiokunnalla?
4. Mikä on COREPER ja mikä tehtävä sillä on EU-asioiden käsittelyssä?
5. Mitä tekee Suomen pysyvä edustusto Brysselissä?
6. Miksi Suomen kannattaisi EU-lakeja säädettäessä olla varhain asialla ja liittoutua muiden valtioiden kanssa?
7. Millaiset tekijät vaikuttavat yksittäisen mepin vaikutusvaltaan?
Suomen EU-kansanäänestys
Vastaukset tehtäviin. Argumentteja EU-jäsenyydestä.
Näkökulmia tehtävään
-
Perustele seuraavat väitteet.
-
a) Suomen integraatio länteen oli sidoksissa Ruotsin yhdentymisratkaisuihin.
-
Suomi liittyi unioniin yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa.
-
Etenkin Suomen paperi- ja metsäteollisuuden pelättiin kärsivän tilanteesta, jossa Ruotsi olisi unionin jäsen ja Suomi ei.
-
-
b) Neuvostoliiton hajoaminen loi mahdollisuuden liittyä Euroopan unioniin.
-
Neuvostoliitto oli suhtautunut aiemmin epäillen Suomen taloudelliseen yhdentymiseen Länsi-Euroopan kanssa (Suomen Efta liitännäisjäsenyys vuonna 1961 ja EEC:n vapaakauppasopimus 1973).
-
Neuvostoliiton epäluulo liittyi kylmän sodan aikaiseen tilanteeseen: pääosa Länsi Euroopan maista oli sotilasliitto Naton jäseniä.
-
Neuvostoliiton pelkona oli, että Suomi lähentyisi sekä taloudellisesti että poliittisesti sen vihollisia Länsi-Euroopassa.
-
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi haki nopeasti Euroopan unionin jäsenyyttä.
-
Jäsenyyden perusteeksi ei 1990-luvun alussa julkisuudessa sanottu ulkopoliittisia syitä, mutta entinen pääministeri Harri Holkeri (pääministerinä 1987–1991) totesi myöhemmin, että unionin jäsenyyden yhtenä keskeisenä motiivina halu liittyä myös poliittisesti Länsi-Euroopan maihin.
-
-
-
Euroopan unionin jäsenyydestä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys.
-
a) Mitä tarkoitetaan neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä?
-
Kansanäänestyksen tulos ei ole lopullinen, se vain ilmaisee kansan mielipiteen.
-
Lopullisen päätöksen Suomen tärkeimmistä kansainvälisistä sopimuksista tekee eduskunta.
-
Vaikka kansanäänestyksen tulos ei sido päättäjiä, poliittisten päättäjien voi olla vaikea tehdä kansanäänestyksen vastaisia päätöksiä, koska kansalta kysytään niin harvoin mielipidettä suorassa kansanäänestyksessä.
-
-
b) Milloin aikaisemmin Suomessa on järjestetty neuvoa-antava kansanäänestys?
-
Suomessa oli viinan myynnin kieltävä kieltolaki vuosina 1919–1931. Vuonna 1931 kieltolaista järjestettiin kansanäänestys, ja se kumottiin kansan tahdosta vuonna 1932.
-
Tehtävässä on huomioitu vain valtiolliset kansanäänestykset. Kunnissa neuvoa-antavia kansanäänestyksiä on suoritettu kuntaliitosten yhteydessä.
-
Suomessa keskusteltiin myös Nato-kansanäänestyksen järjestämisestä, mutta sellaista ei lopulta järjestetty. Päättäjät katsoivat, että galluptulokset olivat tarpeeksi selkeästi liittymisen kannalla.
-
-
c) Esitä perusteltu tulkinta, mitä olisi tapahtunut, jos unioniin liittymistä vastustaneet olisivat voittaneet kansanäänestyksessä.
-
Todennäköisesti neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta olisi kunnioitettu, eikä Suomi olisi liittynyt unionin jäseneksi.
-
Suomen markka olisi yhä käytössä, eikä Suomi olisi yhtä integroitunut EU-talouteen.
-
Liikkuminen ja opiskelijavaihto Eurooppaan olisi hankalampaa.
-
Suomen lainsäädäntö olisi omissa käsissä, eivätkä unionin säätämät asetukset ja direktiivit vaikuttaisi suoraan maamme lainsäädäntöön.
-
Suomi olisi mahdollisesti liittynyt unioniin vuonna 2005 niin sanotun itälaajennuksen yhteydessä.
-
-
-
Tutki ohessa olevia argumentteja Euroopan unioniin liittymisen puolesta ja sitä vastaan. Mitkä niistä edustavat
-
a) taloudellisia perusteluita
-
Jos Suomi jättää liittymättä, voi olla vaara, että tulevaisuudessa jäädään takapajulaksi.
-
Ei täällä kukaan yksin pärjää.
-
Työskentelymahdollisuudet EU-maissa, työvoiman vapaa liikkuvuus.
-
Kauppa paranee ja sen myötä tulee lisää töitä.
-
Rajojen avautuminen tuo liikaa työväkeä Suomeen ja roskajoukkoa tulee Suomeen.
-
Suomen työttömyys tuskin vähenisi, koska EU-maissa on yli 20 miljoonaa työtöntä.
-
Maatalous joutuu aikamoisiin sopeutumisvaikeuksiin.
-
-
b) turvallisuuspoliittisia perusteluita
-
Nyt olisi sopiva aika liittyä, jos ja kun muut Pohjoismaat liittyvät, ettei jäädä yksin veli venäläisen seuraan.
-
Suomi ei voi jäädä irralliseksi ryhmäksi EU:n ulkopuolelle, kun naapureina on hyvin epävakaita maita.
-
Yhteydet EU:sta Natoon aiheuttavat sen, että Suomi joutuu mahdollisessa sodassa tai konfliktissa kriisialueeksi.
-
-
c) kulttuurisia perusteluita
-
Olemme eurooppalaisia, miksi siis emme ole mukana yhteistyössä.
-
Suomalaisten ei tule jäädä tekemään virsuja toisilleen.
-
Ovatko Suomen itsenäisyystaistelut olleet turhia, monet sankarivainajatko turhia?
-
Suomalaisen omaperäisen kulttuurin säilyttäminen vaikeutuu.
-
-
d) ympäristönsuojelullisia perusteluita?
-
Luonnonsuojelulliset syyt voisivat vaatia jäsenyyttä, kaikki maat yhdessä luontoa suojelemaan.
-
Eurooppalaiset valloittavat Suomen luonnon.
-
-
-
Mitkä argumenteista edustavat mielestäsi
-
a) perusteltuja mielipiteitä
-
EU sitoo suomalaisia poliitikkoja, niiden omat tyhmyydet jäävät vähemmäksi.
-
Suomi ei voi jäädä irralliseksi ryhmäksi EU:n ulkopuolelle, kun naapureina on hyvin epävakaita maita.
-
Työskentelymahdollisuudet EU-maissa, työvoiman vapaa liikkuvuus.
-
EU on byrokraattinen ja kallis, en usko EU:n pysyvyyteen.
-
Konsensus eri jäsenmaiden kesken on toiveajattelua (kiistanalainen).
-
Maatalous joutuu aikamoisiin sopeutumisvaikeuksiin.
-
-
b) tunnepohjaisia mielipiteitä?
-
Suomalaisten ei tule jäädä tekemään virsuja toisilleen.
-
Juttu on päätetty jo vuosia sitten, äänestys on turha.
-
Ovatko Suomen itsenäisyystaistelut olleet turhia, monet sankarivainajatko turhia?
-
Eurooppalaiset valloittavat Suomen luonnon.
-
-
-
Valitse sekä puoltavista että vastustavista argumenteista perustelu, joka on mielestäsi pätevin.
-
Opiskelijan oma vastaus.
-
-
Argumenttien esittämisestä on aikaa noin 30 vuotta. Mitkä argumenteista ovat mielestäsi edelleen ajankohtaisia?
-
Työskentelymahdollisuudet EU-maissa, työvoiman vapaa liikkuvuus.
-
Olemme eurooppalaisia, miksi siis emme ole mukana yhteistyössä.
-
EU on byrokraattinen ja kallis, en usko EU:n pysyvyyteen.
-
Konsensus eri jäsenmaiden kesken on toiveajattelua.
-
Maatalous joutuu aikamoisiin sopeutumisvaikeuksiin.
-
luonnonsuojelulliset syyt
-
väite EU:n ja Naton yhteydestä ja Suomen joutumisesta kriisialueeksi
-
